Ero sivun ”Aura Korppi-Tommola” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Ura |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
== Perhe ja opinnot ==
Aura Korppi-Tommola o.s. Heiskanen syntyi upseeriperheeseen [[Alatornio]]ssa ja vietti varhaislapsuutensa varuskunnissa Alatorniossa,
== Ura ==
Rivi 8:
Aura Korppi-Tommolan tieteellinen ura alkoi vuonna 1975 Helsingin yliopiston Historian laitoksen tp. amanuenssina ja vs. assistenttina. Tässä tehtävässä hän kirjoitti yhdessä Kristiina Ritarin kanssa kokoomateokseen ''Yleisen historian lähteet'' artikkelin ”Asiakirjat uusimman ajan lähteinä”.
Amerikkalaisen professori William (Bill) Chafen inspiroimana [[naistutkimus]] naistutkimuksesta tuli yksi Korppi-Tommolan erikoistumisalueista. Hän piti aiheesta kursseja, laati opetusmateriaaleja ja piti esitelmiä sekä käynnisti (1981) yhteistyössä professori [[Päivi Setälä]]n ja tukijoiden Merja Manninen, Hannele Kurki ja Anneli Mäkelä-Alitalo kanssa tutkimusprojektin ''Naisten aseman kehitys Suomessa autonomian aikana''.
Bill Chafe innosti myös suullisen historian pariin. Korppi-Tommola oli professori [[Marjatta Hietala]]n kanssa käynnistämässä ja myöhemmin hankkeen johtoryhmässä vuonna 1987 aloitetussa Kansanedustajien muistitieto -projektissa, jossa on haastateltu lähes 400 veteraanikansanedustajaa. Korppi-Tommola on myös yksi tohtori [[Maritta Pohls]]in Suomalaiselle Naisliitolle ideoiman Naisten Ääni -hankkeen ahkera kirjoittaja.<ref>www.naisteaani.fi luettu 2.3.2018. {{lähde tarkemmin}}</ref>
Rivi 18:
Vuonna 2001 ilmestyi teos ''Tahdolla ja tunteella tasa-arvoa Naisjärjestöjen Keskusliitto 1911–2001''. Aura Korppi-Tommola kirjoitti kolme laajaa artikkelia kirjailija [[Kaari Utrio]]n kirjasarjaan ''Suomen naisen vuosisadat'' (2005) ja Suomen eduskunnan 100-vuotishistoriaan ''Naiset eduskunnassa'' (2006) artikkelin naisparlamentaarikoista. Lukuisista eduskuntauudistusta ja naisten äänioikeutta käsittelevistä artikkeleista laajalevikkisin on opetushallituksen tilauksesta kirjoitettu ''Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus Suomessa 90 vuotta'' (1997). Vuonna 2016 ilmestyi tietokirja ''[[Miina Sillanpää]]. Edelläkävijä'' ja 2017 ''Lottaperinne elää. Suomen Lottaperinneliitto 1993–2017''.
Korppi-Tommola oli mukana akateemikko [[Päiviö Tommila]]n kanssa neliosaisen tieteenhistoria –projektissa<ref>Suomen tieteen vaiheet 1-4, WSOY 2002</ref> ja toimi ''Suomen Tieteen vaiheet'' (2003) teoksen toisena toimittajana. Hän johti neljä tieteellistä tutkimusta tuottanutta Lottien Suomi-historiaprojektin projektia 1998–2009 ja oli mukana [[Tammenlehvän perinneliitto]] Tammenlehvän perinneliiton veteraaniaikakauden historiahankkeessa 2006–2014.<ref>Uino, Ari, Sotiemme veteraanit. Rintamalta rakentamaan 2011,</ref>
=== Tieteellisen tutkimuksen rakenteiden uudistaja ===
Aura Korppi Tommola on antanut opetusta ja toiminut opinnäytetöiden ja väitöskirjojen tarkastajana ja vastaväittäjänä terveydenhoitoon, järjestötoimintaan sekä naisten ja lasten historiaan liittyvistä aiheista Helsingin, Joensuun, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Prahan [[Kaarlen yliopisto]]ssa.
Hän toimi [[Mannerheimin lastensuojeluliitto]] Mannerheimin lastensuojeluliiton järjestöpäällikkönä (1991–1995) ja tutkimuspäällikkönä (1996–2000). Tässä tehtävässä hän toimitti Euroopan unioniin liityttäessä opaskirjasen ''Lapsiperhe ja Eurooppa'' (Opintotoiminnan keskusliitto 1995) unionin alueella liikkuvia perheitä varten ja edusti Suomen lastensuojelujärjestöjä [[Euroopan
Aura Korppi-Tommola toimi vuosina 2001–2014 [[Tieteellisten Seurain Valtuuskunta]] Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan (TSV) toiminnanjohtajana.
== Monografiat ==
| |||