Wikipedia

Ero sivun ”Törmäyskraatteri” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p kh
Uudelleenkirjoitusta koko aiheesta. Aiempi teksti on suurelta osin lähteistämätöntä ja huonosti kirjoitettua.
Rivi 2:
[[Tiedosto:Lunar crater Daedalus.jpg|thumb|[[Kuu]]n kraattereita [[Apollo 11|Apollo 11:n]] kuvaamana.]]
 
'''Törmäyskraatteri''' eli meteoriittikraatteri, tavallisesti lyhyemmin '''kraatteri''' ([[Kreikan kieli|kreikan]] sanasta ''krātēr'' ’[[krateeri]]’ eli viinin sekoitusmalja), on [[Räjähdys|räjähdyksen]] synnyttämä kuoppa maassa. Maan, [[Kuu]]n ja muiden taivaankappaleiden kraatterit ovat syntyneet meteorien pommittaessa niiden pintaa. Kraatteri voi myös syntyäsyntyy [[Tulivuoren kraatteriAsteroidi|vulkaanisen toiminnan seurauksenaasteroidin]] tai [[ydinräjähdysKomeetta|ydinräjähdyksissäkomeetan]]. Törmäyskraatteritörmätessä onsuuremman suurenkappaleen [[meteoriitti|meteoriitin]]pintaan taiuseita [[asteroidi]]nkilometrejä synnyttämäsekunnissa kraatteri, jonka läpimitta on tavallisimmin kymmenistä metreistä jopa satoihin kilometreihin(ns. Törmäyskraattereita on planeetoissa, kuissa, asteroideissa ja muissa kiinteissä taivaankappaleissa. Kuussa ja Merkuriuksessa sekä Marsissa on havaittu jopa yli tuhannen kilometrin läpimittaisia''kosmisella törmäysmuodostelmianopeudella'').
 
Kaikki maan pinnalta löydetyt pyöreät painumat eivät ole törmäyskraattereita. Esimerkiksi [https://www.google.fi/maps/@60.466527,21.016159,10293m/data=!3m1!1e3 Åvan rengasintruusio] ja [https://www.google.fi/maps?ll=60.310967,21.387634&spn=0.152701,0.528374&t=h&z=12 Fjälskarin graniittinen stokki] ovat kumpikin vanhoja endogeenisiä intruusioita<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://outomieli.blogspot.fi/2012/08/melontaa-saaristomeren.html|nimeke=Melontaa Saaristomeren kansallispuistossa|julkaisu=outomieli.blogspot.fi|viitattu=2018-03-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Törmäyskraatterin voi joskus sekoittaa vulkaanisessa [[Tulivuori|purkauksessa]] tai [[ydinräjähdys|ydinräjähdyksissä]] syntyneisiin kraatteriin.
Muodoltaan meteorikraatterit ovat usein pyöreitä. Suurimpia kraattereita reunustaa reunavalli, ja niiden keskellä on usein keskusvuori. Pohja on tasainen. Monet Maan kraattereista ovat kuluneet ja muuttaneet muotoaan, tai peittyneet kerrostumien alle. Ne voidaan tunnistaa tarkoilla painovoimamittauksilla tai porauksilla. Kaikki maan pinnalta löydetyt pyöreät painumat eivät ole törmäyskraattereita.
 
