Wikipedia

Ero sivun ”Aikamatkustus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
KpaIsh (keskustelu | muokkaukset)
360 muokkausta
Tämä joutaisi uudelleenarviointiin
Rivi 7:
== Taustatietoa ==
 
[[Tiedosto:MontreGousset001.jpg|200px|thumb|left|Einsteinin [[suhteellisuusteoria]]n mukaan painovoimakenttien muutokset saattavat muuttaa ajan kulumista ihmisen lähiympäristössä, mutta koska niin ihmisaivot kuin [[kello]]tkin toimivat aikaan sidotulla nopeudella, näitä pieniä muutoksia ei huomata.{{Lähde}}]]
 
=== Aika fysiikassa ===
 
[[Fysiikka|Fysiikassa]] perus[[suure]] [[aika]] (tunnus ''t'') määritellään tapahtumien välisenä etäisyytenä [[aika-avaruus|aika-avaruuden]] neljännellä akselilla. [[Albert Einstein]]in [[suppea suhteellisuusteoria|suppean suhteellisuusteorian]] mukaan aikaa ei voi esittää muuten kuin aika-avaruuden osana. Tapahtumien välinen etäisyys riippuu tapahtumia tarkkailevien havainnoijien suhteellisesta [[nopeus|nopeudesta]] tapahtumaan nähden. [[Yleinen suhteellisuusteoria]] muutti ajan määritelmää vielä enemmän esittämällä kaareutuneen aika-avaruuden käsitteen. Ajan kuluessa eteenpäin eristetyssä järjestelmässä [[entropia]] eli haje kasvaa aina, joten entropian kasvusta voidaan päätellä ajan suunta.<ref name="Hawking" /> Normaalisti [[kausaliteetti|syysuhteen]] mukaisesti syy on myös aina ennen seurausta.{{Lähde}}
 
Ajan voi käsittää myös nopeudeksi, jolla eri ilmiöt tapahtuvat. Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan esimerkiksi suuressa [[gravitaatio|painovoima]]kentässä aika kuluu hitaammin kuin tätä pienemmässä painovoimakentässä, mikä näkyy esimerkiksi [[kemiallinen reaktio|kemiallisten reaktioiden]] ja kellojen käynnin hidastumisena. Ihmiset eivät kuitenkaan voi huomata ajan kulumisessa tapahtuvia muutoksia lähiympäristössään, sillä [[ihmisaivot|ihmisen aivot]] ja havainnointi toimivat samalla aikaan sidotulla nopeudella.{{Lähde}}
 
== Aikamatkailun ajatuksen historiaa ==
 
[[Image:BH LMC.png|thumb|200px|Taiteilijan näkemys [[musta aukko|mustasta aukosta]]. Pyörivän mustan aukon sisus voisi teoriassa mahdollistaa aikamatkustuksen myös tässä [[maailmankaikkeus|kaikkeudessa]].{{Lähde}}]]
 
Vuonna [[1949]] [[itävalta]]lainen matemaatikko [[Kurt Gödel]] ”löysi” uudentyyppisen [[aika-avaruus|aika-avaruuden]], joka antoi ensimmäisiä viitteitä fysiikan lakien mahdollisesta aikamatkustuksen sallimisesta. Gödelin teoreettisessa kaikkeudessa oli erikoisena piirteenä tämän kaikkeuden pyöriminen. Siinä saattoi [[yleinen suhteellisuusteoria|yleisen suhteellisuusteoriankin]] mukaan lähteä aikamatkalle ja palata ennen lähtöään, vaikka suhteellisuusteorian kehittäjä [[Albert Einstein]] oli itse sitä mieltä, etteivät hänen teoriansa sallineet aikamatkustuksen mahdollisuutta.<ref name="Hawking" /> Gödelin laskelmat eivät kuitenkaan mahdollista aikamatkailua siinä kaikkeudessa, jossa me elämme, sillä tutkijat ovat todistaneet, ettei kaikkeus pyöri.<ref>''Kosmoksen rakenne'' s. 446</ref> Lisäksi Gödel oletti laskuissaan, että Einsteinin [[kosmologinen vakio|kosmologisella vakiolla]] olisi nollasta poikkeava arvo, mistä kaikki tutkijat eivät ole nykyaikana yksimielisiä.{{Lähde}}
 
