Ero sivun ”UNOVIS” versioiden välillä

'''UNOVIS''' (myös '''MOLPOSNOVIS''' tai '''POSNOVIS''') oli lyhytaikainen, mutta vaikutusvaltainen venäläisten taiteilijoiden muodostama ryhmittymä, jonka perusti  [[Kazimir Malevitš]] [[Vitsebsk]]<nowiki/>in taidekoulussa vuonna 1919.

Alun perin opiskelijoiden nimellä MOLPOSNOVIS muodostama ryhmä tutki ja kehitti uusia teorioita ja konsepteja taiteeseen liittyen. Malevitšin johdolla ryhmän nimeksi vaihtui UNOVIS ja työ keskittyi pääasiassa Malevitšin ajatuksiin [[Suprematismi|suprematismista]] ja se pyrki tuottamaan julkaisuja ja projekteja joiden vaikutuksen venäläiseen avant-gardeen kotimaassa ja ulkomailla olivat välilttömiävälittömiä ja kauaskantoisia. Ryhmä hajautui vuonna 1922.

Lyhyen historiansa aikana ryhmä kävi läpi useita muutoksia. Perustamisen jälkeen ryhmä herätti Vitsebskin taidekoulun professorien mielenkiinnon ja laajeni nopeasti POSNOVISiksi. Ryhmä oli hyvin aktiivinen ja työskenteli useiden projektien ja kokeiluiden parissa hyödyntäen useimpia ellei kaikkia sen aikaisia medioita. Tammikuussa 1920 [[Marc Chagall]] kutsui Malevitšin koulun opettajaksi ja koulun rehtori Vera Yermolayeva nimitti hänet välittömästi  opetusstudion johtajaksi. Saman vuoden helmikuussa Malevitšin johdolla ryhmä toteutti suprematistisen baletin, jonka koreografina toimi Nina Kogan, joka oli Aleksander Kruchenykhin merkittävän futuristisen oopperan, [[Voitto auringosta|Voitto Auringosta,]] edeltäjä. POSNOVIS kävi läpi muutoksia ja lopulta se nimettiin uudelleen UNOVISiksi 14. helmikuuta 1920.

Alkuvuodesta 1920 Marc Chagall valitsi Malevitšin seuraajakseen. Malevitš uudelleenorganisoi merkittävästi paitsi UNOVISin myös koko koulun toimintaa. Hän perusti UNOVISin konsiilin. Samaan aikaan ryhmän teoriat ja tyylit kehittyivät nopeasti ja ryhmän päätavoitteena oli tuoda suprematistisia ideaaleja venäläiseen yhteiskuntaan työskennellen yhdessä Neuvostoliiton hallituksen kanssa.

Ryhmä toi suunnitelmansa kaduille ja sen teoksia on runsaasti eri puolilla Vitebskiä. Malevitšillä oli kuitenkin kunnianhimoisempia tavoitteita ja hän kannusti opiskelijoitaan tekemään suurempia ja pysyvämpiä teoksia, eli käytännössä arkkitehtuuria. El Lissitzk, joka oli arkkitehtuurin tiedekunnan johtaja, työskenteli yhdessä Lazar Khidekelin ja Ilia Chashnikin kanssa ja he laativat tavallisuudesta poikkeavia suunnitelmia vapaasti kelluvista rakennuksista ja valtavista teräs- ja lasirakennelmista, mutta tekivät myös perinteisempiä suunnitelmia asuinalueille ja suunnittelivat jopa kaupungin aukion puhujapöntön. Iliasta tuli Lissitzkyn seuraaja tiedekunnan johtajana yhdessä Khidekellin kanssa.

Noudattaakseen [[Kommunismi|kommunismin]] ideaaleja ryhmä jakoi vastuun ja kunnian kaikista tekemistään töistä. Ryhmä allekirjoitti kaikki teokset mustalla neliöllä, joka oli kunnianosoitus c aiemmin tekemälle työlle.

Kesäkuussa 1920 UNOVISin toiminta kiihtyi. Ryhmä osallistui [[Moskova]]<nowiki/>ssa, jossa ryhmän jäsenet jakoivat mm. taideteoksia ja esitteitä sekä Malevitšin laatimaa uusia taidemuotoja käsittelevää teosta. UNOVIS saavutti huomattavasti huomiota ja siitä tuli nopeasti vakiintunut ja merkittävä liike.

Ryhmän taiteellinen vaikutus jatkui useiden sukupolvien ajan, mutta sen suosio alkoi laskea heti konferenssin jälkeen. Vuoteen 1922 mennessä ryhmä oli jakaantunut osiin, jotka olivat keskenään erimielisiä. MalevitšilläMalevitš kannattijneenkannattajineen suosi käytännöllistä lähestymistä yhteistkunnanyhteiskunnan muutokseen, mutta muut kannattivat filosofisempaa suprematismia, Samaan aikaan merkittävä osa UNOVISiin alussa kuuluneista taiteilijoista oli jo siirtynyt muihin kouluihin, kaupunkeihin ja liittynyt muihin liikkeisiin. Kaikesta huolimatta useiden vuosien ajan ryhmän hajoamisen jälkeen ilmeistyiilmestyi julkaisuja, joissa oli allekirjoituksena UNOVISIn musta neliö.

* [http://www.schicklerart.com/exh/unovis/HTML/essay.html UNOVISista laadittu essee<br> ]

* [http://www.artnet.com/library/08/0872/T087205.ASP Lyhyt historia ja luettelo merkittävistä töistä]<br>