Ero sivun ”Sassanidit” versioiden välillä

'''SassanidienSasanidit''' dynastiatai '''sassanidit''' (ساسانیان, ''Ṣāṣānīyān'') oliolivat [[persia]]lainen hallitsijasuku, joka hallitsi Persiaa ja suuria alueita Lähi-idässä toisen [[Persia]]n valtakunnan aikana vuosina [[226]]–[[651]]. SassanidienSasanidien dynastian perusti [[Ardašir I]], kun hän oli lyönyt viimeisen [[Parthia]]n [[arsakidit|arsakidisukuisen]] kuninkaan [[Artabanos IV]]:n. Dynastia päättyi, kun shaahi [[Yazdegerd III]] hävisi 14-vuotisen taistelun [[umaijadit|umaijadien kalifaatille]], ensimmäiselle [[islam]]ilaiselle valtakunnalle.

Valtakunnan alueeseen kuului alueita nykyisestä [[Iran]]ista, [[Irak]]ista, [[Armenia]]sta, [[Afganistan]]ista, [[Turkki|Turkista]], [[Syyria]]sta, Pohjois-[[Intia]]sta, [[Pakistan]]ista, [[Kaukasia]]sta, [[Keski-Aasia]]sta ja [[Arabian niemimaa|Arabiasta]], sekä [[Khosrau II]]:n aikana [[Egypti]]stä, [[Jordania]]sta, [[Israel]]ista ja [[Libanon]]ista. SassaniditSasanidit kutsuivat valtakuntaansa nimellä Erānshahr ايرانشهر (Iranshaehr), iranilaisten valtakunta.

[[myöhäisantiikki|Myöhäisantiikin]] käsittävää sassanidikauttasasanidikautta on pidetty kulttuurillisesti edistyneenä aikakautena ja se oli viimeinen merkittävä Persian imperiumi ennen [[Arabien valloitusretket|islamin ekspansiota]] alueelle. Valtakunnan kulttuurillinen vaikutus oli merkittävä myös sen rajojen ulkopuolella, aina [[Rooman valtakunta|Roomassa]], [[Kiina]]ssa, [[Intia]]ssa ja [[Afrikka|Afrikassa]] saakka. SassanidikulttuuriSasanidikulttuuri vaikutti myös ajallisesti eteenpäin sitä seuranneeseen islamilaiseen kulttuuriin, jolle periytyivät muun muassa sassanidiensasanidien arkkitehtuuri, kirjallisuus ja muut taidot.

SassanidienSasanidien dynastian perusti [[Ardašir I]], joka oli [[Anahita]]-jumalattaren pappien sukua [[Istakhr]]ista [[Persis|Persiksestä]]. Hänen isänsä [[Babak]] (myös Papak tai Papag) oli alun perin pienen Kheirin kaupungin hallitsija, mutta hän oli noin vuonna 200 syrjäyttänyt Gocihrin, joka oli bazrangidien, Persiksen Parthian alaisuudessa olleen klienttisuvun, viimeinen kuningas. Hänen äitinsä Rodhagh oli Persiksen maaherran tytär. Rodhagh oli ehkä [[kurdit|kurdi]]. Suvun perustaja oli Ardaširin isänisä [[Sassan]], Anahitan temppelin ylipappi. Ardašir väitti myöhemmin Sassanin olleen sukua [[Akemenidit|Akemenidien hallitsijasuvulle]]. Lähteissä on jonkin verran ristiriitaisuuksia ja erään teorian mukaan Sassan olisi ollut Ardaširin isä. Babak olisi Sassanin kuoleman jälkeen adoptoinut Ardaširin.<ref name="Farrokh1">{{Kirjaviite | Tekijä=Kaveh Farrokh | Nimeke=Shadows in the Desert: Ancient Persia at War | Julkaisija=Osprey Publishing | Vuosi=2007 |Sivu=s.178 | Tunniste=ISBN 1846031087}}</ref>