Gödelin esittämien ajatusten jälkeen on löydetty lisää mahdollisuuksia, jotka mahdollistaisivat aikamatkustuksen rikkomatta yleistä suhteellisuusteoriaa. Tällaisia aikamatkustuksen sallivia ilmiöitä voisivat olla esimerkiksi pyörivän [[musta aukko|mustan aukon]] sisus tai kaikkeus, jossa kaksi niin sanottua ''[[kosmiset jänteet|kosmista jännettä]]'' ohittaa toisensa hyvin suurilla nopeuksilla. Äärimmäisen ohuet ja huippupitkät kosmiset jänteet ovat kaikkeuden alkuhetkillä syntyneiden symmetriarikkojen tuottamia.
Rivi 25:
== Fysiikan lait ja aikamatkustus ==
 
[[Tiedosto:Spacetime curvature.png|thumb|400px|left|Yleisen suhteellisuusteorian mukaan kaikki kappaleet (kuvassa [[Maapallo]]) taivuttavat jonkin verran aika-avaruutta, joka voidaan ajatella kalvomaisena pintana. Aikamatkailun perusajatuksiin kuuluu, että jonkin huippumassiivisen kohteen kuten mustan aukon [[singulariteetti]] saattaisi tehdä reiän aika-avaruuteen. Koska aika-avaruuden ”kalvo” ei ole suora, kohde tekisi reiän myös jollekin muualle pisteelle ”kalvolla”. Mikäli ajan kulun nopeudet poikkeaisivat aukon päissä, teoriassa kulkemalla aukkojen välistä tunnelia pystyisi matkustamaan ajassa.{{Lähde}}]]
 
=== Madonreiät ja kosmiset jänteet ===
 
Fysiikan lait tekevät valoa nopeammasta liikkumisesta mahdotonta, mikä samalla estää aineen matkaamista ajassa tällä perusteella. Tämä ei kuitenkaan todista aikamatkustusta mahdottomaksi, koska suhteellisuusteoria ei kiellä aika-avaruuden käpristymistä. Mikäli aika-avaruus ajatellaan kumisena kalvona, jota mikä tahansa massiivinen kohde taivuttaa jonkin verran, voidaan ajatella, ettei kyseinen kalvo ole täysin suora. Tarpeeksi käpristyneen kalvon voidaan ajatella olevan monikerroksisesti taiteltu. Jos taitellun kalvon ”ylimmäisessä kerroksessa” sijaitsee tarpeeksi raskas huippumassiivinen kohde kuten mustien aukkojen sisuksissa mahdollisesti esiintyvä [[singulariteetti]], sen massa saattaa riittää tekemään aukon aika-avaruuteen. Tätä aukkoa pitkin olisi teoriassa mahdollista siirtyä ylimmäisestä kerroksesta alempiin kerroksiin äärimmäisen nopeasti. Koska suhteellisuusteoria mahdollistaa ajan nopeuden erilaisuuden eri paikoissa, voisi aika toisen aukon suulla kulkea eri tahtiin kuin muodostuneen tunnelin toisessa päässä. Tällöin aukkojen välillä nopeasti matkaava havaitsija siirtyisi hetkessä toiseen aikaan ja aikamatkustus toteutuisi. Tällaisia aikamatkustuksen mahdollistavia ”tunneleita” aika-avaruuden eri pisteiden välillä kutsutaan nimellä [[madonreikä|madonreiät]].{{Lähde}}
 