Törmäyskraattereita syntyy kaikkien kiinteäkuoristen taivaankappaleiden (planeettojen, kuiden, asteroidien, komeettojen, yms) pinnoille. Kraatterin läpimitta voi avaruudessa olla mitä tahansa [[Mikrometeoroidi|mikrometeoroidien]] aiheuttamista tuhansien kilometrien läpimittaisiin (mm. [[Hellas Planitia|Hellas]], [[Aitkenin allas|Etelänapa-Aitken]]). [[Ilmakehä|Ilmakehän]] vuoksi pienimmät kraatterit ovat Maan pinnalla joitain kymmeniä metrejä (esim. Carancas<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kraatterit.wordpress.com/2015/09/15/vuosipaiva-carancasin-myrkyllinen-tormays-15-9-2007/|nimeke=Vuosipäivä: Carancasin myrkyllinen törmäys (15.9.2007)|julkaisu=Suomen Kraatterit|ajankohta=2015-09-15|viitattu=2018-03-14|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>). [[Laattatektoniikka|Mannerlaattojen liike]] taas tuhoaa, [[eroosio]] kuluttaa ja [[Sedimentti|sedimentaatio]] peittää aikaa myöten suurimmatkin maanpäälliset kraatterit. Ne voidaan tunnistaa vain tarkoilla painovoimamittauksilla tai porauksilla. Useat alunperin kraattereiksi syntyneet rakenteet ovat kuluneet niin pahoin, etteivät enää täytä kraatterin määritelmää; tällöin puhutaan ''törmäysrakenteesta'' (esim. [[Vredefort-kraatteri|Vredefort]], [[Sudbury-kraatteri|Sudbury]]).
[[Suomi|Suomestakin]] on löydetty muutamia kraatterijärviä, esimerkiksi [[Lappajärvi (järvi)|Lappajärvi]] [[Pohjanmaa]]lla sekä [[Karikkoselkä]] [[Petäjävesi|Petäjävedellä]]. Suomen tunnetuin kraatteri on [[Lappajärvi (järvi)|Lappajärvi]]. Virossa on pieni, melko nuori [[Kaalijärvi]]. Maapallon tunnetuin kraatteri lienee [[Arizonan suuri meteoriittikraatteri]]. Maassa [[mannerliikunnat]], [[tulivuori]]toiminta, säiden aiheuttama [[eroosio]], maaperän kerrostuminen ym. hävittävät monet yli 200 miljoonan vuoden ikäiset kraatterit nopeasti. Maasta on löydetty 170 kraatteria.
 
Muodoltaan meteorikraatterit ovat useimmiten pyöreitä ja niitä reunustaa reunavalli. Pienimmät ns. ''yksinkertaiset kraatterit'' ovat maljamaisia. Hieman suurempien, ns. ''kompleksikraattereiden'' pohja on tasainen keskelle syntyvää keskuskohoumaa tai -vuorta lukuunottamatta; tällaisten kraattereiden reunoilla näkyy lisäksi terassimaisia romahduksia. Vielä suurempien ''törmäysaltaiden'' keskelle syntyy keskuskohouman sijaan kehämäinen keskusvuoristo tai jopa useita kehiä.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.lpi.usra.edu/publications/books/CB-954/CB-954.intro.html|nimeke=Traces of Catastrophe|tekijä=Bevan French|julkaisu=www.lpi.usra.edu|ajankohta=1998|julkaisija=Lunar and Planetary Institute|viitattu=2018-03-14}}</ref>
 
Maasta tunnetaan noin 180–190 törmäyskraatteria (tai -rakennetta).<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.passc.net/EarthImpactDatabase/|nimeke=Earth Impact Database|julkaisu=www.passc.net|viitattu=2018-03-14}}</ref><ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://kraatterit.wordpress.com/2015/09/01/perustietoa-montako-kraatteria-suomesta-loytyy/|nimeke=Perustietoa: Montako kraatteria Suomesta löytyy?|julkaisu=Suomen Kraatterit|ajankohta=2015-09-01|viitattu=2018-03-14|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> [[Suomi|Suomestakin]] niitä tunnetaan 11 kappaletta, suurin osa on järviä,<ref name=":1" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.jarviwiki.fi/wiki/Kraatterij%C3%A4rvet|nimeke=Kraatterijärvet|julkaisu=Järviwiki|viitattu=2018-03-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tunnetuin lienee suurin kraatterijärvi [[Lappajärvi (järvi)|Lappajärvi]] [[Pohjanmaa]]lla; muita esimerkkejä ovat [[Suvasvesi|Suvasveden]] kraatterit [[Savo|Savossa]] sekä [[Karikkoselkä]] [[Petäjävesi|Petäjävedellä]]. Muita tunnettuja kraattereita ovat Viron nuori [[Kaalijärvi]], Saksalainen [http://www.geopark-ries.de/en/ Ries], dinosaurusten tappajana tunnettu [[Chicxulubin kraatteri|Chicxulub]], sekä ehkä Maapallon tunnetuin kraatteri, [[Arizonan suuri meteoriittikraatteri]].
 
[[Kuva:Tycho crater on the Moon.jpg|thumb|220px|[[Tycho (kraatteri)|Tycho]]-törmäyskraatteri [[Kuu]]ssa]]
[[Kuva:PIA00083-cropped.jpg|thumb|220px|Adivar-kraatteri Venuksesta otetussa tutkakuvassa.]]
 