Vakiinnutettuaan asemansa Persiksessa Ardašir laajensi alueitaan nopeasti, vaati uskollisuutta paikallisilta ruhtinailta Farsissa ja saaden nopeasti hallintaansa [[Kerman]]in, [[Esfahan]]in, [[Susiana]]n ja [[Mesene]]n provinssit. Tämä ekspansio tuli nyt [[Parthia]]n kuninkaan ja Ardaširin vasalliherran [[Artabanos IV]]:n tietoon. Aluksi Artabanos määräsi Khuzestanin maaherran marssimaan Ardaširia vastaan vuonna [[224]]. Ardašir sai suuren voiton. Artabanos hyökkäsi itse Ardaširin kimppuun vuonna [[224]]. Armeijat kohtasivat Hormizdeghanissa, missä Artabanos IV tapettiin. Ardašir valtasi Artabanoksen kuoleman seurauksena edesmenneen [[Parthia]]n länsiosat. Vuonna [[226]] Ardašir kruunattiin [[Ktesifon]]issa Persian valtakunnan ainoaksi hallitsijaksi, "kuninkaitten kuninkaaksi". Tästä alkoi nelisataavuotinen sassanidikausisasanidikausi.<ref name="Farrokh2">{{Kirjaviite | Tekijä=Kaveh Farrokh | Nimeke=Shadows in the Desert: Ancient Persia at War | Julkaisija=Osprey Publishing | Vuosi=2007 |Sivu=s.179 | Tunniste=ISBN 1846031087}}</ref>

Seuraavien vuosien aikana paikallisten kapinoiden seurauksena Ardašir laajensi valtakuntaansa edelleen itään ja lounaaseen. Hän valloitti [[Sistan]]in, [[Gorgān]]in, [[Khoresan]]in, [[Merv|Margianan]], [[Balkh]]in ja [[Khwarezmia]]n. Hän liitti myös [[Bahrain]]in ja [[Mosul]]in sassanidiensasanidien alueisiin. Myöhemmät sassanidipiirtokirjoituksetsasanidipiirtokirjoitukset väittävät myös [[Kušana-valtakunta|Kušanan]], [[Turan]]in ja [[Mekran]]in kuninkaiden alistuneen sassanidivaltaansasanidivaltaan, vaikka numismaattisten todisteiden nojalla näyttää siltä, että vasta Ardaširin poika [[Sapor I]]:n valloitti nämä alueet. Lännessä hyökkäykset [[Hatra]]a, [[Armenia]]a ja [[Adiabene]]ä vastaan eivät olleet yhtä onnistuneita.

Myöhemmät hallitsijat kumosivat Saporin suhteellisen vapaamielisen uskontopolitiikat. Saporin seuraaja [[Bahram I]] (273–276) tapatti Manin. hänen poikansa [[Bahram II]] (276–293) oli heikko hallitsija, joka menetti useita provinsseja Rooman keisari [[Carus|Carukselle]]. Hänen hallituskaudellaan myös suurin osa Armeniaa luovutettiin Rooman keisari [[Diocletianus|Diocletianukselle]]. Bahram II jatkoi isänsä uskontopolitiikkaa. Lyhyen aikaa hallinnut [[Bahram III]]:sta seurasi [[Narseh]], joka ryhtyi taas sotaan roomalaisia vastaan. Aluksi menestys keisari [[Galerius]]ta vastaan oli kohtuullista, mutta Narseh [[haaremi|haaremeineen]] joutuivat väijytykseen ja hänet voitettiin Armeniassa vuonna [[297]]. Sodan päättäneessä rauhansopimuksessa sassaniditsasanidit luovuttivat kaikki maat [[Tigris|Tigriksestä]] länteen ja lupasivat olla puuttumatta Armenian ja Georgian asioihin. Tappion johdosta Narseh erosi vuonna [[301]] ja kuoli vuotta myöhemmin. Hänen poikansa [[Hormizd II]] (302–309) nousi valtaistuimelle. Hän kukisti kapinat Sistanissa ja Kušanassa, mutta ei kyennyt pitämään ylimystöä kurissa. [[Beduiinit]] tappoivat hänet metsästysretkellä [[309]].

[[Tiedosto:HormizdICoinHistoryofIran.jpg|thumb|SassanidilainenSasanidilainen kolikko 300-luvulta]]

Hormizd II:n kuoleman jälkeen etelän arabit alkoivat hyökkäillä ja ryöstellä valtakunnan eteläosan kaupunkeja. He hyökkäsivät myös sassanidisuvunsasanidisuvun kotiprovinssiin Farsiin. Samaan aikaan Persian ylimystö tappoi Hormizd II:n vanhimman pojan, sokaisivat toisen ja vangitsivat kolmannen. Kolmas pakeni myöhemmin vankeudestaan roomalaisten alueille. Kruunu varattiin Hormmizd II:n erään vaimon syntymättömälle lapselle. [[Sapor II]]:n (309–379) sanotaan olevan historian ainoa kohdussa kruunattu, kruunu sijoitettiin hänen äitinsä vatsalle. Pojan synnyttyä valtakuntaa hallitsivat hänen äitinsä ja ylimystö. Saporin vartuttua hän ryhtyi itse hallitsemaan ja osoittautui siinä tehokkaaksi.