Aikamatkustus voisi ainakin teoriassa olla mahdollista myös kosmisten jänteiden avulla. Aika-avaruus on jänteen ulkopuolella laakea, mutta jänteen kohdalla se katkeaa teräväksi reunaksi. [[Stephen Hawking]] on verrannut kosmista jännettä paperista leikattuun kartioon. Kun paperisesta ympyrästä leikataan irti sektori, voidaan tämä irtileikattu pala taivuttaa kartioksi. Kartiopinnan aika-avaruus on tällöin laakea, koska se on samasta paperista kuin alkuperäinenkin ympyrä, mutta kartion kärjessä aika-avaruus on kaareutunut. Tämä voidaan huomata siitä, että kartion kärjestä tietylle etäisyydelle piirretyn ympyrän kehä on lyhyempi kuin sellaisen ympyrän kehä, joka on piirretty alkuperäisen ympyrän keskipisteestä tälle samalle etäisyydelle. Tämä johtaa siihen, että kärjen ympäri kierrettäessä matka ei ole yhtä pitkä kuin alkuperäisen laakean aika-avaruuden perusteella voisi olettaa, vaan lyhyempi. Yksittäinen kosminen jänne aiheuttaa samanlaisen lyhenemisen, sillä laakeasta aika-avaruudesta leikkautunut palanen lyhentää jänteen ympäri kuljettavaa matkaa muuttamatta jänteen suunnasta mitattua aikaa tai etäisyyttä. Tämän vuoksi yksittäinen kosminen jänne ei voi aiheuttaa aikamatkailuun vaadittavia aikasilmukoita, mutta kahden jänteen kohdatessa tilanne on toinen. Tällöin ensimmäisen jänteen aika ja avaruus vaikuttavat toisen jänteen ajan suuntaan. Mikäli kosmiset jänteet liikkuvat toistensa suhteen lähes valonnopeudella, molempien jänteiden ympäri kierrettäessä voidaan mahdollisesti matkustaa menneisyyteen.<ref name="Hawking2">Hawking 2003, ''[[Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa]]''</ref>
Rivi 37:
Suhteellisuusteorian mukaan on periaatteessa mahdollista näennäisesti matkustaa tulevaisuuteen, mutta tämä ei ole käytännössä mahdollista, koska tarvittavaa tekniikkaa ei ole. Näennäisen tulevaisuuteen matkustamisen teoreettiset perusteet on tunnettu jo [[1900-luku|1900-luvun]] alusta lähtien, jolloin fyysikko [[Albert Einstein]] julkaisi suhteellisuusteoriansa.<ref name=Greene>''Kosmoksen rakenne'' s. 435</ref> Einsteinin keksiessä ajan kulun nopeuden riippuvan havaitsijan nopeudesta hän tuli samalla luoneeksi tulevaisuuteen suuntautuvan aikamatkustuksen perusteet. Mikäli ihmiskunnan tekniikan taso olisi tarpeeksi korkea, voisi ihminen näennäisesti matkustaa tulevaisuuteen, kun olisi rakennettu hyvin suurilla nopeuksilla liikkuva ja jo valonnopeutta lähestyvä avaruusalus, jolla hän poistuu [[Maapallo]]lta. Aika kuluisi eri tahtiin avaruudessa liikkuvan avaruusaluksen ja Maapallon suhteen. Tämän vuoksi kyseinen matkaaja tuntisi vain pienen hetken kuluneen, vaikka Maassa olisi kulunut hyvinkin pitkä aika. Esimerkiksi jos avaruusaluksen nopeus on 99,9999999996 prosenttia valonnopeudesta ja alus viipyy avaruudessa päivän, on sen palatessa Maassa kulunut tuhat vuotta paikallista aikaa. Tämä ajan hidastuminen nopeuden kasvaessa on todistettu käytännössä oikeaksi, vaikkakin huomattavasti pienemmässä mittakoossa. Mittaamalla hiukkaskiihdyttimissä liikkuvien [[myoni]]en hajoamisnopeuksien kestoa suhteessa hitaasti liikkuvien myonien vastaaviin elinkaarien pituuksiin, ovat mittaustulokset olleet suhteellisuusteorian mukaisia.<ref name=Greene />
 
Niin sanottu kaksosten paradoksi on usein toistettu havainnollistus siitä, mitä tällainen aikamatkustus merkitsisi. Tarinassa toinen nuori kaksonen jää maan päälle ja toinen lähtee valtavan nopealla aluksella avaruuteen. Toisen kaksonen palaa maan päälle ja on edelleen nuori, mutta toinen on maan päällä tullut jo vanhukseksi.{{Lähde}}
 
Ihmiskunnan tekniikan taso ei riitä tarvittavilla nopeuksilla liikkuvien alusten rakentamiseen. Vaikka sopivalla vauhdilla liikkuva avaruusalus voitaisiinkin rakentaa, kiihdytys suureen nopeuteen kestäisi hyvin pitkään, sillä ihmisen keho ei kestäisi suurta kiihdytystä.<ref name=Greene />.
Rivi 43:
== Suhteellisen ja todellisen aikamatkan erot ==
 
Aikamatkat voidaan jakaa kahteen tyyppiin,{{Lähde}} joista toista voidaan pitää suhteellisena aikamatkustuksena ja toista ”todellisempana” matkustamisena ajassa.
 
