Ero sivun ”Aktiivimalli” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Kritiikkiä: Päivitetty tietoja
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Xenari (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
Suomen työttömyysturvassa otettiin aktiivimalli käyttöön vuoden 2018 alusta. Suomessa aktiivimalli toimii siten, että työttömän on täytettävä niin sanottu aktiivisuusehto. Ehdon täyttymistä tarkastellaan kolmen kuukauden (65 päivän) välein.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://toimistot.te-palvelut.fi/uusimaa/aktiivimalli|nimeke=Aktiivimalli - TE-palvelut|julkaisu=toimistot.te-palvelut.fi|viitattu=2018-01-09|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
 
Aktiivisuusehto täyttyy, jos työtön tekee kolmen kuukauden kuluessa jonkin seuraavista:<ref name=":0" />
* 18 tuntia [[Palkkatyö|palkkatyötä]], josta tehdään [[työsopimus]] ja maksetaan [[Työehtosopimus|työehtosopimuksen]] mukaista palkkaa<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.aamulehti.fi/uutiset/ensimmainen-seurantajakso-alkoi-jo-millainen-tyo-hyvaksytaan-ja-9-muuta-tarkeaa-kysymysta-aktiivimallista-200645073/|nimeke=Palkan oltava vähintään 6 euroa tunnilta – 10 kysymystä ja vastausta aktiivimallista - Aamulehti|julkaisu=Aamulehti|ajankohta=2018-01-04|viitattu=2018-01-09|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>,
* ansaitsee yritystoiminnassa 241 euroa, tai
Rivi 13:
 
Aktiivimalli ei koske kaikkia työttömiä. Se ei koske niitä, jotka saavat työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä etuutta, työskentelevät omais- tai perhehoitajana tai ovat hakeneet työkyvyttömyyseläkettä.<ref name=":0" /> Aktiivimalli ei myöskään koske lyhytaikaisesti lomautettuja.<ref name=":1" />
 
Aktiivimalli ei leikannut työttömyysturvaa, vaan säästöillä rahoitettiin työttömyysturvan (alun) omavastuuajan lyhentäminen 5 päivään.<ref name=sund/>
 
=== Aktiivimallin synty===
Työmarkkinajärjestöjen vaatimuksesta aktiivimalliin kuuluva työttömyysturvan leikkaus (omavastuu) ulotettiin koskemaan muitakin kuin [[ansiosidonnainen työttömyysturva|ansiosidonnaisella]] olevia työttömiä.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/tyottomyysturvan-aktiivimalli-ulotetaan-myos-perusturvaan-56554/|nimeke=Työttömyysturvan aktiivimalli ulotetaan myös perusturvaan|julkaisu=Verkkouutiset|ajankohta=18.10.2017}}</ref> [[STTK]]:n pääekonomisti Ralf Sund, entinen [[Vasemmistoliitto|vasemmistoliiton]] puoluesihteeri, sanoi STTK:n ehdottaneen, että leikkauksen voisi estää omalla aktiivisuudella, mikä johti syntyneeseen malliin.<ref name=sund>{{verkkoviite|osoite=https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238717-ay-ekonomisti-tunnustaa-ehdottaneensa-aktiivimallia-pienetkin-marjat-nyt-poimittava|nimeke=Ay-ekonomisti tunnustaa ehdottaneensa aktiivimallia: ”Pienetkin marjat on nyt poimittava – tilanne niin vakava”|julkaisu=Uusi Suomi|ajankohta=5.1.2018}}</ref>
 
=== Mallin tavoitteet ja vaikutukset ===
Rivi 20 ⟶ 25:
 