Sapor marssi seuraavaksi itään Transoksianaan kohtaamaan nomadeja. Hän murskasi heimot ja liitti näiden alueet valtakuntaansa uutena provinssina. Hän saattoi nykyisin [[Afganistan]]ina tunnetun aleen valloituksen loppuun. Saporin voiton seurauksena myös sassanidikulttuurisasanidikulttuuri levisi itään, aina Kiinan asti. Sapor ja paimentolaiskuningas Grumbates aloittivat vuonna [[359]] uuden sotaretken roomalaisia vastaan. Nyt Saporin armeija oli täydessä vahvuudessa ja nomadien tuella hän sai murskavoiton. Yhteensä viisi Rooman provinssia päätyi persialaisille.

Sapor II:n kuolemasta [[Kavadh I]]:n (488–531) ensimmäisiin kruunajaisiin vallitsi suhteellinen rauhan kausi lukuun ottamatta ajoittaista kahakointia Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan kanssa. SassanidienSasanidien uskontopolitiikka heilahteli tänä aikana edestakaisin, suunnan riippuessa kuninkaasta. Sapor II:n aikana luotu hallintokoneisto pysyi vahvana ja imperiumi toimi suhteellisen tehokkaasti.

Yazdegerd I:n seuraaja, hänen poikansa [[Bahram V]] (421–438) on paremmin tunnettuja sassanidikuninkaitasasanidikuninkaita ja monien myyttien sankari. Myytit säilyivät aina arabivalloituksen jälkeisiin aikoihin saakka. Myös Bahram-e Gurina tunnettu kuningas sai kruunun isänsä äkillisen kuoleman (tai salamurhan) jälkeen. Vuonna 427 hän murskasi idässä nomadikapinan ja laajensi Persian vaikutusvaltaa alueella. Bahramin kuva säilyi vuosisatoja [[Buhara]]n (nykyinen [[Uzbekistan]]) alueen kolikoissa. Bahram V syrjäytti myös Armenian persialaisalueen vasallikuninkaan ja teki Armeniasta provinssin.

Kavadh I:n jälkeen hänen poikansa [[Khosrau I]] (myös Anushirvan, 531–579) nousi valtaan. Häntä on pidetty sassanidihallitsijoistasasanidihallitsijoista ylistetyimpänä. Hän järkeisti verotusta perustuen maaomaisuuksien katselmukseen. Hän myös pyrki kasvattamaan valtakunnan tuloja ja hyvinvointia. Khosrau kehitti armeijaa ja hallintoa ja vahvisti keskushallinnon asemaa näissä asioissa paikallisten mahtimiesten kustannuksella. Bysantin keisari [[Justinianus I]] oli maksanut mittavat lunnaat rauhan takeiksi, mutta vuonna 540 Khosrau antoi sopimukselle palttua ja hyökkäsi Syyriaan, missä hän väliaikaisesti miehitti [[Antiokia]]n. Palaillessaan kotia kohti Khosrau sitten keräsi rahaa monista Bysantin kaupungeista. Justinianus I:n kuoltua Justinianus II yritti estää arabien hyökkäilyt Bysantin alueille. Armeniassa puhjenneet levottomuudet antoivat Justinianukselle syyn lopettaa Khosrau I:lle suoritetut vuosittaiset maksut, jotka maksettiin Kaukasuksen solien puolustamisesta. Roomalaiset lähettivät armeijan sassanidiensasanidien alueille, mutta muun muassa bysanttilaisten keskinäiset erimielisyydet johtivat siihen, että persialaiset valloittivat [[Daraa]]n kaupungin ja hyökkäsivät Syyriaan. Justinianus pyrki nyt rauhaan. Armenian levottomuudet loppuivat ja Khosrau antoi yleisen armahduksen, mikä palautti Armenian sassanidiensasanidien alaisuuteen.

