Ero sivun ”Astrid Lindgren” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 38:
}}
'''Astrid Anna Emilia Lindgren''' (o.s. '''Ericsson''', {{Syntymä- ja kuolinaika|14|11|1907|[[Vimmerby]], [[Ruotsi]]|28|1|2002|[[Tukholma]]}})<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/muistot/a1364352762808 | Nimeke = Muistot: Astrid Lindgren | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Tekijä = Ahola, Suvi | Ajankohta = 29.1.2002 | Viitattu = 12.12.2014}}</ref> oli
[[Tiedosto:Lindgren 1960.jpg|thumb|left|Astrid Lindgren noin vuonna 1960.]]
Rivi 49 ⟶ 45:
Lindgren aloitti 16-vuotiaana koulun päätyttyä työt toimitusharjoittelijana paikallislehti [[Vimmerby tidning]]issä.<ref name="ts2006" /> Tultuaan raskaaksi hän muutti 18-vuotiaana vuonna 1926 pois kotikylästä [[Tukholma]]an ja opiskeli konekirjoitusta ja pikakirjoitusta. Hän ei halunnut mennä naimisiin pojan isän, Vimmerby tidningin päätoimittajan Reinhold Blombergin, kanssa ja muutti siksi kotikylästä pois. Lapsi, Lars (”Lasse”, k. 1986 syöpään<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kotirinta, Pirkko | Otsikko = Entä miten kävi Astridin Lasse-pojalle (kolumni) | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 24.1.2015 | Sivut = C5 | Viitattu = 24.1.2015 }}</ref>) syntyi samana vuonna, mutta asui varhaislapsuutensa sijaisperheessä [[Kööpenhamina]]ssa. Lindgren oli Lassen syntyessä 19-vuotias.<ref>Ljunggren 1997, s. 51.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/a1421387472020 | Tekijä = Kotirinta, Pirkko | Otsikko = Astrid Lindgrenin tragedia: Jätti esikoislapsensa sijaiskotiin | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 17.1.2015 | Viitattu = 24.1.2015 }}</ref>.
Lindgren työskenteli sihteerinä [[Kungliga Automobilklubben]]issa, jossa hän tutustui konttoripäällikkö Sture Lindgreniin. Hän oli 23-vuotias, kun he vuonna 1931 menivät naimisiin.<ref>Ljunggren 1997, s. 52.</ref> Silloin hän haki luokseen poikansa, joka kasvattiäidin sairastuttua oli asunut Vimmerbyssä.<ref name="ts1997">{{Verkkoviite|Osoite=http://archive.is/kTtu3|Nimeke=Satutäti ei piittaa juhlista|Tekijä=Nieminen, Jamie|Julkaisu=Turun Sanomat|Ajankohta=13.11.1997|Selite=arkistolinkki|Viitattu=12.12.2014}}</ref> Kolme vuotta myöhemmin syntyi toinen lapsi Karin. Perhe muutti vuonna 1941 Dalagatanilla sijaitsevaan asuntoon, josta näkyi [[Vasaparken]]iin. Siellä Lindgren asui kuolemaansa asti. Hän asui yksinään 50-vuotiaasta asti (1957), kun hänen miehensä oli kuollut ja lapset muuttaneet pois kotoa ja menneet naimisiin.<ref name="kl70" /> Perheellä oli kesäpaikka saaristossa [[Furusund]]issa.<ref>Ljunggren 1997, s. 61.</ref> Uransa loppuvaiheessa hän pystyi kirjoittamaan rauhassa vain siellä.<ref name=hesari>{{Verkkoviite | Osoite = http://archive.is/IjEaX | Nimeke = Viisi vuosikymmentä Astridin kanssa | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Tekijä = Kvint, Kerstin | Selite = Arkistoitu sivu | Ajankohta = 31.12.2006 | Viitattu = 12.12.2014}}</ref>
Toisen maailmansodan aikana Lindgren työskenteli kirjeiden sensuroijana tiedustelupalvelussa.<ref name="ts2007">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/kulttuuri/1074239264/Tarinatadin+sanoma+ei+ole+vanhentunut | Nimeke = Tarinatädin sanoma ei ole vanhentunut | Julkaisu = Turun Sanomat | Tekijä = Komulainen, Matti | Ajankohta = 9.11.2007 | Viitattu = 12.12.2014}}</ref> Hänen ensimmäinen kirjansa ''Britt-Marie lättar sitt hjärta'' (''[[Riitta-Maija keventää sydäntään]]'') ilmestyi 1944 ja sai toisen palkinnon vasta perustetun kustantamon [[Rabén & Sjögren]]in tyttöjenkirjakilpailussa. Vuoden kuluttua hän voitti saman kustantamon lastenkirjakilpailun kirjallaan ''Pippi Långstrump'' (''[[Peppi Pitkätossu]]'').<ref>[http://web.archive.org/web/20080125162241/http://www.astridlindgren.se/omastrid/album3.htm Elämäkerta 3.] Luettu 28.3.2009. {{sv}}</ref> Lindgren työskenteli vuodesta 1945 kirjailijantyön ohella 25 vuotta Raben & Sjögrenin lastenkirjatoimittajana.<ref name="kl70">Ljunggren 1997, s. 70.</ref><ref name="ts2006">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/teemat/sunnuntai/1074133793/Satujen+kuningatar | Nimeke = Satujen kuningatar | Julkaisu = Turun Sanomat | Tekijä = Vilo, Hanna | Ajankohta = 16.7.2006 | Viitattu = 12.12.2014}}</ref> Aika ajoin, kirjoittaessaan omia kirjojaan, hän työskenteli puolipäiväisesti.<ref name="hesari" /> Koska kustantamolla ei ollut erillistä ulkomaanosastoa, hän valvoi itse myös omien kirjojensa asioita ulkomailla.<ref name="hesari" />
| |||