Ero sivun ”Ukkosenjohdatin” versioiden välillä

[[Tiedosto:Pointed Lightning Rod.jpg|thumb|140px|Ukkosenjohdatin katolla.]]

 

Salama etsii lyhimmän reitin maahan ja iskee salamasieppaimeen, josta [[sähkövirta]] johtuu kaapeleita pitkin maahan. Näin [[sähkövirta]] ei pääse kulkemaan rakennuksen osien läpi eikä aiheuta esimerkiksi palovaaraa. Järjestelmä muodostaa niin sanotun [[Faradayn häkki|Faradayn häkin]], joka estää salamaa tunkeutumasta häkin sisäpuolelle. Rengasjohto torjuu lisäksi maan kautta tulevat, esimerkiksi puun juurien ohjaamat jännitteet. Koko rakennelma kytketään sähkömaadoitukseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tukes.fi/tiedostot/sahko_ja_hissit/faq/ukkossuojaus.pdf | Nimeke = Jokamiehen ukkossuojaus | Tekijä = Pesonen A | Ajankohta = 1995/2001 | Julkaisu = Tukes | Selite = Julkaistu Tekniikan Maailma -lehdessä 12/1995 | Viitattu = 25.2.2017 }}</ref>

 

[[Tiedosto:Franklin lightning engraving.jpg|thumb|200px|Benjamin Franklinin ”ukkoskoe”.]]

[[uusi aika|Uuden ajan]] ensimmäiset ukkosenjohdattimet rakensi 1700-luvulla yhdysvaltalainen keksijä [[Benjamin Franklin]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.fi.edu/history-resources/franklins-lightning-rod | Nimeke = FRANKLIN'S LIGHTNING ROD | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = The Fanklin Institute | Kieli = {{en}} | Viitattu = 25.2.2017 }}</ref> Ukkosenjohdattimien käytöstä on kuitenkin viitteitä jo [[antiikki|antiikin]] ajalta, jolloin egyptiläisiin ja [[Minolainen kulttuuri|minolaisiin]] [[temppeli|temppeleihin]] rakennettiin metallisia mastoja, joiden tarkoituksena mahdollisesti oli vetää salamoita puoleensa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Norton T | Nimeke = Imagination and a Pile of Junk: A Droll History of Inventors and Inventions | Vuosi = 2014 | Sivu = 126 | | Julkaisija = Hatchette | Isbn = 9781444732597 | www = https://books.google.fi/books?id=TeMLAQAAQBAJ&pg=PT126&lpg=PT126 | Viitattu = 25.2.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>