Wikipedia

Ero sivun ”Uusi testamentti” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
88 363 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 214 muokkausta
fix, linkitys
Rivi 55:
Varhaisissa seurakunnissa luettiin Tanakin – tai hieman laajemman Septuagintan – ohella myös tunnettujen kristittyjen opettajien kirjeitä ja kirjoja. Varhaiskristillisyys ei ollut yhtenäinen liike, ja eri tulkintojen kannattajien välillä oli ristiriitoja.<ref name="johdatusraamattuun9">Kuula, Nissinen & Riekkinen 2008, s. 181–184.</ref> Vasta toisella vuosisadalla kirkon linja haluttiin yhtenäistää, mihin antoi lisäpontta erityisesti ”harhaopettaja” [[Markion]].<ref name="kristinuskonsynty4">Aejmelaeus 2000, s. 353–356.</ref>
 
Uuden testamentin kaanon eli ohjeellisen tekstikokoelman rajat määriteltiin pääasiassa toisella ja kolmannella vuosisadalla. Tältä ajalta tietoa on niukasti ja hajanaisesti. Sen sijaan neljänneltä vuosisadalta löytyy [[kanonisointi]]in liittyvää pohdintaa merkittävästi. Kaanonin rajoista kirjoiteltiin kristittyjen parissa, ja se oli puheenaihe neljännen sekä viidennen vuosisadan eri [[Ekumeeninen kirkolliskokous|kirkolliskokouksissa]].<ref name=Liljestrom>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://www.teologia.fi/index.phpartikkelit/208-miten-uuden-testamentin-kirjakokoelma-syntyi?option=com_content&task=view&id=208&Itemid=16 | Nimeke = Miten Uuden testamentin kirjakokoelma syntyi? | Tekijä = Liljeström, Kenneth Liljeström | Julkaisu = Teologia.fi | Ajankohta = 910.4.2007 huhtikuuta| 2007Viitattu = 19.3.2018}}</ref>
 
Nykyajan tutkijat eivät tunne koko tapahtumasarjaa tarkasti, mutta lopputuloksena kaanoniin valittiin 27 kirjaa. Tiettyjen kirjojen valinnoilla Uuteen testamenttiin oli todennäköisesti neljä syytä:<ref name="johdatusraamattuun9">Kuula, Nissinen & Riekkinen 2008, s. 181–184.</ref>
Rivi 65:
Ensimmäisinä kaanonin aseman saavuttivat Paavalin kirjeet ja [[Evankeliumit|neljä evankeliumia]]. Lopullisesti Uusi testamentti -tekstikokoelma oli valmis neljänteen tai viidenteen vuosisataan mennessä. Uuden testamentin kaanonin, sellaisena kuin se nykyisin tunnetaan, luetteli ensimmäisenä [[Athanasios Aleksandrialainen|Pyhä Athanasios]], Aleksandrian piispa, kirkolleen osoitetussa kirjeessä vuonna [[367]].<ref name="johdatusraamattuun9">Kuula, Nissinen & Riekkinen 2008, s. 181–184.</ref>
 
Tämänkään jälkeen ei ollut täysin yhtenäistä kaanonia. Itäinen kirkko kyseenalaisti [[Ilmestyskirja]]n, ja läntinen kirkko vastaavasti epäröi [[Heprealaiskirje]]en [[kanonisointi]]a.<ref name="johdatusraamattuun9">Kuula, Nissinen & Riekkinen 2008, s. 181–184.</ref> Läntisen kirkon vastustuksen syynä oli kirjeen maininta siitä, ettei kasteen jälkeisiä syntejä voi saada enää anteeksi.<ref>Hepr. 6:4–8</ref><ref>Hepr. 10:26–27</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite name= http://www.teologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=208&Itemid=16 | Nimeke =Miten Uuden testamentin kirjakokoelma syntyi? | Tekijä =Liljeström, Kenneth | Julkaisu =Teologia.fi | Ajankohta = 9. huhtikuuta 2007}}<Liljestrom/ref>
 