Matkustaminen tulevaisuuteen suurien nopeuksien avulla on suhteellista aikamatkustamista. Aikamatka toimisi ainakin teoriassa tässä tapauksessa, koska matkustava havaitsija ei suoranaisesti muuttaisi ajan kulkua, vaan pikemminkin nopeuttaisi sitä suhteessa toisiin kappaleisiin.<ref name=Aikamatkailu>{{Verkkoviite | Tekijä =Tähtinen, Leena | Nimeke =Aikamatkailu tieteellisenä ongelmana | Osoite =http://www.tieteessatapahtuu.fi/008/tahtinen.htm | Ajankohta = | Julkaisija = | Luettu=16. maaliskuuta 3.2007 | Kieli=Suomi }}</ref> Suhteellista aikamatkustusta voidaan ajatella kahtena kulkuneuvona, jotka kulkevat rinnakkain, ja aikaa niiden kulkemina nopeuksina. Mikäli toinen kulkuneuvo kiihdyttää vauhtiaan, sen nopeus kasvaa suhteessa toiseen kulkuneuvoon. {{Lähde}}
 
”Todellisessa” aikamatkailussa pyritään liikkumaan ajan poikkeamia pitkin esimerkiksi menneisyyteen. Menneisyyteen suuntautuva todellinen aikamatkustus on suhteellista aikamatkustusta vaikeampi teoreettinen ongelma, sillä siinä tiettyä hetkeä edeltää samanaikaisesti menneisyys ja tulevaisuus.<ref name=Aikamatkailu /> Tämän perusteella voitaisiin sanoa, että aikamatkailija palaa takaisin lähtöpaikalleen jo ennen lähtöä, mikä sotkee [[logiikka|loogisuuden]] ja tuottaa teoreettisia ongelmia. {{Lähde}}
 
== Ihmisen mahdollisuudet matkustaa ajassa ==
Rivi 53:
=== Aikakone ===
 
[[Tiedosto:Wormhole-demo.png|thumb|200px|Taiteilijan näkemys madonreiästä. Madonreiän avulla havaitsija voisi siirtyä pisteestä A pisteeseen B (vihreä nuoli) nopeammin kuin ”tavallista” reittiä aika-avaruutta pitkin (punainen nuoli).{{Lähde}}]]
 
Jos suhteellisuusteoria mahdollistaa aikamatkailun, olisi myös periaatteessa mahdollista rakentaa tai luoda laite, jolla pystyisi matkaamaan ajassa. Teoriassa tällainen kone voitaisiin rakentaa,<ref>'"The quantum physics of time travel'", Scientific American, marchMarch 1994, s. 68–74; "Negative energy, wormholes and warp drive", Scientific American january 2000, s. 30–37; "Star trecking", New Scientist 15.4.00. s. 12; "How to build a time machine", Scientific American september 2002, s. 32–37; "How to build a time machine", Focus march 2003, s. 38–41; "No going back", New Scientist 20.9.03. s. 28–32.</ref> mutta ihmiskunnan teknologisen tietämyksen taso ei vielä riitä siihen. Lisäksi nämä rakennusohjeet vaativat joidenkin vielä todistamatta olevien teorioiden paikkansapitävyyttä. Esimerkiksi ei vielä tiedetä, onko madonreikien vakauttaminen ylipäänsä mahdollista vai hajoavatko ne sekunnin murto-osassa syntymänsä jälkeen.{{Lähde}}
'Negative energy, wormholes and warp drive', Scientific American january 2000, s. 30–37.
'Star trecking', New Scientist 15.4.00. s. 12.
'How to build a time machine', Scientific American september 2002, s. 32–37.
'How to build a time machine', Focus march 2003, s. 38–41.
'No going back', New Scientist 20.9.03. s. 28–32.
</ref> mutta ihmiskunnan teknologisen tietämyksen taso ei vielä riitä siihen. Lisäksi nämä rakennusohjeet vaativat joidenkin vielä todistamatta olevien teorioiden paikkansapitävyyttä. Esimerkiksi ei vielä tiedetä, onko madonreikien vakauttaminen ylipäänsä mahdollista vai hajoavatko ne sekunnin murto-osassa syntymänsä jälkeen.
 
