Ero sivun ”Julkishallinto” versioiden välillä

89 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
linkkejä
(→‎Julkishallinnon rakenteet: Ylimääräinen "Kansalaisten" poistettu)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
(linkkejä)
Julkishallinto voidaan käsittää erityisesti [[valtio]]n lainsäädännöllään luomaksi hallinta- ja hallintokoneistoksi, jonka tarkoituksena on edistää, auttaa, säännellä ja valvoa kansalaisryhmien ja kansalaisten muodostamien erilaisten [[yhteisö]]jen toimintaa.
 
Suomessa julkishallinto koostuu pääasiassa valtion keskus-, [[aluehallinto|alue]]- ja [[paikallishallinto|paikallishallinnosta]] sekä [[kunta|kuntien]] harjoittamasta paikallisesta kansanvaltaisesta[[kansanvalta]]isesta [[itsehallinto|itsehallinnosta]]. Suomen aluehallinto on kuntayhtymähallintoa[[kuntayhtymä]]hallintoa [[maakunta|maakuntien]] liittoja myöten eli välillistä kunnallishallintoa[[kunnallishallinto]]a yhtä alla mainittua poikkeusta lukuun ottamatta.
 
Monissa maissa esiintyy ensinnäkin [[liittovaltio]]issa valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnon ja välittömän ja välillisen paikallisen itsehallinnon lisäksi osavaltioiden[[osavaltio]]iden keskus-, piiri- ja paikallishallintoa. On myös lukuisia sinänsä yhtenäisvaltioita[[yhtenäisvaltio]]ita Suomen tapaan, joissa kuitenkin toimii Suomen olosuhteista poiketen erityinen vaaleilla valittujen edustajien hallinnoima ja kenties myös oman verotusoikeutensa omaava alueellinen itsehallinto. Näin on asian laita esimerkiksi kaikissa muissa kolmessa suuressa [[Pohjoismaat|Pohjoismaassa]]. Suomessa tuollainen ratkaisu on voimassa perustuslainsäädännön tasoisin erityisjärjestelyin vain autonomisessa [[Ahvenanmaa]]n maakunnassa.
 
Maailmassa on myös maita, joissa Suomen oloista poiketen kunnallinen itsehallinto on heikkoa valtiosta tyystin riippuvaisena tai sitä tuskin edes on.