Ero sivun ”Astrid Lindgren” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Käyttäjän Somppulaulaajejee muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Ejs-80 tekemään versioon. Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla |
||
Rivi 1:
{{Lupaava}}
{{Kirjailija
| nimi = Astrid Lindgren
Rivi 38:
}}
'''Astrid Anna Emilia Lindgren''' (o.s. '''Ericsson''', {{Syntymä- ja kuolinaika|14|11|1907|[[Vimmerby]], [[Ruotsi]]|28|1|2002|[[Tukholma]]}})<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/muistot/a1364352762808 | Nimeke = Muistot: Astrid Lindgren | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Tekijä = Ahola, Suvi | Ajankohta = 29.1.2002 | Viitattu = 12.12.2014}}</ref> oli
Lindgrenin lapsuudenkoti on kunnostettu lastenkirjallisuuden ja -kulttuurin tutkimuskeskukseksi.<ref name="ts1997">{{Verkkoviite | Osoite = http://archive.is/kTtu3 | Nimeke = Satutäti ei piittaa juhlista | Julkaisu = Turun Sanomat | Tekijä = Nieminen, Jamie | Selite = arkistolinkki | Ajankohta = 13.11.1997 | Viitattu = 12.12.2014}}</ref>
== Henkilöhistoria ==
[[Tiedosto:Lindgren 1960.jpg|thumb|left|Astrid Lindgren noin vuonna 1960.]]
Lindgren syntyi Näsin tilalla lähellä [[Småland|Smoolannin]] [[Vimmerby]]tä. Hänen isänsä oli maanviljelijä Samuel August Ericsson ja äiti Hanna Ericsson.<ref>Ljunggren 1997, s. 13.</ref> Lindgrenillä oli kolme sisarusta: vanhempi veli [[Gunnar Ericsson|Gunnar]] (1906–1974), josta tuli poliitikko, ja kaksi nuorempaa siskoa Stina (1911–2002) ja Ingegerd (1916–1997).<ref>Ljunggren 1997, s. 12.</ref> Hän aloitti koulunkäynnin Vimmerbyssä syksyllä [[1914]].<ref>Ljunggren 1997, s. 38.</ref>
(irjoitusta ja pikakirjoitusta. Hän ei halunnut mennä naimisiin pojan isän, Vimmerby tidningin päätoimittajan Reinhold Blombergin, kanssa ja muutti siksi kotikylästä pois. Lapsi, Lars (”Lasse”, k. 1986 syöpään<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kotirinta, Pirkko | Otsikko = Entä miten kävi Astridin Lasse-pojalle (kolumni) | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 24.1.2015 | Sivut = C5 | Viitattu = 24.1.2015 }}</ref>) syntyi samana vuonna, mutta asui varhaislapsuutensa sijaisperheessä [[Kööpenhamina]]ssa. Lindgren oli Lassen syntyessä 19-vuotias.<ref>Ljunggren 1997, s. 51.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/a1421387472020 | Tekijä = Kotirinta, Pirkko | Otsikko = Astrid Lindgrenin tragedia: Jätti esikoislapsensa sijaiskotiin | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 17.1.2015 | Viitattu = 24.1.2015 }}</ref>.▼
▲
Lindgren työskenteli sihteerinä [[Kungliga Automobilklubben]]issa, jossa hän tutustui konttoripäällikkö Sture Lindgreniin. Hän oli 23-vuotias, kun he vuonna 1931 menivät naimisiin.<ref>Ljunggren 1997, s. 52.</ref> Silloin hän haki luokseen poikansa, joka kasvattiäidin sairastuttua oli asunut Vimmerbyssä.<ref name="ts1997"
Toisen maailmansodan aikana Lindgren työskenteli kirjeiden sensuroijana tiedustelupalvelussa.<ref name="ts2007">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/kulttuuri/1074239264/Tarinatadin+sanoma+ei+ole+vanhentunut | Nimeke = Tarinatädin sanoma ei ole vanhentunut | Julkaisu = Turun Sanomat | Tekijä = Komulainen, Matti | Ajankohta = 9.11.2007 | Viitattu = 12.12.2014}}</ref> Hänen ensimmäinen kirjansa ''Britt-Marie lättar sitt hjärta'' (''[[Riitta-Maija keventää sydäntään]]'') ilmestyi 1944 ja sai toisen palkinnon vasta perustetun kustantamon [[Rabén & Sjögren]]in tyttöjenkirjakilpailussa. Vuoden kuluttua hän voitti saman kustantamon lastenkirjakilpailun kirjallaan ''Pippi Långstrump'' (''[[Peppi Pitkätossu]]'').<ref>[http://web.archive.org/web/20080125162241/http://www.astridlindgren.se/omastrid/album3.htm Elämäkerta 3.] Luettu 28.3.2009. {{sv}}</ref> Lindgren työskenteli vuodesta 1945 kirjailijantyön ohella 25 vuotta Raben & Sjögrenin lastenkirjatoimittajana.<ref name="kl70">Ljunggren 1997, s. 70.</ref><ref name="ts2006">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/teemat/sunnuntai/1074133793/Satujen+kuningatar | Nimeke = Satujen kuningatar | Julkaisu = Turun Sanomat | Tekijä = Vilo, Hanna | Ajankohta = 16.7.2006 | Viitattu = 12.12.2014}}</ref> Aika ajoin, kirjoittaessaan omia kirjojaan, hän työskenteli puolipäiväisesti.<ref name="hesari" /> Koska kustantamolla ei ollut erillistä ulkomaanosastoa, hän valvoi itse myös omien kirjojensa asioita ulkomailla.<ref name="hesari" />
|