Ero sivun ”Hyvinvointivaltio” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lihavoitu Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
kielihuoltoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 1:
{{Korjattava|Tämä artikkeli on aivan liian sekasotkuinen ollakseen käytettävä tietosanakirjasivu. Abstraktin väittelyn ja poliittisen teorisoinnin sijaan artikkelin tulee painottua hyvinvointivaltioiden historiaan sekä käsitteen asemaan Suomessa.}}[[Kuva:Overcrowded home of workers in cotton mill.jpg|thumb|right|350px|Puuvillatehtaan työläisen koti. Providence, Rhode Island, USA. Valokuva [[Lewis Hine]] 1912.]]
'''Hyvinvointivaltio'''
Hyvinvointivaltio voi perustua [[sosiaaliliberalismi]]in, [[konservatismi]]in tai [[sosiaalidemokratia]]an.<ref name="KM"></ref> Suomessa sosiaaliset oikeudet on kirjattu [[Suomen perustuslaki|perustuslain]] pykälään 19.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 Suomen perustuslaki] Finlex</ref> Suomessa [[julkiset palvelut|hyvinvointipalvelut]] ovat suuressa määrin [[Suomen kunnat|kuntien]] vastuulla.<ref name="sk" />
Rivi 8:
==Erilaisia hyvinvointivaltiomalleja==
Hyvinvointivaltioita on pyritty määrittelemään ja luokittelemaan osana [[sosiaalipolitiikka|sosiaalipoliittista]] tutkimusta. Tunnetuimpia ovat [[Richard Titmus|Richard Titmusin]] ja [[Gøsta Esping-Andersen|Gösta Esping-Andersenin]] esittämät luokitukset.<ref name="OAMK">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oamk.fi/~eihautal/oppimateriaali/sosturva-verkkokurssiin/hyvinvointivaltio.htm | Nimeke = Hyvinvointivaltion kehitys ja eri mallit | Selite = lähteenä Sitran Hyvinvoinnin valinnat, Suomen malli 2000-luvulla –hanke | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu =Sosiaaliturvan historiaa | Julkaisija = Oulun ammattikorkeakoulu | Viitattu =29.4.2016 }}</ref>
* [[Pohjoismainen hyvinvointivaltio|Pohjoismainen malli]], jossa päävastuu on valtiolla:
**[[Pohjoismaat|Pohjoismainen]] malli tunnetaan myös [[sosiaalidemokratia|sosiaalidemokraattisena]] hyvinvointivaltiona, joka Esping-Andersenin mukaan on muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa. Hyvinvointivaltion etujen piiriin kuuluvat kaikki kansalaiset tasapuolisesti, ja järjestelmän painopiste on [[tulonsiirrot|tulonsiirroissa]].
* Keskieurooppalainen malli, jossa päävastuu on perheillä:
**Keskieurooppalainen tai [[konservatismi|konservatiivinen]] hyvinvointimalli on esimerkiksi Ranskan, Saksan tai Itävallan kaltainen yhteiskunta, jossa hyvinvointirakenteet on luotu ydinperheen ympärille.
* Anglosaksinen malli, jossa päävastuu on yksilöillä:
**Anglosaksinen malli tunnetaan myös liberaalina hyvinvointivaltiona. Sellainen on esimerkiksi [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa-Britanniassa]], [[Irlanti|Irlannissa]] ja [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]]. Yhteiskunta jakaa vähävaraiset kahtia: avustuksia ansaitseviin ja ansaitsemattomiin. Verokanta ja tulonsiirrot ovat alhaiset ja valtion sosiaalimenojen osuus
==
Antiikin [[Rooman valtakunta|Rooma]]sta kehittyi loppuvaiheissaan hyvinvointivaltio tunnuksenaan "leipää ja sirkushuveja".<ref>[http://penelope.uchicago.edu/Thayer/E/Roman/Texts/secondary/SMIGRA*/Frumentariae_Leges.html Frumentariae Leges] The Roman Welfare System. William Smith, D.C.L., LL.D.: A Dictionary of Greek and Roman Antiquities, John Murray, London, 1875.</ref>
[[Preussi]]ssa ja [[Saksi]]ssa rakennettiin hyvinvointivaltiota jo 1840-luvulla. Saksassa luotiin 1800-luvun lopulla [[Otto von Bismarck]]in johdolla vieläkin yleisesti käytössä olevia hyvinvointivaltion elementtejä kuten sosiaalivakuutus. Hyvinvointivaltio on paternalistista politiikkaa, jolla oli liike-elämän tuki ja jolla yritettiin voittaa työväenluokan tuki. [[Britannia]]ssa modernin hyvinvointivaltion rakentaminen alkoi vuonna 1908 vanhuuseläkkeen perustamisella.<ref>[https://www.boundless.com/political-science/social-policy/the-welfare-state/the-history-of-the-welfare-state/ The History of the Welfare State] ''Boundless.com''</ref> 1800-luvun lopulla [[klassinen liberalismi]] ja sen suosima vapaa [[markkinatalous]] menettivät suosiotaan ja [[Reformismi|sosiaalireformismi]] alkoi toteuttaa hyvinvointivaltiota.<ref>[http://www.lewrockwell.com/2001/01/gregory-bresiger/the-birth-of-social-security-and-the-american-welfare-state-the-revolution-of-1935-america-turns-away-from-classical-liberalism/ The Birth of Social Security and the American Welfare State The Revolution of 1935 – America Turns Away from Classical Liberalism] {{404}}</ref> 1930-luvulla monissa Euroopan maissa ja Amerikassa perustettiin [[kansaneläke]]laitoksia ja [[lapsilisä]]t. Modernin hyvinvointivaltion taloustieteellinen pohja perustuu keskeisesti [[William Beveridge]]n raporttiin, joka ilmestyi vuonna 1942. Anglikaaninen arkkipiispa William Temple kirjoitti kirjan Christianity and the Social Order vuonna 1942 ja teki suosituksi sanan "welfare state", joka esitti sodanaikaisen Britannian hyvinvointivaltion [[natsi]]-[[Saksa]]n sodankäyntivaltion (warfare state) vastakohtana.<ref> Megginson, William L.; Jeffry M. Netter (June 2001). "From State to Market: A Survey of Empirical Studies on Privatization" [http://faculty-staff.ou.edu/M/William.L.Megginson-1/prvsvpapJLE.pdf verkkoversio]. Journal of Economic Literature 39 (2): 321–389. doi:10.1257/jel.39.2.321. ISSN 0022-0515</ref> Joidenkin mielestä Natsi-Saksakin tosin oli hyvinvointivaltio.<ref>[http://www.amazon.com/Hitlers-Beneficiaries-Plunder-Racial-Welfare/dp/0805087265 Hitler's Beneficiaries: Plunder, Racial War, and the Nazi Welfare State] by Götz Aly</ref> Hyvinvointivaltion tavoite on köyhyyden ja suurten sosiaalisten eriarvoisuuksien poistaminen. Beveridgen mallin mukaisesti Iso-Britannia oli maailman ensimmäisiä hyvinvointivaltiokokeiluja.
|