Aktiivimallin taustalla on ajatus, että työttömissä on iso joukko niitä, jotka kaipaavat patistelua. Tutkimusten mukaan rangaistukset pelotevaikutuksineen lyhentävät niiden ihmisten työttömyysjaksoja, joiden työllistymismahdollisuudet ovat hyvät. Sen sijaan merkittävää vaikutusta ei ole havaittu useamman vuoden työttömänä olleisiin. Tähän joukkoon kuuluu Suomessa noin kolmasosa työttömistä.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9998007|nimeke=Raivoisaa vastustusta herättänyt työttömien aktiivimalli astuu pian voimaan – 6 kysymystä ja vastausta|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2018-01-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
STTK:n Ralf Sund kannattaa aktiivimallia, koska tutkimukset ja tilastot osoittavat, että uhka työttömyysturvan heikentymisestä tehostaa työnhakua. Hän arvioi sen tuovan 8 000 - 10 000 uutta työllistä ja sanoo, että tarvitaan ainakin 75 prosentin työllisyys, jotta velkaantuminen ei johtaisi köyhille koviin leikkauksiin sitten, kun kasvu hiipuu.<ref name=sund/>
 
=== Kritiikkiä ===
Aktiivimallia on kritisoitu runsaasti. Malli leikkaa työttömyysturvaa, vaikka työtön olisikin todellisuudessa aktiivinen ja hakisi työtä tai koulutusta siinä kuitenkaan onnistumatta.<ref name=":3" /> Kritiikin mukaan kaikilla työttömillä ei asuinpaikan takia ole mahdollisuutta täyttää aktiivisuusehtoa. Mallia vastaan on asettunut muun muassa [[Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK|SAK]].<ref name=":2" /> Aktiivimallia vastustavan kansalaisaloitteen oli tammikuun loppuun mennessä allekirjoittanut yli 140&nbsp;000 henkilöä, jonka jälkeen allekirjoitusten kerääminen lopetettiin.<ref>[https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2730 Kumotaan HE 124/2017 vp] Kansalaisaloite.fi</ref>
 
Professori Roope Uusitalo ihmettelee, että samalla tavalla epäreiluna ei pidetä sitä, että jo aiemmin samoihin aktiivisuusehdon täyttäviin palveluihin pääsevien työttömyyspäiväraha nousi jopa 13 prosenttia, eikä paljon suurempia työttömyysturvan leikkauksia ole vastustettu yhtä paljon. Hän päättelee, että syynä on psykologia: onnistumisesta palkitseminen tuntuisi kannustavammalta kuin epäonnistumisesta rankaiseminen.<ref name=Uusitalo>{{verkkoviite|osoite=https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mielipide-kotimaa/aktiivimalli-sai-haukut-vaikka-kovempiakin-leikkauksia-tehty-rankaisemisen-psykologiaa/|nimeke=Aktiivimalli sai haukut, vaikka kovempiakin leikkauksia on tehty - rankaisemisen psykologiaa|ajankohta=2.3.2018|julkaisu=Suomen Kuvalehti}}</ref>
 
Aktiivimallia vastustavan kansalaisaloitteen oli tammikuun loppuun mennessä allekirjoittanut yli 140&nbsp;000 henkilöä, jonka jälkeen allekirjoitusten kerääminen lopetettiin.<ref>[https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2730 Kumotaan HE 124/2017 vp] Kansalaisaloite.fi</ref>
 
Aktiivimallia valmistelleen työryhmän vetäjän valtiosihteeri [[Martti Hetemäki|Martti Hetemäen]] mukaan kovin kritiikki on kohdistunut työttömien keskinäisen yhdenvertaisuuden puutteeseen: työttömillä ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua työssäoloehdon täyttäviin palveluihin. Hetemäen mukaan aktiivimallilla ei voida käytännössä saavuttaa työttömien täyttä yhdenvertaisuutta. Siksi tasapuolisuuden kannalta olisi hyvä, jos palveluihin osallistumisen ei estäisi alenemaa.<ref name=":4" />
 