Kraatteritiheyden avulla voidaan arvioida taivaankappaleen pinnan ikää ja olosuhteita. [[Jupiter|Jupiterin]] [[Io (kuu)|Io-kuun]] pinnalta ei tunneta ainuttakaan kraatteria, joten sen pinta on geologisesti erittäin nuori. Venuksen pinnalta taas on löydetty noin 900 yli 1,5–2&nbsp;km:n läpimittaista törmäys- ja muuta pyöreää kraatteria, joiden iät ovat 300-500300–500 miljoonaa vuotta<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.solarviews.com/eng/vencrate.htm | Nimeke =Venusian Impact Craters | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>. VenuksenTörmääjät, tiheänjotka ilmakehännormaalisti uskotaan aiheuttavan sen, ettäaiheuttaisivat 1,5&nbsp;km pienempienpienempiä kraatterien aiheuttajat palavat planeetan ilmekehässäkraattereita, eikätuhoutuvat pinnallasyöksyessään siisVenuksen oletiheän kraattereitaja paksun kovinkaasukehän tiheässäläpi<ref>http://www.britannica.com/eb/article-54190/Venus</ref>. [[Kuu]]n pinta on laajalti kraatteroitunutta, ja vanhoja kraattereita näkyy osittain entisten alla aavekraattereina. Tämä kertoo siitä, että Kuun pinta on erittäin vanha.
 
== Kraatterin synty==
Rivi 19 ⟶ 23:
[[Kuva:Ries Impact 4.png|thumb|200px|Kraatterin reunat romahtavat kohti keskustaa ja kraatteri laajenee.]]
 
KunTörmäävä suuri meteoriitti tai muu taivaankappale törmää suurella nopeudella Maan tai muun taivaankappaleen pintaan, sekappale synnyttää kraatterin, koska törmäävällä kappaleella on suurisuuren [[liike-energia|liike-energiansa]] vuoksi. Liike-energiaTörmäyksessä riippuukappale törmäävänpysähtyy kappaleen massastasilmänräpäyksessä, ja nopeudestaenergia siirtyy kohdeaineeseen synnyttäen räjähdyksen. Syntyvän törmäyskuopan laatuun vaikuttaavaikuttavat myösmonet vallitsevat olosuhteet, kuten mm. alustan ja kappaleentörmääjän aineen laatu, muunlujuus, muassayms. alustanSuurissa lujuus. Jostörmäyksissä liike-energia onriittää kyllinsulattamaan suuri,tai sekaasuunnuttamaan sulattaasekä jatörmääjän kaasuunnuttaa meteoriitin jaettä törmäyskohdan kiveä,.<ref jolloinname=":0" syntyy räjähdyskraatteri, esimerkiksi noin 100 metrin läpimittainen [[Kaalijärvi]] Virossa./>
 
Varsinainen törmäyskraatteri syntyy kahden paineaallon edetessä kohdeaineessa. Hitaampi puristusaalto kulkee edellä, ja hieman sen perässä tulee nopeampi ns. purkuaalto.
Pienen meteoriitin energia ei riitä räjähdykseen, vaan meteoriitin mekaanisesta iskusta maahan syntyy [[iskukraatteri]], esimerkiksi [[Sihote Alinin meteoriitti|Sihote Alinin meteoriitissa]]. Tällaisen kraatterin läpimitta on maksimissaan muutamia kymmeniä metrejä. Iskukraatterin tapaisia muodostumia syntyy esimerkiksi, kun heittää lumipallon lumisohjokerrokseen.
 
[[Hiilikondriitti|Hiilikondriitit]], hauraat meteoriitit, saattavat tosin räjähtää jo ilmakehässä ilmanvastuksen kuumentamina. Yli 1000 tonnin painoista kappaletta ei ilmakehän kitka merkittävästi hidasta. 1000 tonnin painoinen, 6,26 metrin läpimittainen pallomainen rautakappale synnyttää kohtisuoraan maahan nopeudella 20&nbsp;km/s törmätessään kovaan kiveen 200 metrin läpimittaisen kraatterin. Vastaavan kokoinen kraatteri syntyy teoriassa 9 metrin läpimittaisesta 3&nbsp;kg/dm3 kivestä ja 11 metrin läpimittaisesta hiilikondriittityypin kevyestä kivestä, ja 15 metrin läpimittaisesta, 0,8 kertaa veden tiheyksisestä komeetasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://keith.aa.washington.edu/craterdata/scaling/index.htm | Nimeke =Creter sites from Explosions or impacts | Tekijä =Keith A. Holsapple | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>▼
Yleensä meteoriittikraatteri kuitenkin syntyy suuren meteoriitin räjähtäessä törmäyskitkan ja törmäyspuristuksen vaikutuksesta. Maaperään ja kallioon osuvan meteoriitin liike puristaa alla olevan kiven jopa neljäsosaan alkuperäisestä, ja kitka kuumentaa kiven jopa 30000 asteeseen, jolloin kivi kaasuuntuu varmasti. Kaasuuntunut kivi alkaa nopeasti laajeta ympäristöön, mikä luo räjähdyksen. Törmäys murskaa kiveä ja synnyttää halkeamia kauempana. Sulaa lasimaista kiveä eli [[tektiitti|tektiittejä]] sinkoutuu kauas törmäyskohdasta. Törmäys luo ympäristöön leviävän maanjäristyksen.
 