=== Kaanonin ulkopuolinen kirjallisuus ===
Rivi 250:
Aineiston ulkopuolisista kirjeistä käytetään joskus nimitystä [[katoliset kirjeet]]. Nimi on harhaanjohtava, sillä osa kirjeistä on osoitettu vain yhdelle lukijakunnalle eikä koko kirkkokunnalle. Mikäli [[Kirje heprealaisille|Heprealaiskirje]] luetaan Paavalin kirjeiden kokoelmaan, saadaan 14 Paavalin kirjettä ja 7 katolista kirjettä.<ref name="johdatusraamattuun30">Kuula, Nissinen & Riekkinen 2008, s. 284–299.</ref>
 
Heprealaiskirje on tunnettu [[kristologia]]nsa ansiosta. Teoksen mukaan [[Vanha testamentti]] edusti ”vanhaa liittoa” Jumalan kanssa. Se jäi puutteelliseksi eikä lopullisesti vapauttanut ihmisiä [[synti|synneistä]]. Sen sijaan Kristus on tullut ”uuden liiton” välittäjäksi kuolemansa kautta. Myöhempi kristillinen teologia on omaksunut heprealaiskirjeen ajatuksen.<ref name="johdatusraamattuun30">Kuula, Nissinen & Riekkinen 2008, s. 284–299.</ref> Heprealaiskirjeen päätyminen kaanoniin oli epävarmaa. Sen pelasti aikoinaan uskomus, että kirje oli Paavalin kirjoittama, vaikka tekstissä itsessään ei ole tällaista väitettä.<ref name="kristinuskonsynty4">Aejmelaeus 2000, s. 353–356.</ref> Tämän jälkeen kirje hyväksyttiin yleisesti eri [[koodeksi|koodekseihin]], mutta se jäi pois esimerkiksi [[800-luku|800-luvulle]] ajoitetusta [[Codex Boernerianus|Codex Boernerianuksesta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite name= http://www.teologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=208&Itemid=16 | Nimeke = Miten Uuden testamentin kirjakokoelma syntyi? | Tekijä = Liljeström, Kenneth | Julkaisu = Teologia.fi | Ajankohta = 9. huhtikuuta 2007}}<Liljestrom/ref>
 
Johanneksen ilmestyskirja on oma aineistonsa, ja se on Uuden testamentin ainoa [[apokalypsi]] eli ilmestyskirja. Teos on laadittu huolella ilmestysten sarjoista. Ilmestyskirjallisuudelle tyypilliseen tapaan sanoma on verhottu peitekielisiin näkyihin. Kirjallisuuslajiin kuuluu tietty hämäryys ja selittämättömyys. Johannes esiintyy teoksessa omalla nimellään. Ilmestyskirjan ja Johanneksen evankeliumin erot ovat niin suuret, että jo monet varhaiskristilliset [[kirkkoisä]]t katsoivat ne eri kirjoittajien työksi. Teos on todennäköisesti syntynyt 90-luvulla Vähä-Aasiassa.<ref name="johdatusraamattuun30">Kuula, Nissinen & Riekkinen 2008, s. 284–299.</ref>
Rivi 258:
{{pääartikkeli|[[Raamatulliset käsikirjoitukset]]}}
 
Varhaisimmat [[Raamatulliset käsikirjoitukset|käsikirjoitukset]] tehtiin alun perin [[papyrus]]käärölle. Toisen vuosisadan alkupuolelta lähtien tekstejä ryhdyttiin kirjoittamaan papyrusten ja [[pergamentti]]en asemasta kirjanmuotoisiin [[koodeksi|koodekseihin]]. Uusi valmistustekniikka mahdollisti noin sadan pergamenttilehden sitomisen kirjaksi, mikä vastaa neljää evankeliumia. Tämä herätti kysymyksen, mitkä evankeliumit otetaan mukaan koodeksiin ja mitkä jätetään siitä pois.<ref>{{Verkkoviite | Osoite name= http://www.teologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=208&Itemid=16 | Nimeke = Miten Uuden testamentin kirjakokoelma syntyi? | Tekijä = Liljeström, Kenneth | Julkaisu = Teologia.fi | Ajankohta = 9. huhtikuuta 2007}}<Liljestrom/ref> Käsikirjoitukset kirjoitettiin Rooman itäisen osan valtakielellä, kreikalla, ilman [[välimerkki|välimerkkejä]] ja [[välilyönti|-lyöntejä]]. Syynä tähän oli kirjoittamisen vaivalloisuus ja kirjoitusmateriaalin kalleus.<ref name="johdatusraamattuun31">Kuula, Nissinen & Riekkinen 2008, s. 186–187.</ref>
 
