Wikipedia

Ero sivun ”Olavi Erämetsä” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti lisäsi luokkaan Suomalaiset professorit
laajennus
Rivi 1:
'''Kurt Heikki Olavi Erämetsä''', ent.(vuoteen 1936 '''Enwald'''; ([[10. lokakuuta]] [[1906]] [[Lahti]]<ref name="oit"/> – [[3. tammikuuta]] [[1974]]<ref name="alkuai"/>[[Helsinki]]) oli suomalainen kemisti., Hänjoka oli vuodesta 1946toimi [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisen korkeakoulun]] [[Epäorgaaninen kemia|epäorgaanisen kemian]] professoriprofessorina vuosina 1947–1973.<ref name="oit">''OtavanHän isooli tietosanakirja'',myös osa[[Suomalaisten 2,Kemistien palstaSeura]]n 1059.puheenjohtaja Otava1945–1946, 1968.</ref>[[Teknillisten Hänentieteiden sanotaanakatemia]]n löytäneenperustajajäsen vuonna1957 1964ja [[KuolanSuomalainen niemimaaTiedeakatemia|Kuolan]]Suomalaisen [[Apatiitti|apatiitistaTiedeakatemian]] [[prometium]]iajäsen vuodesta 1961.<ref name="alkuaiKB">Hamilo{{Kansallisbiografia|id=7325|nimi=Erämetsä, Marko: [http://www2.hs.fi/extrat/teemasivut/tiedeluonto/alkuaineet/61.html Olavi Erämetsä(1906 löysi- prometiumia luonnosta vuonna 1964] HS1974)|ajankohta=24.fi Alkuaineet3.2000|tekijä=Lauri 30.5.2006.Niinistö}}</ref>.
 
Erämetsän vanhemmat, kouluneuvos Kurt H. Enwald ja Ingrid Viola Ryberg, olivat molemmat luonnontieteen opettajia [[Kuopion lyseo]]ssa, josta hän itsekin kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1926. Kemiasta ja [[geologia]]sta kiinnostunut Erämetsä valmistui diplomi-insinööriksi 1934 ja väitteli tekniikan tohtoriksi 1938 aiheenaan [[indium]]in esiintyminen suomalaisissa mineraaleissa. Hän toimi Teknillisessä korkeakoulussa [[Analyyttinen kemia|analyyttisen kemian]] lehtorina vuosina 1940–1946 ja sen jälkeen epäorgaanisen kemian professorina. Hänen professorikaudellaan TKK:lle hankittiin uutta laitteistoa, kuten [[spektrografi]] ja Suomen ensimmäinen kipinäherätykseen perustuva [[massaspektrometri]]. Erämetsä kehitti yhdessä [[Thure Georg Sahama]]n kanssa vuonna 1939 [[Kompleksinmuodostaja|kompleksinmuodostukseen]] ja [[kromatografia]]an perustuvan uuden menetelmän [[Harvinaiset maametallit|harvinaisten maametallien]] erottamiseen. Hänen aloitteestaan harvinaisten maametallien teollinen tuotanto aloitettiin 1960-luvulla [[Typpi (yritys)|Typpi Oy:n]] tehtailla [[Oulu]]ssa.<ref name="KB" />
 
Erämetsän tunnetuin, joskin kiistelty saavutus oli [[prometium]]-alkuaineen väitetty eristäminen luonnosta. Hän kertoi kyenneensä eristämään prometiumin [[isotooppi]]a Pm-147:ää vuonna 1964 [[Kuolan niemimaa]]n [[Apatiitti|apatiitista]] ja julkaisi löydöksensä seuraavana vuonna. Kansainvälinen tiedeyhteisö suhtautui löydökseen epäillen, sillä vaikka prometiumia voikin syntyä luonnossa [[uraani]]malmin hajoamistuotteena, lyhyen [[Puoliintumisaika|puoliintumisajan]] vuoksi sen pitoisuuden luonnonmineraaleissa arveltiin olevan liian pieni eristettäväksi.<ref>Hamilo, Marko: [https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004400277.html Olavi Erämetsä löysi prometiumia luonnosta vuonna 1964] Alkuaineet, HS.fi 30.5.2006.</ref><ref name="KB" />
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
{{Tynkä/Tieteilijä}}
 
{{AAKKOSTUS:Erämetsä, Olavi}}
[[Luokka:Suomalaiset professorit]]▼
 
[[Luokka:Suomalaiset kemistit]]
[[Luokka:Teknillisen korkeakoulun professorit]]
[[Luokka:Vuonna 1906 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1974 kuolleet]]
▲[[Luokka:Suomalaiset professorit]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Olavi_Erämetsä”