▲[[Hiilikondriitti|Hiilikondriitit]], hauraat meteoriitit, saattavat tosin räjähtää jo ilmakehässä ilmanvastuksen kuumentamina. Yli 1000 tonnin painoista kappaletta ei ilmakehän kitka merkittävästi hidasta. 1000 tonnin painoinen, 6,26 metrin läpimittainen pallomainen rautakappale synnyttää kohtisuoraan maahan nopeudella 20&nbsp;km/s törmätessään kovaan kiveen 200 metrin läpimittaisen kraatterin. Vastaavan kokoinen kraatteri syntyy teoriassa 9 metrin läpimittaisesta 3&nbsp;kg/dm3 kivestä ja 11 metrin läpimittaisesta hiilikondriittityypin kevyestä kivestä, ja 15 metrin läpimittaisesta, 0,8 kertaa veden tiheyksisestä komeetasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://keith.aa.washington.edu/craterdata/scaling/index.htm | Nimeke =Creter sites from Explosions or impacts | Tekijä =Keith A. Holsapple | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
Alle 5&nbsp;kilometrin läpimittaisen kraatterin synnyttäneessä räjähdyksessä säilyy vielä jonkin verran ehjiä meteoriitin tai asteroidin sirpaleita.{{lähde}} Suuri, yli 1–2&nbsp;kilometrin läpimittaisen [[asteroidin törmäys]] on valtava katastrofi, joka voi aiheuttaa maailmanlaajuisen joukkosukupuuton, jos törmäys sattuu Maassa. Tämä johtuu siitä, että törmäyksen paineaalto, kuuma kaasu ja heite leviävät laajalle alueelle. Lisäksi voi syntyä hyökyaalto, ja törmäyksen nostattama pöly voi viedä kasveilta auringonvalon pitkäksi aikaa. Suuri törmäyskraatteri muuttaa heti synnyttyään muotoaan mm. sen takia, että törmäyksen vaikutuksesta kasaan painunut kallioperä ponnahtaa takaisin, ja jyrkät reunavallit vyöryvät alaspäin kasvattaen kraatterin läpimittaa jopa 20 %.
Rivi 36 ⟶ 38:
 
Kraatterin synty jaetaan kaivautumisvaiheeseen, jossa ainetta lentää ulos kraatterista, ja muovautumisvaiheeseen, jossa vyöryt yms. muokkaavat kraatterin lopulliseen asuunsa šokkirintaman edetessä vielä lähellä kraatteria. Kraatteri levenee vyöryjen takia. Kraatteri laajenee syntyessään noin 1&nbsp;km/s. Heite sinkoaa yli 100 m/s nopeudella.
 
Kun törmääjä on hyvin pieni (massa arviolta alle 1000 tonnia), se hidastuu ilmakehässä niin, ettei liike-energia enää riitä räjähdykseen. Sen sijaan pintaan tömähtää [[meteoriitti]], ja mekaanisesta iskusta maahan syntyy enintään muutamia kymmeniä metrejä läpimitaltaan oleva [[iskukraatteri]]. Joskus kappale hajoaa ilmassa pitkäksi törmääjien vanaksi; näin kävi esimerkiksi sekä [[Sihote Alinin meteoriitti|Sihote Alinin meteoriitin]] että [[Kaalin kraatteri|Kaalin kraatterikentän]] tapauksessa.
 
