Ero sivun ”Hennalan vankileiri” versioiden välillä

Hennalan vankileirillä oli huomattavasti enemmän vankeja, kuin mitä kasarmialueelle olisi siedettävästi mahtunut ja siksi sen huolto oli lähes mahdotonta.<ref name=lahti/> Päivittäinen ruoka-annos koostui [[Suolasilakka|suolasilakan]] puolikkaasta ja pienistä leivänpaloista. Vankien on kerrottu kuorineen alueella kasvaneita koivuja saadakseen [[nila]]a syötäväksi. Osa vangeista teki työtä ja he saivat suuremman ruoka-annoksen.<ref name=blog>[http://lahtihennala1918.blogspot.fi/search?updated-max=2014-01-16T11:07:00-08:00&max-results=7 Lahti oli Suomen suurin teloituspaikkakunta 1918] Lahti-Hennala 1918, 11.1.2014. Viitattu 12.2.2014.</ref> Leirillä toimi myös [[valtiorikosoikeus]], joka jakoi summittaisesti ankaria tuomioita usein pelkkien kuulopuheiden perusteella. Teloitettujen lisäksi Hennalassa kuoli vankeja myös nälkään sekä erilaisiin [[Kulkutauti|kulkutauteihin]],<ref name=lahti/> mutta heitä surmattiin myös ilman oikeudenkäyntiä. Liukkosen mukaan ilman oikeudenkäyntiä surmattiin 218 naista <ref name= Liukkonen/>.

Liukkosen tutkimuksessa selvisi myös, että naiset eivät olleet maataloudessa työskenteleviä piikoja ja maatyöläisiä, kuten tuolloin enemmistö suomalaisista työläisnaisista oli. Teloitetut naiset olivat tehtaissa työskennelleitä kaupunkilaisnaisia ja lähes kaikki naissotilaita. <ref name=ytm>[http://www.ennenjanyt.net/2016/04/marjo-liukkonen-hennalan-naismurhat-1918-lectio-praecursoria-4-4-2016/] Hennalan naismurhat 1918] (YTM Marjo Liukkonen Lisensiaatintyö). Viitattu 21.3.2017.</ref>

Liukkonen ottaa esille myös rotuhygienian - tutkimuksissa paljastui, että leirin vartiosotilaiden esimiehenä ja kenttäoikeuden tuomarina toiminut virolainen majuri Hans Kalm Pohjois-Hämeen Rykmentin 1. Pataljoonasta oli äärimmäisen vaikuttunut neuvonantajanaan pataljoonassa toimineen Lauri Pihkalan että tämän veljen Martti Pihkalan ajattelusta. Pihkalat olivat rotuhygieenikkoja ja Martti Pihkala oli julkaissut aiheesta kirjan. Tutkimuksen perusteella naisten kohtaloon saattoi vaikuttaa myös saksalaisten sotilaiden pyrkimys pelastaa naisia teloituksista ja jopa ulos leiriltä. Saksalaissotilaat herättivät ärtymystä suomalaissotilaiden keskuudessa, koska he suhtautuivat avoimen pilkallisesti suomalaisten sotilastaitoihin. Myös saksalaissotilaiden parempi menestys sodassa, naismaailmassa ja kaupungin kerman parissa aiheutti kateutta suomalaisissa. Etnosentrismi eli kulttuurien välinen vihamielisyys kärjistyi usein tilanteisiin, joissa sekä suomalaiset että saksalaiset osoittivat toisiaan asein. Saksalaisia suomalaiset eivät kuitenkaan voineet ampua, koska suomalaispataljoona oli alistettu saksalaisen Otto von Brandensteinin prikaatin alaisuuteen. Saksalaisten mielimiä teinityttöjä sen sijaan oli mahdollista ampua. <ref>[http://www.ennenjanyt.net/2016/04/marjo-liukkonen-hennalan-naismurhat-1918-lectio-praecursoria-4-4-2016/] (YTM Marjo Liukkonen Lisensiaatintyö). Viitattu 21.3.2017.<name=ytm/ref>