Aikakoneena voisi esimerkiksi käyttää madonreikää, jonka ihminen on keinotekoisesti luonut.<ref>''Kosmoksen rakenne'' s. 452</ref> Tämä voisi onnistua, mikäli pystyttäisiin rakentamaan todella tehokas [[hiukkaskiihdytin]]. Mahdollisesti joissain jo olemassa tai rakenteilla olevissa kiihdyttimissä voisi luoda hyvin lyhytikäisiä madonreikiä, jotka katoaisivat hetkessä syntymänsä jälkeen. Fysiikan lait eivät tee madonreiän vakauttamisesta mahdotonta, mutta ne eivät myöskään todista sen olevan mahdollista.<ref name=Multiple3>''Kosmoksen rakenne'' s. 453</ref> Eräs toimiva keino voisi olla syöttää madonreikään jatkuvasti negatiivista energiaa, mutta ihmiskunnan nykytietämyksen valossa ei voida varmasti sanoa tämän keinon tepsivän.<ref name=Multiple3 /> Lisäksi fyysikko [[Matt Visser]] on laskenut, että tarvittavan negatiivisen energian määrä vastaisi [[aurinko|Auringon]] kymmenessä miljardissa vuodessa tuottamaa kokonaisenergiaa.<ref name=Multiple3 /> Mikäli madonreiän kuitenkin pystyisi vakauttamaan, sen eri päiden ajat pitäisi seuraavaksi saada poikkeamaan toisistaan. Tämä onnistuisi esimerkiksi laittamalla toisen pään kiertämään vuosiksi hiukkaskiihdytintä<ref>Brian Greene kertoo kirjassaan ''Kosmoksen rakenne'' s. 453, että madonreiän päiden ajat saisi poikkeamaan toisistaan ”suuria nopeuksia” käyttämällä.</ref> tai viemällä toisen pään hyvin raskaan kohteen kuten [[neutronitähti|neutronitähden]] läheisyyteen vuosiksi. Tällöin aika kulkisi madonreiän eri päissä eri tahtiin ja mentäessä sisään päästä A saavuttaisiin päässä B eri aikaan kuin lähtiessä.{{Lähde}}
 
=== Aikamatkustus erittäin pienessä mittakaavassa ===
 
Yleensä aikamatkustuksella tarkoitetaan konkreettista ja huomattavaa siirtymistä ajasta toiseen, mutta Albert Einsteinin suhteellisuusteoriat mahdollistavat myös hyvin pienessä mittakaavassa tapahtuvan aikamatkustuksen. Tällainen aikamatkustus on kuitenkin mittasuhteiltaan sellaista luokkaa, etteivät ihmiset huomaa liikkuneensa ajassa korkeintaan sekunnin murto-osan verran.<ref name="dosentti">{{Verkkoviite | Tekijä = Tähtinen, Leena | Nimeke = Tähtitieteen dosentin kirjoitus aikamatkustuksesta | Osoite = http://www.tieteessatapahtuu.fi/008/tahtinen.htm | Ajankohta = | Julkaisija = | Luettu = 16. maaliskuuta 3.2007 | Kieli = Suomi }}</ref> Esimerkiksi [[avaruuslentäjä|avaruuslentäjien]] lähtiessä avaruuteen he altistuvat erittäin suurille nopeuksille ja tällöin voidaan sanoa, että he ovat matkanneet sekunnin murto-osan ajassa tulevaisuuteen. Kyseessä ovat kuitenkin erittäin lyhyet ajanjaksot.{{Lähde}}
 
== Aikamatkustuksen riskit ==
Rivi 77 ⟶ 71:
== Hiukkastason aikamatkustus ==
 
[[Virtuaalihiukkaset]] ovat hiukkasia, joita [[kvanttimekaniikka|kvanttiteorian]] mukaan on kaikkialla. Ne ovat hiukkas-antihiukkas-pareja, jotka kumoavat toistensa vaikutuksen heti syntymänsä jälkeen, mikä johtaa molempien hiukkasien tuhoutumiseen.{{Lähde}}
 
Virtuaalihiukkasten joutuessa [[musta aukko|mustan aukon]] läheisyyteen, toinen virtuaalihiukkaspareista saattaa pudota mustaan aukkoon, jolloin hiukkasparin toinen osapuoli jää olemaan yksinään. Tällöin jäljelle jäänyt hiukkanen saattaa itsekin joutua mustaan aukkoon, mutta toisaalta se voi myös liikkua pois mustan aukon läheisyydestä. Ilmiötä kutsutaan nimellä [[Hawkingin säteily]] fyysikko [[Stephen Hawking]]in mukaan.{{Lähde}}
 
