Ero sivun ”Pakkotila” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
{{Malline:Rikosoikeus}}
+
Rivi 9:
''Jos oikeudellisesti suojatun edun pelastamiseksi tehtyä tekoa ei ole 1 momentin perusteella pidettävä sallittuna, tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos tekijältä ei kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon pelastettavan edun tärkeys, tilanteen yllätyksellisyys ja pakottavuus sekä muut seikat."''
 
== Rikosoikeudellinen näkökulma ==
{{lähteetön|tästä eteenpäin lähteetöntä}}
 
Rivi 20:
Pakkotilapykälän toinen momentti antaa tulkintaohjeen, jonka mukaan lievät pakkotilan rikkomukset eivät aiheuta rangaistusta. Tämä on tarkoitettu inhimillistämään tuomioita: Lämpimässä oikeussalissa pitkän harkinnan jälkeen saattaa löytyä keino, jolla olisi voitu välttää rikos. Voi olla kuitenkin kohtuutonta vaatia tätä yksilöltä kiireellisessä tilanteessa. Tämän vuoksi myös pakkotilassa toimineen henkilön mielentila muodostuu tekijäksi pohdittaessa toiminnan oikeutusta.
 
== Vahingonkorvaus ==
Pakkotila poistaa teolta rangaistavuuden. Sen sijaan se ei poista yleistä [[vahingonkorvaus]]vastuuta toiselle aiheutuneesta vahingosta. Vahingon korvaus tutkitaan Vahingonkorvauslain mukaan, jonka perusperiaatteena on, että kukin kattaa onnettomuuksista itselleen aiheutuneet vahingot. Pakkotilassa tehty teko, joka on välttämätön, on suoraa seurausta pakkotilan aiheuttajasta. Tällöin se, joka on aiheuttanut pakkotilan, vastaa vahingoista. Sen sijaan kaikki tarpeettomat vahingot ovat aiheuttajansa vastuulla.
 
Yllä olevaa voidaan selvittää esimerkillä: Pyromaani sytyttää tulipalon. Kännykätön ohikulkija näkee palon ja murtautuu sisälle yrittämään alkusammutusta ja soittamaan apua. Alkusammutusta yrittäessään ohikulkija sammuttaa palon peittämällä palopesäkkeen olohuoneen matolla ja takillaan, jotka tuhoutuvat käyttökelvottomiksi. Tämän jälkeen ohikulkija soittaa paikalle palokunnan, joka vastaa ainoastaan varanumeroon, ja tönäisee vahingossa kyynärpäällään maljakon lattialle. Matto, takki ja sisäänmurtautumisesta aiheutuneet vahingot kuuluvat tulipalon seurauksiin, samoin puhelinlasku. Näistä pyromaani joutuu aikanaan korvausvastuuseen. Sen sijaan maljakon rikkoutuminen on kyseenalainen. Periaatteessa kyseessä on tuottamuksellinen teko, josta ohikulkija kantaa vastuun. Toisaalta, jos ajatellaan ohikulkijan olleen edelleen kiihdyksissä tilanteesta, vahinko kuuluu edelleen pakkotilan piiriin. Jos tulipalon olisikin aiheuttanut salamanisku, vahingoista talolle ja matolle vastaisi talon omistaja. Takille aiheutunut vahinko kuuluisi ohikulkijalle itselleen.
 
== Putatiivinen pakkotila ==
Putatiivinen eli oletettu pakkotila syntyy silloin, kun henkilö olettaa käsillä olevan tilanne, joka oikeuttaa pakkotilamenettelyyn, mutta todellisuudessa tällaista tilannetta ei kuitenkaan ole. Oikeuskäytännössä putatiivinen pakkotila, silloin kun se yleisen elämänkokemuksen mukaan on ollut uskottava, ja kun oletetun pakkotilan poistamiseen käytetyt keinot ovat olleet oikeassa suhteessa oletettuun uhkaan, ei johda rangaistukseen tai rangaistus mitataan alennetulla asteikolla. Korvausvelvollisuus kuitenkin syntyy kiistattomampana kuin todellisen pakkotilan mukaisessa tilanteessa.<ref>[https://www.laki24.fi/pakkotila/ Putatiivinen pakkotila]</ref>
 
== Katso myös ==
*[[Hätävarjelu]]
*[[Rikos]]
 
==Aiheesta muuallaLähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Rikoslaki]
* [http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/kannissa-autolla-kaverin-apuun-vaarennoksella-leikkaukseen-pakkotilassa-tehdysta-rikoksesta-ei-saa-rangaistusta/6419864 Kännissä autolla kaverin apuun, väärennöksellä leikkaukseen – pakkotilassa tehdystä rikoksesta ei saa rangaistusta] MTV 08.05.2017.