Yhtään alkuperäistä käsikirjoitusta ei ole säilynyt, vaan tekstit ovat moninkertaisia kopioita, joista nykypäivään asti on säilynyt noin 5&nbsp;000 katkelmaa. Kokonaisen Uuden testamentin sisältävät kirjat ovat neljänneltä ja viidenneltä vuosisadalta, kuten [[Codex Vaticanus]], [[Codex Sinaiticus]], [[Codex Alexandrinus]] ja [[Codex Bezae Cantabrigensis]].<ref name="johdatusraamattuun31">Kuula, Nissinen & Riekkinen 2008, s. 186–187.</ref>
Rivi 275:
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuula,[[Lars KariAejmelaeus]] | Nimeke=Paavali: Kristinuskon ensimmäinen teologi | Selite=Logossynty | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=EditaKirjapaja | Vuosi=20012000 | TunnisteIsbn =ISBN 951-37625-3455677-25}}▼
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Aejmelaeus,[[Ismo LarsDunderberg]] & [[Antti Marjanen]] (toim.) | Nimeke=KristinuskonNag syntyHammadin kätketty viisaus. Gnostilaisia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä | Selite=3. uusittu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=KirjapajaWSOY | Vuosi=20002006 | TunnisteIsbn =ISBN 951-6250-67730859-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuula, [[Kari & Nissinen, Martti & Riekkinen, WilleKuula]] | Nimeke=JohdatusPaavali: RaamattuunKristinuskon ensimmäinen teologi | Selite=2. tarkistettu ja korjattu painosLogos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=KirjapajaEdita | Vuosi=20082001 | Tunniste=ISBN 978-951-60737-6483455-82}}▼
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Dunderberg,Kari IsmoKuula & Marjanen,[[Martti AnttiNissinen]] (toim.)& [[Wille Riekkinen]] | Nimeke=NagJohdatus HammadinRaamattuun kätketty| viisausSelite=2. Gnostilaisiatarkistettu ja muita varhaiskristillisiä tekstejä | Selite=3. uusittukorjattu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOYKirjapaja | Vuosi=20062008 | TunnisteIsbn =ISBN 978-951-0607-30859648-58}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Myllykoski, [[Matti Myllykoski]] & Järvinen, Arto Järvinen (toim.) | Nimeke=Varhaiskristilliset evankeliumit | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1997 | TunnisteIsbn =ISBN 951-570-318-2}}▼
 
▲* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuula, Kari | Nimeke=Paavali: Kristinuskon ensimmäinen teologi | Selite=Logos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-37-3455-2}}
 
▲* {{Kirjaviite | Tekijä=Kuula, Kari & Nissinen, Martti & Riekkinen, Wille | Nimeke=Johdatus Raamattuun | Selite=2. tarkistettu ja korjattu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-607-648-8}}
 
▲* {{Kirjaviite | Tekijä=Myllykoski, Matti & Järvinen, Arto (toim.) | Nimeke=Varhaiskristilliset evankeliumit | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-570-318-2}}
 
=== Viitteet ===
Rivi 293 ⟶ 288:
* [http://www.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1992/UT.html Uusi testamentti]. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon käännös 1992.
* [http://www.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1933,38/UT.html Uusi testamentti] Suomen evankelis-luterilaisen kirkon käännös 1938.
* [http://www.finbible.fi Finbible]. Suomalaiset raamatunkäännökset 33/38, 1776, 1642 ja Uusi Testamentti 1548, sekä Aapeli Saarisalon Uusi Testamentti
* [http://www.theologica.fi/evangelicatestimonia.html Varhaisten kristittyjen mainintoja neljän kanonisen evankeliumin synnystä]. T. Vuolteenahon sivusto.
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusi_testamentti”