Virtuaalihiukkasparin käyttäytymistä mustan aukon läheisyydessä voidaan tarkastella myös toiselta suunnalta. Mikäli mustaan aukkoon putoaa juuri antihiukkanen, sitä voidaan myös pitää mustan aukon vaikutuskentästä poistuvana tavallisena hiukkasena, mikä on selitettävissä antihiukkasen erikoispiirteiden avulla.<ref name=Virtuaalihiukkanen>''Ajan lyhyt historia'' s. 209, 210</ref> Kun loogisesti katsoen ”väärin” kulkeva hiukkanen saavuttaa pisteen, jossa virtuaalihiukkanen vaikuttaa syntyneen, painovoimakenttä laittaa sen kulkemaan ajassa eteenpäin, jolloin se poistuu tavallisena hiukkasena mustan aukon läheisyydestä.<ref name=Virtuaalihiukkanen /> Näin aikamatkustus toteutuu äärimmäisen pienessä mittakaavassa.{{Lähde}}
 
== Aikamatkustuksen mahdollisuuden ongelmat ==
Rivi 87 ⟶ 81:
{{Pääartikkeli|[[Isoisäparadoksi]]}}
 
Mikäli aikamatkustus olisi mahdollista, se synnyttäisi muutamia ongelmia. Populaarikulttuurissa tunnetuin tällaisista aikamatkailuun liittyvistä paradokseista on [[isoisäparadoksi]]. Isoisäparadoksissa aikamatkailija matkaa menneisyyteen ja tappaa oman isoisänsä, jolloin ei olisi itsekään syntynyt eikä olisi voinut matkata menneisyyteen ja tappaa isoisäänsä joten sen vuoksi se ei voi olla mahdollista. Paradoksia on pyritty selittämään sillä, että menneisyyteen matkaavaa [[massa]]a rajoittaisi vielä tuntematon perusvoima, joka estäisi tätä muuttamasta historiaa.<ref name="dosentti" /> Toinen tarjottu selitys on ajatusmalli rinnakkaisulottuvuuksista tai vaihtoehtoisista tulevaisuuksista, jolloin aika voidaan ajatella haarautuvana virtana. {{Lähde}}
 
Toinen esitetty aikamatkustusongelma on kysymys siitä, miksei maapallolla ole tietojen mukaan vieraillut yksikään tulevaisuudesta saapunut ihminen. Tähän kysymykseen on tarjottu erilaisia ratkaisuja. Erään ratkaisumallin mukaan tulevaisuuden johtajat ovat ymmärtäneet aikamatkailun vaarat ja siksi kieltäneet aikamatkailun menneisyyteen. Tämä ei kuitenkaan selitä sitä, miksei kukaan neuvokas rikollinen olisi rikkonut tätä lakia. Toinen ja tieteellisempi vaihtoehto on se, että aikakoneella voi matkustaa vain tiettyihin aikoihin. Aikakoneella ei voisi matkustaa aikaan, jolloin aikakonetta ei ole vielä rakennettu.<ref>''Kosmoksen rakenne'' s. 454</ref>
Rivi 93 ⟶ 87:
=== Vapaa tahto ===
 
Mikäli aikamatkustus on mahdollista, se tuottaa hankalia kysymyksiä ihmisen [[vapaa tahto|vapaasta tahdosta]]. Isoisäparadoksin ratkaisuksi on tarjottu vielä tuntemattomia fysiikan lakeja, jotka estävät aikamatkailijaa tappamasta isoisäänsä. Tämä kuitenkin tarkoittaisi sitä, että vapaa tahto olisi vain [[illuusio|harha]] ja ihmisen toimia ohjaisivatkin fysiikan lait.<ref name=Multiple2>''Kosmoksen rakenne'' s. 442</ref> Mikäli vapaa tahto on vain harha, isoisäparadoksi on helposti ratkaistavissa. Tämä kuitenkin asettaa lisää uusia [[filosofia|filosofisia]] kysymyksiä liittyen vapaaseen tahtoon. {{Lähde}}
 
