Ero sivun ”Työttömyys” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 32:
 
===Rakennetyöttömyys===
Rakennetyöttömyys seuraa talouden rakenteenveden muutoksesta, joka ohjaa työn kysyntää uusillerakennus aloille. Työn tarjonta ei usein mukaudu kysynnän muutoksiin riittävän nopeasti, mikä aiheuttaa työttömyyttä. Rakenteellisen työttömyyden synonyymina käytetään myös luonnollista työttömyysastetta tai ns. [[NAIRU]]-astetta. NAIRU tarkoittaa työttömyysasteen tasoa, jonka alittaminen kiihdyttää inflaatiota. Taustalla on käsitys, että työttömyyden laskiessa alle rakennetyöttömyyden tason talous on ylikuumentuneessa tilassa, jossa myös hinnat nousevat nopeasti.<ref name=lehmus>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.archive.org/web/20151029122612/http://www.labour.fi/ptkol.asp?KolumniID=108 | Nimeke = Kuukauden kolumni: Mystinen työttömyyden nollataso | Julkaisija = Palkansaajien tutkimuslaitos | Tekijä = Lehmus, Markus | Selite = Arkistoitu sivu | Ajankohta = 7.2.2008 | Viitattu = 3.3.2016}}</ref>
 
Työttömyyttä voidaan pitää rakenteellisena, jos se ei vähene vaikka joillain aloilla vallitsee samalla [[työvoimapula]]. Rakenteellisen työttömyyden yhtenä syynä pidetään sitä, että työelämän vaatimukset ovat kasvaneet eikä työttömien osaaminen enää riitä tarjolla oleviin tehtäviin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?course_id=tkoulu_tmt&lesson_id=5&subject_id=6&page_type=sisalto | Nimeke = Rakenteellinen työttömyys | Julkaisija = Tilastokeskus | Viitattu = 3.3.2016}}</ref> Tyypillisesti empiirinen tutkimus pyrkiikin arvioimaan rakennetyöttömyyttä erilaisilla regressiomalleilla, joissa inflaation muutoksia selitetään työttömyysasteella. Toinen tutkimustraditio pyrkii myös huomioimaan palkanmuodostukseen vaikuttavat ammattiliitot ja hyödykemarkkinoiden epätäydellisen kilpailun. Rakennetyöttömyyden tasoa arvioitaessa ongelmana on, ettei todellista rakennetyöttömyyden tasoa voida havaita, ja lisäksi taso on mitä ilmeisimmin ajassa muuttuva. Ilman teoreettista mallinnusta voidaan väittää, että rakenteellisella työttömyysasteella on yhteys pitkäaikaistyöttömien määrään.<ref name=lehmus/>