Avaa päävalikko

Muutokset

46 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
p
Kh
GlaxoSmithKline on listautunut [[New Yorkin pörssi]]in ja [[Lontoon pörssi]]in ({{Lse|GSK}}, {{Nyse|GSK}}).
 
Yhtiön hallituksen [[puheenjohtaja]] on Sir Chris Gent ja [[toimitusjohtaja]] on Andrew Witty.
 
GlaxoSmithKline kehittää ja valmistaa alkuperäislääkkeitä sekä [[rokotus|rokotteita]]. Yrityksen pääalueita ovat [[hengitystiet|hengitystie]]-, [[keskushermosto]]-, [[aineenvaihdunta]]-, [[syöpä]]- ja [[infektiosairaudet]].
==GlaxoSmithKlinen historiaa==
 
''Joseph Nathan & Co'' perustettiin Uudessa -Seelannissa vuonna 1873. 1900-luvun alussa yhtiö alkoi valmistaa [[maitojauhe]]tta, jolle rekisteröitiin nimi Glaxo. Yhtiön tytäryritykseksi perustettiin ''Glaxo Laboratories'' vuonna 1935. Se oli merkittävä [[penisilliini]]n tuottaja [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikaan.
 
Vuonna 1880 [[Yhdysvallat|yhdysvaltalaiset]] [[apteekkari]]t Henry Wellcome ja Silas Burroughs perustivat Lontoossa ''Burroughs Wellcome & Company'' -nimisen yhtiön. Wellcome-yhtiön Sir Henry Dale sai vuonna 1936 [[Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto|lääketieteen Nobel-palkinnon]] [[hermoimpulssi]]en kemiallista välittymistä koskevista tutkimuksistaan. Vuosikymmeniä myöhemmin vuonna 1982 Wellcome-yhtiö sai toisen Nobelinsa, kun Sir John Vane palkittiin yhdessä kahden muun tutkijan kanssa tutkimuksistaan, jotka koskivat [[kipu]]aistimuksia välittäviä [[Prostaglandiini|prostaglandiineja]].
 
Glaxo ja Wellcome yhdistyivät vuonna 1995, ja syntyi ''GlaxoWellcome''.
 
''SmithKline Beecham'' sai alkunsa vuonna 1830, kun John K. Smith avasi ensimmäisen lääkekauppansa [[Philadelphia]]ssa. 1800-luvun lopulla yritysoston yhteydessä tuli uudeksi nimeksi ''Smith Kline & French''. Vuoden 1843 Englannissa Thomas Beecham toi markkinoille Beecham Pills -nimisen [[Laksatiivi|ulostuslääkkeen]], mistä alkoi syntyä ''Beecham Group''. Vuonna 1943 perustettiin kokonaan lääketutkimukseen keskittynyt ''Beecham Research Laboratories''.
 
Vuonna 1963 Smith Kline & French Laboratories osti [[belgia]]laisen ''RIT'':n'' (''Recherce et Industrie Thérapeutiques''), joka valmisti rokotteita. Yhtiö laajeni myöhemmin muun muassa ostamalla laboratorioita [[Kanada]]sta ja Yhdysvalloista. SmithKline yhdistyi ''[[Beckman Instruments]]'' -yhtiön kanssa vuonna 1982. Yhtiön nimeksi tuli ''SmithKline Beckman''.
 
Vuonna 1988 ''SmithKline BioScience Laboratories'' osti ''International Clinical Laboratories, Inc''.:n''. Sekä Smith Kline & Frenchin että Wellcome-yhtiöiden tutkimuslaitoksissa työskennellyt Sir James Black sai yhdessä George Hitchingsin ja Gertrude Elionin kanssa lääketieteen Nobelin tutkimuslöydöksistään, jotka koskivat tärkeitä lääkehoidon periaatteita. Seuraavana vuonna SmithKline Beckman ja Beecham Group päättivät yhdistää voimansa. Syntyi yksi maailman suurimmista tutkivista lääkeyhtiöstä nimeltään ''SmithKline Beecham''. Vuosikymmentä myöhemmin vuonna 2000 Glaxo Wellcome ja SmithKline Beecham yhdistyivät, ja syntyi ''GlaxoSmithKline'' eli lyhyemmin ''GSK''.
 
