Ero sivun ”Jämsä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Sisällissota: Teloitukset olivat niin merkittävä tapaus että niistä tarvitaan oma artikkeli |
→Sisällissota: wl |
||
Rivi 157:
====Sisällissota====
{{Pääartikkeli|[[Jämsän teloitukset 1918]]}}
[[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] aikana [[1918]] Jämsä jäi varsinaisten rintamataistelujen ulkopuolelle. Jämsässä oli paljon valkoista terroria punaisen terrorin puuttuessa lähes kokonaan. Jämsän suojeluskuntalaiset surmasivat kymmeniä työväenyhdistysten jäseniä ja punaisiksi epäiltyjä. Jämsän tunnetuimpia valkoiseen terroriin osallistuneita henkilöitä olivat Saaren kartanon isäntä [[Hjalmar Saari]], hänen apulaisensa [[Johannes From]] eli Rummin Jussi sekä kärköläläinen rakennusmestari ja suojeluskuntapomo [[Veikko Sippola]]. Saaren riihen seinää vasten ammuttiin kuutisenkymmentä ihmistä, jotka haudattiin Jämsän kirkkomaahan. Teloituksia tapahtui myös Jämsän kirkon tapulissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10052773 | Nimeke =Silmitöntä tappamista ja teloituksia tapulissa – Vuoden 1918 terrori kauhistuttaa Jämsässä edelleen | Tekijä = Minna Matintupa| Ajankohta = 11.3.2018| Julkaisu = Yle.fi, Uutiset| Viitattu = 11.3.2018 }}</ref>
Työväkeä pakeni Jämsästä Tampereelle, jossa osa heistä liittyi punakaartiin ja otti osaa esimerkiksi [[Länkipohjan
====1920–2000====
| |||