Mikäli vapaa tahto on todellisuudessa olemassa, eikä ole harha, voidaan ratkaisua isoisäparadoksiin hakea hyödyntämällä [[kvanttimekaniikka|kvanttimekaniikan]] monimaailmoihin perustuvaa tulkintaa.<ref name=Multiple2 /> Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että ihmisen aistiva kaikkeus on vain yksi monista rinnakkaisulottuvuuksista, joita on ääretön määrä.<ref name=Greene2 /> Tällöin vapaa tahto olisi ihmisen kykyä tehdä menneisyydessäänkin erilaisia päätöksiä, minkä ansiosta aikamatkailija pystyisi muuttamaan menneisyyttä luoden teoillaan uusia rinnakkaisulottuvuuksia, eli ”vaihtoehtoisia tulevaisuuksia”.<ref name=Greene2>''Kosmoksen rakenne'' s. 443</ref> Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että jokaisesta ihmisestä olisi olemassa lukemattomia määriä erilaisia ”kopioita” toisissa vaihtoehtoisissa kaikkeuksissa, jolloin vapaan tahdon käsite pitäisi tulkita nykyistä laajemmin.<ref name=Greene2 />
 
Mikäli vapaa tahto siis on vain harhaa ja esitetyt teoriat rinnakkaiskaikkeuksista pitävät paikkansa, on oman isoisänsä tappaminen isoisäparadoksin mukaisesti mahdollista.<ref name=Greene2/> Aikamatkailija ei kuitenkaan ollut tappanut isoisäänsä siinä maailmankaikkeudessa, josta hän lähti aikamatkalle, mikä johtaa siihen, että hän siirtyy yhdestä rinnakkaisesta kaikkeudesta toiseen.<ref name=Greene2 /> Tällöin aikamatkailija ei tule muuttaneeksi sen kaikkeuden menneisyyttä, josta lähti matkaan, vaan kyseisen kaikkeuden menneisyys pysyy samana kuin ennen aikamatkaa.<ref name=Greene2 />
 
Yhtäkään vapaan tahdon ongelmaan tai isoisäparadoksiin esitetyistä ratkaisuista ei voida todistaa tai kunnolla edes teoreettisesti osoittaa oikeiksi.<ref>''Kosmoksen rakenne s. 444</ref> Tarjotut ratkaisuehdotukset kuitenkin osoittavat, että aikamatkustuksesta mahdollisesti syntyvät paradoksit eivät vielä itsessään tee aikamatkustuksesta mahdotonta, sillä ne ovat mahdollisia ratkaista.{{Lähde}}
 
=== Epäsymmetriset atomiytimet ===
Rivi 109 ⟶ 103:
[[Tiedosto:Einstein1921 by F Schmutzer 2.jpg|thumb|200px|[[Albert Einstein]].]]
 
Monilla tunnetuilla tutkijoilla on erilaisia näkemyksiä aikamatkailun mahdollisuudesta tai mahdottomuudesta. Esimerkiksi [[Albert Einstein]] katsoi, etteivät hänen suhteellisuusteoriansa mahdollistaneet matkustamista ajassa. Einsteinille olikin järkytys, kun hänen työtoverinsa Kurt Gödel vuonna 1949 huomasi pyörivän kaikkeuden olevan täynnä aikamatkustuksen mahdollistavia madonreikiä.<ref name=Hawking>Hawking 2000, Ajan lyhyt historia, s. 133–153</ref> Tosin Gödelin malli vaati kosmologisen vakion olemassaolon, mistä fyysikot eivät vieläkään ole yksimielisiä. {{Lähde}}
 
[[Stephen Hawking]] on yksi aikamatkustuksen mahdollisuutta epätodennäköisenä pitävistä tutkijoista. Teoksissaan ''[[Ajan lyhyt historia]]'' ja ''[[Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa]]'' Hawking ei täysin kiellä aikamatkustuksen mahdollisuutta, mutta kertoo laskeneensa, että todennäköisyys sille, että ihminen pystyy matkaamaan menneisyyteen ja murhaamaan isoisänsä, on vain yhden suhde kymmenen [[potenssi]]in miljoona triljoonaa triljoonaa triljoonaa.<ref name=Hawking />
Rivi 121 ⟶ 115:
Aikamatkustus on yleinen aihe [[Tieteiskirjallisuus|tieteiskirjallisuudessa]]. Tieteiskirjailija [[H. G. Wells]]in ensimmäinen merkittävä tieteisromaani ''[[Aikakone (romaani)|Aikakone]]'' vuodelta 1895 käsitteli juuri ajassa matkaamista. Kirjassa päähenkilö matkustaa tulevaisuuteen aina vuoteen 802&nbsp;701 asti.
 