GlaxoSmithKline haki 4. heinäkuuta 2006 patenttia lääkkeelle, josta todettiin olevan hyötyä [[narkolepsia]]n hoidossa. Patentti hyväksyttiin Euroopassa 12. toukokuuta 2010, ja se tuli lainvoimaiseksi Suomessa 31. elokuuta 2010.<ref >[http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19413575 British Journal of Pharmacology 2009]</ref><ref>[http://www.gsk-clinicalstudyregister.com/protocol_detail.jsp;jsessionid=0AB7E2E666696A1D8370B215C8DD374D?protocolId=H3A106104&studyId=166696B7-74D4-4EAA-B0D0-1C0ED959660B&compound=GSK189254&type=Compound&letterrange=G-K Protocol Summary for H3A106104, GlaxoSmithKine]</ref>
Britannian petostentorjuntavirasto SFO käynnisti helmikuussa 2007 tutkimukset epäillessään GlaxoSmithKlinen maksaneen lahjuksia [[Saddam Hussein]]in hallinnolle [[Irak]]issa. Esitettyjen väitteiden mukaan GSK maksoi miljoonan dollarin edestä [[Lahjonta|voitelurahoja]] saadakseen yhdeksän lääketoimituksiin liittyvää sopimusta itselleen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.guardian.co.uk/business/2007/feb/14/iraq.oilandpetrol | Nimeke = Firms accused of bribing Saddam to be investigated by fraud office | Ajankohta = 14.2.2007 | Julkaisija = The Guardian | Viitattu = 17.11.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
[[Yhdysvaltain kongressi]]n perustama tutkintalautakunta julkaisi marraskuussa 2007 raportin<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finance.senate.gov/download/?id=883E903D-F973-4A74-8432-3C651C71B4B4| Nimeke = Committee staff report to the chairman and ranking member. Committee on Finance United States Senate. The intimidation of Dr John Buse and the diabetes drug Avandia| Tiedostomuoto = PDF |Ajankohta = marraskuu 2007 | Julkaisija = United States Congressional committee | Viitattu = 23.7.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>, jonka mukaan GlaxoSmithKline oli painostanut [[Pohjois-Carolinan yliopisto]]n professori [[John Buse]]a olemaan hiljaa GSK:n valmistaman [[diabetes]]lääke [[rosiglitatsoni]]n (kauppanimi [[Avandia]]) kardiovaskulaarisistasydämeen ja verisuoniin liittyvist riskeistä. GSK:n edustajat painostivat Busen allekirjoittamaan dokumentin, jossa hän peruu aiemmat puheensa lääkkeen mahdollisista riskeistä. Tutkintalautakunnan raportin perusteella yksi painostajista oli GlaxoSmithKlinen pääjohtaja [[Jean-Pierre Garnier]]. Lautakunnan arvion mukaan GlaxoSmithKlinen kauppaama diabeteslääke Avandia aiheutti markkinoille tultuaan noin 83&nbsp;000 sydänkohtausta, joista ainakin osa olisi voitu välttää, mikäli lääkkeen riskit olisivat olleet yleisesti tiedossa.
 
Euroopan lääkevirasto suositti Avandian vetämistä pois markkinoilta, samoin Avandmetin ja Avaglimin, jotka sisältävät samaa vaikuttavaa ainesosaa. Lääke on ollut GSK:n toiseksi myydyin lääke.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/09/diabeteslaake_avandia_vedetaan_euroopan_markkinoilta_2004430.html| Nimeke =Diabeteslääke Avandia vedetään Euroopan markkinoilta| Julkaisija =yle.fi| Viitattu = 25.9.2010}}</ref>
 
== Lääkkeiden saatavuus ==
Yhtiö ilmoitti maaliskuussa 2016<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.gsk.com/en-gb/media/press-releases/2016/gsk-expands-graduated-approach-to-patents-and-intellectual-property-to-widen-access-to-medicines-in-the-world-s-poorest-countries/|nimeke=GSK expands graduated approach to patents and intellectual property to widen access to medicines in the world’s poorest countries|julkaisu=Lehdistötiedote|julkaisija=GSK|viitattu=|tekijä=|ajankohta=31.3.2016}}</ref>, että se vapauttaa{{selvennä}} lääkkeiden [[Rinnakkaislääke|rinnakkaisvalmistuksen]] köyhimmissä ja [[Vähiten kehittyneet maat|vähiten kehittyneissä maissa]]. Lisäksi se myöntää vapaammin [[Lisenssi|lisenssejä]] lääkkeiden valmistajille pienituloisissa maissa. Sen lisäksi se pyrkii julkaisemaan [[patentti]]<nowiki/>en sisällön vapaasti saataville. Parempituloisissa maissa haetaan edelleen normaali patenttien suoja. GSK oli ensimmäisenä liikkeellä vapauttamassa lääkkeiden saatavuutta köyhimmille [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] toiveesta. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.newscientist.com/article/2083170-calls-for-pharma-to-follow-gsk-and-make-drugs-more-accessible/?utm_source=NSNS&utm_medium=SOC&utm_campaign=hoot&cmpid=SOC%7CNSNS%7C2016-GLOBAL-hoot|nimeke=Calls for pharma to follow GSK and make drugs more accessible|julkaisu=Health News|julkaisija=New Scientist|viitattu=|tekijä=Andy Coghlan|ajankohta=5.4.2016}}</ref> [[Kansalaisjärjestö]] [[Knowledge Ecology International]] piti päätöstä tärkeänä ja toivottuna. Se toivoi, että muut [[Lääketeollisuus|lääkeyhtiöt]] seuraisivat esimerkkiä, erityisesti koskien [[Syöpälääke|syöpälääkkeitä]]. GSK totesi, että järjestely toimii heille, muttei kenties toisille lääkkeiden valmistajille.
 
== Lähteet ==
3 152

muokkausta