Ero sivun ”Fabian Steinheil” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
p jonka->minkä-korjaus, nimen toisto korvattu pronominillä
Rivi 14:
'''Fabian Gotthard von Steinheil''' ({{k-ru|Фаддей Фёдорович Штейнгель|Faddei Fjodorovitš Šteingel}}, [[14. lokakuuta]] [[1762]] [[Haapsalu]], [[Viron kuvernementti]] – [[23. helmikuuta]] [[1831]] [[Helsinki]]) oli [[Venäjän keisarikunta|venäläinen]] kenraali, joka toimi [[Suomen kenraalikuvernööri]]nä vuosina 1810–1824.<ref name="tws1831"/>
 
Steinheil syntyi [[baltiansaksalaiset|baltiansaksalaiseen]] perheeseen [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] [[Viron kuvernementti|Viron kuvernementissa]] ja hänestä tuli keisarikunnan armeijan luutnantti 1782. Hän otti osaa [[Kustaa III:n sota]]an Suomessa 1788-1790 ja johti [[Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmä|linnoitustöitä Vanhassa Suomessa]] 1791–1792, jonkaminkä jälkeen hän kartoitti [[Vanha Suomi|Vanhan Suomen]] aluetta. Tuolloin hänen johdollaan vuosina 1798–1804 valmistui koko silloisen Viipurin läänin käsittänyt tarkka topografinen kartasto mittakaavassa 1:42 000. Kartastoa ei painettu. Sen alkuperäiskappale on nykyisin Venäjän Sotahistoriallisessa arkistossa Moskovassa. Tämän suurtyön lisäksi Steinheilin johdolla laadittiin suuri määrä muita karttoja sekä linnoituspiirustuksia alueelta.<ref>Strang, 2014. Sivut 70–74.</ref>
 
Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi 1789, ja hän otti osaa taisteluihin Puolassa 1805 sekä Puolassa ja Preussissa 1806–1807. Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi 1807. [[Suomen sota|Suomen sodassa]] 1809 hän komensi venäläisjoukkoja [[Ahvenanmaa]]lla.
Rivi 20:
Steinheil nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi 1810. Hän oli pidetty, ja sai 1812 kreivin arvon [[Suomen ritarihuone]]essa. Vuonna 1813 hän otti osaa sotaan [[Napoleon I|Napoleonia]] vastaan [[Kuurinmaa]]lla ja [[Liivinmaa]]lla. Steinheil ylennettiin täydeksi kenraaliksi 1819. Kenraalikuvernööriksi nimitetyn [[Gustaf Mauritz Armfelt]]in kuoltua Steinheil palasi virkaan ja toimi asemassa maaliskuuhun 1824.
 
Steinheil omisti [[Meilahden kartano]]n Helsingissä, jossa hän kuoli 1831. Helsingin keskustan Fabianinkatu on nimetty Steinheilinhänen muistoksimuistokseen.<ref>Olavi Terho ym. (toim.): ''Helsingin kadunnimet'', s. 96. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.</ref>
 
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=[[Kuva:Grand Duchy of Finland Arms.svg|40px|Suomen suuriruhtinaskunta]]