Suurimman oppositiopuolueen [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]:n puheenjohtaja [[Antti Rinne]] hyökkäsi tammikuussa 2018 hallitusta vastaan väittäen aktiivimallin rankaisevan työttömiä. Rinteen mielestä mallin taustalla on vääristynyt käsitys työttömistä laiskoina ja saamattomina. Rinteen mukaan ”ihmiset ovat sanoneet, että hallituksen politiikka tuntuu siltä, että halutaan laittaa työttömät polvilleen ja antaa heille niskalaukaus”. Sanavalinta herätti kritiikkiä, koska [[Suomen sisällissota|sisällissodasta]] oli samaan aikaan kulunut 100 vuotta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aamulehti.fi/uutiset/oppositiojohtaja-antti-rinne-hallituksen-ihmiskuvan-vaaristyneisyys-johtaa-alyttomyyksiin-halutaan-laittaa-tyottomat-polvilleen-ja-antaa-niskalaukaus-200648185|nimeke=Oppositiojohtaja Antti Rinne: Hallituksen ihmiskuvan vääristyneisyys johtaa älyttömyyksiin – "halutaan laittaa työttömät polvilleen ja antaa niskalaukaus" - Aamulehti|julkaisu=Aamulehti|ajankohta=2018-01-05|viitattu=2018-01-11|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltalehti.fi/politiikka/201801092200656753_pi.shtml|nimeke=Rinne puolustaa ”niskalaukaus” -kohuvertausta: kertoo siteeranneensa 50-vuotiasta korkeakoulutettua naista|viitattu=2018-01-11|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10009628|nimeke=Rinne niskalaukaus-kommentista: Enhän minä nyt ihmisten kertomuksia rupea muuttamaan – Aktiivimallin kritiikki pöyristytti somessa|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2018-01-11|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
AktiivimalliEräs vaatiitavoista työllistymistävälttää alenema on työllistyminen 12 viikon välein. Tämän saavuttaminen on Kelan tutkijan mielestä epätodennäköistä, koska keskimäärinen työttömyyden kesto on Suomessa nyt lähes 60 viikkoa. Vain nuorimmilla työttömillä keskimääräinen työttömyysaika 12 viikon tuntumassa, kun vanhemmilla se on huomattavasti pidempi. Ikäryhmien, sukupuolten ja alueiden väliset erot ovat suuret. Paikkakunnan vaihtokaan ei välttämättä auta työtöntä, koska ei voida taata, että maaseudulta kaupunkeihin muuttaville riittäisi työpaikkoja tai hyviä työvoimapalveluja.<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltalehti.fi/politiikka/201801092200656296_pi.shtml|nimeke=Kelan asiantuntija listaa aktiivimallin ongelmat - ”On vaikea luvata, että työttömien muutto maaseudulta kaupunkeihin takaisi heille työpaikkoja”|viitattu=2018-01-21|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
 
Aktiivimallissa tapahtuva työttömyysetuuden leikkaus voi lisätä muiden tukien maksamiseen tarvittavia menoja.<ref name=":5" />
Rivi 45 ⟶ 56:
 
Lisäksi työttömän on osallistuttava aktivointitoimiin kuten kursseille, työharjoitteluun, tai yleishyödylliseen tai tuettuun työhän. Ansiopäivärahaa saavien on osallistuttava, kun työttömyys on kestänyt 6 kuukautta. Toimeentulotuessa raja on 3 tai 9 kuukautta riippuen henkilön iästä. Aktivoinnilla on pelotevaikutus: työttömyys ei ole lomailua, eikä työttömyysturvassa ole kysymys vastikkeettomasta perustulosta.<ref name=":6" />
 
Tanskassa työttömät työllistyvät usein juuri ennen intensiivisen aktivointijakson alkua välttääkseen joutumisen aktivoitavaksi.<ref name=Uusitalo/>
 
Tanskassa työttömyyskorvaus on joustavat työmarkkinat.<ref name="ysi">[http://www.iltalehti.fi/politiikka/201801102200659256_pi.shtml Iltalehti vertasi: Suomen aktiivimallissa on kyse uhasta - Tanskassa työttömälle maksetaan 90 prosenttia vanhasta palkasta]</ref> [[Irtisanominen]] on helppoa, työttömyysturva on hyvä ja yhteiskunta pyrkii työntämään työttömiä kohti työtä.<ref name=":6" />