[[Kuva:Copernicus Crater.jpg|290px|thumb|[[Copernicus (kraatteri)|Copernicus -kraatteri]].]]
Rivi 52 ⟶ 56:
=== Kraatterin muoto ===
 
Räjähdyskraatterit ovat ainalähtökohtaisesti pyöreitä muodostumia. Kraatterin perusmuoto on malja. Suuremmalla kraatterilla on keskushuippu, joka syntyy kallion ponnahtaessa törmäyksen voimasta takaisin niin kuin vesi ponnahtaa vesipisaran tippuessa siihen. Toisaalta kehämäisiä rakenteita syntyy kraatterin reunoille kallion vyöryessä eri vaiheissa kraatterin sisään välittömästi kraatterin synnyttyä. Tätä vaihetta edeltävää kraatteria sanotaan tilapäiseksi kraatteriksi. Keskushuippu voi olla myös rengasmainen tai rengas, jonka keskellä on korkea kohta. Tällainen keskusrengas on esim. maan alle peittyneessä [[Chicxulub-kraatteri]]ssa. Tasapohjaiset, keskushuiputtomat ''BIO''- ja ''SOS''-tyypin kraatterit ovat muita kraatterityyppejä harvinaisempia.
 
{| class="wikitable"
Rivi 75 ⟶ 79:
| BIG || Suuria sisäkkäisiä renkaita ja/tai tai laavalla täyttynyt allas || yli 100&nbsp;km || Mare Orientale
|}
Kraatterin muoto voi kuitenkin poiketa pyöreästä perusmuodosta hyvinkin paljon. Vinot alle 12 asteen kulmassa sattuvat törmäykset aiheuttavat ellipsin muotoisia kraattereita.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Thomas Kenkmann, Michael H. Poelchau|Otsikko=Low-angle collision with Earth: The elliptical impact crater Matt Wilson, Northern Territory, Australia|Julkaisu=Geology|Ajankohta=2009-05-01|Numero=5|Doi=10.1130/G25378A.1|Issn=0091-7613|www=https://pubs.geoscienceworld.org/gsa/geology/article-abstract/37/5/459/29951/low-angle-collision-with-earth-the-elliptical?redirectedFrom=fulltext|Kieli=en}}</ref> Kohdeaineen heikkousvyöhykkeet voivat ohjata joko räjähdystä tai kraatterin muokkautumista niin, että siitä muodostuukin monikulmio pyöreän rakenteen sijaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jarmo Korteniemi, Teemu Öhman|Nimeke=Encyclopedia of Planetary Landforms|Vuosi=2015|Sivut=1637–1640|Julkaisija=Springer, New York, NY|Kieli=en|www=https://link.springer.com/referenceworkentry/10.1007/978-1-4614-3134-3_275|Viitattu=2018-03-14}}</ref>
 
== Kraattereita ==
Rivi 112 ⟶ 117:
 
=== Törmäyskraatterit Suomessa ===
Kraatterit ovat listassa löytöjärjestyksessä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kraatterit.wordpress.com/2015/09/01/perustietoa-montako-kraatteria-suomesta-loytyy/|nimeke=Perustietoa: Montako kraatteria Suomesta löytyy?|julkaisu=Suomen Kraatterit|ajankohta=2015-09-01|viitattu=2018-03-14|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><br>
Kraatterit ovat listassa löytöjärjestyksessä.<br>
{| class="wikitable"
|- bgcolor="#CCCCCC" align="center";
Rivi 127 ⟶ 132:
| [[Lumparn]] || 7-10 || 500 - 1200 || N60 08, E20 07
|-
| [[Suvasvesi|Suvasvesi North]] || 3,5 || 85<ref name=":2">{{Kirjaviite|Tekijä=Martin Schmieder, Winfried H. Schwarz, Mario Trieloff, Elmar Buchner, Jens Hopp, Eric Tohver|Nimeke=The two Suvasvesi impact structures, Finland – Argon isotopic evidence for a ‘false’ impact crater doublet|Vuosi=2016-05-01|www=https://www.researchgate.net/publication/295704808_The_two_Suvasvesi_impact_structures_Finland_-_Argon_isotopic_evidence_for_a_'false'_impact_crater_doublet|Viitattu=2018-03-14}}</ref> || N62 41, E28 11
| [[Suvasvesi|Suvasvesi North]] || 3,5 || 240 ±10 tai 780 ±10 || N62 41, E28 11
|-
| [[Karikkoselkä]] || 1,4 || 250 (230 - 450) || N62 13, E25 14
Rivi 135 ⟶ 140:
| [[Paasselkä]] || 10 - 12,5 || < 1900 || N62 12, E29 23
|-
| [[Suvasvesi|Suvasvesi South]] || 3,8 || 240710<ref ±10name=":2" tai 780 ±10/> || N62 35, E28 14
|-
| [[Keurusselkä]] || 11,5 || 1000 - 1880 || N62 08, E24 37
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Törmäyskraatteri”