Ero sivun ”Kuurilan junaturma” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ari-69 (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Tapahtumien kulku: -yhtenäisetty; stil.fix.muot.
Ari-69 (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Onnettomuuden jälkeen: -kh;täsm. stil.fix.muot.(kosm.)
Rivi 39:
== Onnettomuuden jälkeen ==
[[File:Finnish class Dm4 locomotive number 1607 in the year 1955.jpg|thumb|Onnettomuuteen joutunut Dm4-vetovaunu kuvattuna kaksi vuotta aikaisemmin.]]
Onnettomuuden seurauksena langatonta viestintää asemien ja veturinkuljettajien välillä alettiin toden teolla kehittää. Tämän yhteyksien parantamisen, oli hetihyvin pian tuon onnettomuuden jälkeen, [[Rautatiehallitus|Rautatiehallituksen]] pääjohtaja [[Erkki Aalto]] luvannut.<ref>Ilta-Sanomat Plus ''Historia'', 10.3.2018. s.27</ref> Myös rautateiden liikenteenohjauslaitteita alettiin voimakkaasti kehittää inhimillisten erehdysten estämiseksi. Rautateillä oli jo käytössä radiolaite, jolla ratapihan vaihtotyön valvoja saattoi olla yhteydessä vaihtoveturiin. Uusi linjaradiojärjestelmä perustui muutaman kymmenen kilometrein välein oleviin tukiasemiin. Järjestelmä tuli ensiksi käyttöön vuonna 1962 välillä Toijala–Haapamäki.<ref>[http://yle.fi/uutiset/kuurilan_junaonnettomuudesta_59_vuotta__tasta_lahti_suomen_nousu_matkapuhelinten_ykkosmaaksi/8744965 Kuurilan junaonnettomuudesta 59 vuotta] – tästä lähti Suomen nousu matkapuhelinten ykkösmaaksi. Yle uutiset 15.3.2016. Viitattu 15.3.2016.</ref>
 
Onnettomuuden jälkeen yöpikajunan veturi ''[[Hr1|Ukko-Pekka]]'' (Hr1) 1005 nostettiin kiskoille ja hinattiin [[Hämeenlinna]]an. Myöhemmin veturi korjattiin, ja se palasi takaisin liikenteeseen. Huhtikuussa 2008 ''Ukko-Pekka'' oli [[Haapamäen höyryveturipuisto]]ssa. Puiston alkuaikana siitä käytettiin lyhyen aikaa nimikettä ”Tappajaveturi”, mutta mauttomana pidetty nimikilpi poistettiin jo ensimmäisenä kesänä.{{lähde}}