Vuoden 570 tienolla Khosrau I lähetti armeijan [[Jemen]]iin paikallisen kuninkaan pyynnöstä. Tämän seurauksena sassaniditsasanidit perustivat tukikohdan Arabian niemimaan eteläosaan, josta he kykenivät kontrolloimaan idänkauppaa. Myöhemmin arabialueet pyristelivät irti sassanidiensasanidien hallinnasta, mutta 598 persialaiset onnistuneesti tekivät alueesta provinssin.

[[Kuva:Sassanid empire map.png|frame|SassanidienSasanidien dynastia laajimmillaan n. vuonna 610]]

Khosrau I:n kaudella dihqanien ("kyläherrat") eli maata omistavan maalaisaateliston asema vahvistui. Nämä muodostuivatkin myöhemmin sassanidiensasanidien paikallishallinnon ja veronkeruujärjestelmän selkärangaksi. Koshrau myös perusti uusia kaupunkeja ja rakensi innokkaasti pääkaupunkiaan. Hän rakennutti kanavia ja kunnosti sotien tuhoamia maatiloja. Hän linnoitti solia ja sijoitti raja-alueen kaupunkeihin alamaisia heimoja puolustamaan valtakuntaa hyökkääjiltä. Hän teki zarathustralaisuudesta valtionuskonnon, mutta hänen uskontopolitiikkansa oli jokseenkin suvaitsevaista.

Koshrau I:n jälkeen kuninkaaksi tuli [[Hormizd IV]] (579–590), jonka kaudella valtakunnan menestys jatkui. Hänen jälkeensä [[Khosrau II]]:n (590–628) kaudella valtakunta kriisiytyi sotapäällikkö [[Bahram Chobin]]in (eli vastakuningas Bahram VI:n) kapinoinnin takia, mutta Khosrau II onnistui palauttamaan järjestyksen. Khosrau käytti hyväkseen Bysantin valtakunnan sisällissotaa ja lähti [[Bysantin–sassanidien sota (603–628)|täysimittaiseen valloitussotaan]]. [[Jerusalem]], [[Damaskos]] ja [[Egypti]] vallattiin. Vuonna 626 [[slaavit]] ja [[Avaarit (muinainen kansa)|avaarit]] piirittivät [[Konstantinopoli]]a persialaisten tuella. Tähän ekspansion aikaan sijoittui myös kulttuurillisen kukoistuksen kausi, jolloin persialainen taide, musiikki ja arkkitehtuuri olivat kukkeimmillaan. Bysantin valtakunta sen sijaan oli romahduksen partaalla ja sassaniditsasanidit pääsivät lähes tavoitteeseensa palauttaa [[akemenidit|akemenidien]] valtakunnan rajat.

Murhaa seurasi sisällissodan ja kaaoksen aika. Seuraavan neljäntoista vuoden aikana oli kaksitoista kuningasta. Keskushallinto heikkeni huomattavasti. Keväällä 632 Khosrau I:n piilossa asustellut lapsenlapsi [[Yazdegerd III]] nousi valtaan. Samana vuonna ensimmäiset arabijoukot hyökkäsivät persialaisalueille. Bysantin ja Persian välinen sotiminen oli uuvuttanut molemmat valtakunnat. SassaniditSasanidit olivat heikoilla myös heikon taloudellisen tilanteen, korkean verotuksen, uskonnollisten levottomuuksien, alati vaihtuvien hallitsijoiden ja yhteiskunnan jäykän sosiaalisen rakenteen takia. Aika oli kypsä [[Arabien valloitusretket|arabien invaasiolle]].

SassanideistaSasanideista ei todellista vastusta arabeille ollut. Yazdegerd oli pelkkä poikanen ja neuvonantajiensa armoilla. Vuonna [[637]] arabit valtasivat [[Ktesifon]]in pitkän piirityksen jälkeen. Yazdgerd pakeni itään ja arabien edelleen edetessä [[Khorasan]]in provinssiin. Mylläri tappoi hänet [[Merv]]issä [[651]]. Persialainen aatelisto levittäytyi laajalle alueelle Aasiassa ja levittivät mukanaan persialaista kulttuuria ja kieltä. SassanidienSasanidien valtakunta mureni käytännössä viidessä vuodessa ja enin osa sen alueista liitettiin [[islam]]ilaiseen [[kalifaatti]]in. Hiljalleen myös väestö kääntyi islamiin.