Hennalan vankileirin vartioiden esimiehenä ja kenttäoikeuden tuomarina toimi majuri [[Hans Kalm]]. Hänen miehistönsä koostui lähinnä [[Evon metsänvartijakoulu|Evon]] ja [[Tuomarniemen metsäoppilaitos|Tuomarniemen]] metsänvartijakoulujen oppilaista.<ref>Heinämäki, Jaakko: "Hans Kalm: vapaussoturi ja vaihtoehtolääkäri", s. 19. Minerva Kustannus, 2007. ISBN 978-952-492-003-2.</ref> Hennalassa Kalmin joukot ampuivat yli 500 vankia, joiden joukossa oli arviolta 200 suurimmaksi osaksi [[Raunistula]]n ja [[Mäntsälä]]n [[Suomen sisällissodan naiskaartit|naiskaarteihin]] kuulunutta naista ja nuorta tyttöä.<ref name=pala/> Heti toukokuun alussa teloitettiin 152 naisvankia.

Tutkija Marjo Liukkonen epäilee, että naisvankeja raiskattiin. Hän kirjoittaa: "Tauno Tukkinen ei kirjassaan Naiskapinallisten teloitukset Lahdessa 1918 sanallakaan mainitse, mitä naiset saivat kokea ennen teloitustaan. Vain sivuhuomautuksena hän kertoo, kuinka alastarolaiselta Hilja Nurmiselta oli takavarikoitu miesten puku ja kellonperät. Nurmisen isä oli käynyt Lahdessa hakemassa 19-vuotiaan tyttärensä kukkaron ja kellonperät. Myös 22-vuotiaan alastarolaisen Hilja Petäjän papereissa on Tukkisen mukaan maininta, että häneltä on takavarikoitu miesten housut. Ei tarvitse paljon mielikuvitusta tietääkseen, mitä Hilja Petäjälle ja Hilja Nurmiselle oli tehty sen jälkeen, kun heiltä oli takavarikoitu vaatteet. Hennalassahan ei ollut varattuna vankila-asuja yllättäen perustetun keskitysleirin 10 000 vangille." <ref>[http://lahtihennala1918.blogspot.fi/search?updated-max=2014-01-16T11:07:00-08:00&max-results=7] Marjo Liukkonen. Viitattu 21.3.2017.</ref> Nuorimmat Hennalassa teloitetut naisvangit olivat vain 14-vuotiaita.<ref name=surma/><ref>[http://lahtihennala1918.blogspot.fi/search?updated-max=2014-01-16T11:07:00-08:00&max-results=7 Naima Kari ja Enni Mäntynen ammuttiin 14-vuotiaina] Lahti-Hennala 1918, 11.1.2014. Viitattu 12.2.2014.</ref> Leirillä oli myös vangittujen naisten pieniä lapsia.<ref name=blog/> Punakaartien johtajista Hennalassa ammuttiin yleisesikuntapäällikkönä toiminut [[Ali Aaltonen]], jonka Hans Kalm tiettävästi teloitti henkilökohtaisesti.<ref name=pala/>

Hennalan muisto säilyi Lahdessa paikallisten asukkaiden mielissä vuosikymmeniä.<ref name=lahti/> Myös muualla maassa leiristä muodostui [[Tammisaaren vankileiri|Tammisaaren]] ohella kaikkien tunnetuin sisällisodansisällissodan jälkeisistä lukuisista vankileireistä, ja sen koettiin symboloivan koko sodan hävinneen osapuolen kärsimyksiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansanuutiset.fi/kulttuuri/kirjat/2954884/timo-sandberg-teki-uuden-avauksen | Nimeke = Timo Sandberg teki uuden avauksen | Ajankohta = 17.2.2013 | Julkaisija = Kansan Uutiset Verkkolehti | Viitattu = 12.2.2014 }}</ref> Hennalan vankileiri on vuosikymmenten saatossa esiintynyt myös lukuisissa kaunokirjallisissa teoksissa, näytelmissä ja musiikkikappaleissa.