Ero sivun ”Ruotsinsuomalaiset” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Usm (keskustelu | muokkaukset) linkityksen korjausta |
Pikkukorjauksia. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 11:
| määrä1 =
| viite1 =
| kielet = [[suomen kieli|suomi]]/[[meänkieli]], [[ruotsin kieli|ruotsi]]
| uskonnot = [[luterilaisuus]]
| sukulaiskansat = [[suomalaiset]]
Rivi 17:
}}
[[Kuva:Finsktalande södra sverige.png|thumb|right|350px|Suomenkielisten prosenttiosuus väestöstä Etelä-Ruotsin kunnissa vuonna 2005.]]
'''Ruotsinsuomalaiset''' ({{k-sv|sverigefinnar}} tai ''sverigefinländare'') ovat [[äidinkieli|äidinkielenään]] [[suomen kieli|suomen kieltä]] tai/ja [[meänkieli|meänkieltä]] puhuvia [[Ruotsi]]n asukkaita, jotka [[etninen ryhmä|etnisesti]] ovat [[suomalaiset|suomalaisia]]. Laajemmin käsitettynä termi tarkoittaa kaikkia [[Suomi|Suomesta]] Ruotsiin muuttaneita, jolloin mukaan lasketaan myös [[suomenruotsalaiset]] muuttajat, joiden lukumäärä on n. 170 000.
Meänkieli koostuu suomen kielen [[peräpohjalaiset murteet|peräpohjalaisiin murteisiin]] kuuluvista Ruotsissa puhuttavista [[Jällivaaran murteet|Jällivaaran murteista]] ja niistä [[Tornion murteet|Tornion murteista]], joita puhutaan [[Tornionlaakso]]n länsipuolella. Ruotsi kuitenkin pitää meänkieltä virallisena [[vähemmistökieli|vähemmistökielenä]] muun muassa suomen rinnalla, vaikka yksikään meänkielinen ei opiskele suomea eikä suomenkielinen meänkieltä eikä myöskään ole tarvetta [[tulkkaus|tulkkaukselle]] meänkieli-suomi. Jälkiä ja tietoja vanhasta maahanmuutosta löytyy eri puolilta Keski- ja Pohjois-Ruotsia. Merkkejä on jo [[Ristiretket Suomeen|ristiretkiä]] edeltävältä ajalta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Korkiasaari, Jouni & Tarkiainen, Kari| Nimeke = Suomalaiset Ruotsissa| Vuosi = 2000| Luku = | Sivu = 19| Selite = Suomalaisen siirtolaisuuden historia 3| Julkaisupaikka = Turku| Julkaisija = Siirtolaisuusinstituutti| Tunniste = ISBN 951-9266-71-2|Kieli ={{fi}}}}</ref> Huhtikuussa [[2000]] Ruotsin valtio tunnusti suomen viralliseksi vähemmistökieleksi ja [[suomalaiset]] viralliseksi kansalliseksi vähemmistöksi.
Rivi 23:
[[Ruotsinsuomalaisten päivä]]ä vietetään Ruotsissa [[Carl Axel Gottlund]]in syntymäpäivänä 24.2. Gottlund toi 1800-luvun alussa esille Ruotsin keskiosissa asuneet, sorrettuna eläneet [[metsäsuomalaiset]].<ref>[http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/metsasuomalaiset_loitsuivat_itsensa_unohduksiin_95440.html#media=95417 Metsäsuomalaiset loitsuivat itsensä unohduksiin]. Yle Elävä Arkisto. Viitattu 17.6.2014.</ref>
Monet Suomesta Ruotsiin muuttaneista ovat olleet ruotsinkielisiä Suomen rannikkoalueilta: 1950-luvulla ruotsinkielisiä oli jopa puolet muuttaneista, ja sen jälkeen noin 20–25 prosenttia. On arvioitu, että ruotsinkielisten osuus kaikista Suomesta muuttaneista on noin neljäsosa.<ref name="diva-portal.org"/><ref>http://www.vasa.abo.fi/users/jsaarela/manuscripts/Ekonomisk%20Debatt,%202006,%2034%286%29,%2056-65.pdf</ref> Termi ”ruotsinsuomalainen” voikin ruotsiksi kääntää myös ”sverigefinländare”, mikä selkeämmin ei viittaa äidinkieleen. Tilastot ruotsinsuomalaisista viittaavat yleensä tähän suureen ryhmään, jossa on mukana kaikki, joilla on juuria Suomessa, äidinkielestä riippumatta. Kaikki ruotsinsuomalaiset eivät kuitenkaan osaa [[ruotsin kieli|ruotsia]].
| |||