Kirjallisuudessa on esiintynyt aikamatkustusta aikaisemminkin. Tunnettuja kertomuksia, joissa esiintyy aikamatkustusta, ovat [[Mark Twain]]in ''[[Jenkki kuningas Arthurin hovissa]]'' vuodelta 1889 ja [[Charles Dickens]]in ''[[Joulukertomus (Charles Dickens)|Joulukertomus]]'' vuodelta 1843. Vielä aikaisempi on [[Samuel Madden]]in ''Memoirs of the Twentieth Century'' vuodelta 1733, jossa esitetään kirjeitä vuosilta 1997 ja 1998, jotka [[enkeli|henkiolento]] on toimittanut 1700-luvulle.{{Lähde}}
 
Kuuluisia aikamatkustusta käsitteleviä teoksia ovat muun muassa [[Robert A. Heinlein]]in ''[[By His Bootstraps]]'' (1941), [[Ray Bradbury]]n ''[[Ukkosen jyrähdys]]'' (1952) ja [[Isaac Asimov]]in ''[[Ikuisuuden loppu]]'' (1955).
 
Aikamatkustuksesta kertovia elokuvia on tehty useita. Wellsin ''Aikakone'' on filmatisoitu useaan kertaan. Tunnetuimpiin aikamatkailuelokuviin kuuluvat 1980-luvun [[Paluu tulevaisuuteen -trilogia|''Paluu tulevaisuuteen'' -trilogian]] elokuvat. Trilogiassa aikamatkustukseen käytetään aikakoneeksi muutettua autoa. ''[[Terminator – tuhoaja]]'' -elokuvassa ja sen jatko-osissa aikamatkustus on myös tärkeässä osassa. Aikamatkustusta esiintyy myös monissa piirretyissä, joissa saatetaan usein mennä esimerkiksi keskiajalle tai jopa aikaan, jolloin [[dinosaurukset]] hallitsivat maailmaa. {{Lähde}}
 
Televisiosarjat ''[[Aikahyppy]]'' ({{k-en|Quantum Leap}}, ’kvanttihyppy’) ja ''[[Doctor Who]]'' käsittelevät aikamatkustusta. ''Aikahyppy'' perustui ajatukseen, jonka mukaan päähenkilön epäonnistunutta aikamatkailua ohjasi tuntematon voima. ''Doctor Who'' taas pohjautuu puhelinkioskin näköiseen aikakoneeseen, jolla päähahmo matkustaa ajassa ja avaruudessa. Myös televisiosarjassa ''[[Lost]]'' aikamatkailu otti sarjan edetessä tärkeän osan tarinaa. Sarjan mystiseltä saarelta löydetään 1970- tai 1980-luvulla rakennettu tutkimusasema, jonka tarkoituksena on tutkia saaren aiheuttamia tilaan ja aikaan vaikuttavia ilmiötä.{{Lähde}}
 
Videopelisarjassa ''[[Command & Conquer: Red Alert|Red Alert]]'' Einstein itse matkustaa ajassa taaksepäin ja poistaa aika-avaruusjatkumosta [[Adolf Hitler]]in tavoitteenaan estää siten [[toinen maailmansota]] ja [[holokausti]]. Hän onnistuu, mutta ilman [[Operaatio Barbarossa|Natsi-Saksan hyökkäystä]] [[Neuvostoliitto]] pääsee laajenemaan ja kehittymään ilman esteitä ja aloittaa lopulta sodan [[Eurooppa]]a vastaan.{{Lähde}}
 
== Katso myös ==
Rivi 140 ⟶ 134:
 
===Viitteet===
{{viitteet|Sarakkeet}}
 
== Kirjallisuutta ==
 
* {{kirjaviite | Tekijä=Al-Khalili, Jim | Nimeke=Mustia aukkoja, madonreikiä ja aikakoneita | Selite=(Black holes, wormholes and time machines, 1999) |Suomentaja= Hannu Karttunen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-884-301-5}}
 
== Aiheesta muualla ==
 
* [http://www.iep.utm.edu/t/timetrav.htm Internet Encyclopedia of Philosophy: Time Travel] {{en}}
* [http://plato.stanford.edu/entries/time-machine/ Stanford Encyclopedia of Philosophy: Time Machines] {{en}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Aikamatkustus”