|
'''Hugo Olavi Linnus''', (vuoteen 1935 '''Lilius'''; ([[7. marraskuuta]] [[1914]] [[Turku]] –– [[27. kesäkuuta]] [[2000]] [[Helsinki]])<ref>Lähde päivämäärien, ei paikkakuntien osalta: {{Verkkoviite | Osoite = http://vys.hypermedia.fi/elinaikoja.html | Nimeke =Viihdemusiikin vaikuttajien elinaikoja | Tekijä =Halvorsen, Tero Halvorsen– Hirvi, Harri Hirvi– &Marjanen, J. J. Marjanen | Ajankohta =1.1.2005 | Julkaisija =Viihdemusiikin Ystävien Seura ry | Viitattu = 8.7.2013 }}</ref>) oli suomalainen [[suomentajakirjailija]], sanoittaja, [[kirjailijasuomentaja]], sanoittaja ja [[elokuvakäsikirjoittaja]]. Hän käytti myös nimimerkkejä ''Rex Davis'', ''Gil Dennic'', ''Brent Morea'' ja ''Olaus''.
==Ura==
Romaanikirjailijana Linnus tunnetaan muun muassa salapoliisiromaaneista ''Synkän talon vieras'' ([[1943]]) ja ''Eilen katosi Lontoossa'' ([[1950]]). Hän on myös suomentanut [[Olavi Virta|Olavi Virran]] levyttämät kappaleet ''Mambo Italiano'' ja ''Naisten toivemaa''. Hänen tunnetuin sanoituksensa on [[Olavi Karu]]n säveltämään tangoon ''Monika, Monika, Monika''. ▼Linnus valmistui filosofian kandidaatiksi [[Helsingin yliopisto]]sta vuonna [[1936 ]], työskenteli [[Suomalaisen työn liitto|Suomen Työn liiton]] toimitussihteerinä [[1938]]–[[1943]]1938–1943, vapaana kirjailijana ja [[Suomen Filmiteollisuus|Suomen Filmiteollisuuden]] mainos- ja ulkomaanosaston päällikkönä [[1954]]–[[1963]]1954–1963. Vuodesta [[1935 ]] hän teki [[Yleisradio|radiolle]] kuunnelmia ja pakinoita sekä jännityskuunnelmia, joiden sankarina on osastopäällikkö Vahtonen. Hänen 1960-luvun tvTV-ohjelmistaan tunnetuimpia ovat sarjat ''Suomalaisen elokuvan varhaisvuosilta'' ja ''Suosikkeja kotimaisella valkokankaalla''. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Virkkunen, Urpo (toim.) | Nimeke = Kuka on kuka TV:ssä| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava }}</ref> ▼
==Tuotannosta==
Kirjailijan ja sanoittajantyönsä ohella Linnus toimi myös elokuvakäsikirjoittajana kahdessa Suomen [[Suomen Filmiteollisuus|Suomen Filmiteollisuuden]] tuottamassa elokuvassa. Yhdessä [[T. J. Särkkä|T. J. Särkän]] kanssa hän kirjoitti käsikirjoituksen [[Sam Sihvo]]n näytelmään pohjautuvan elokuvan ''Hevoshuijari'' ([[1943]]). Elokuvan ohjasi [[Ossi Elstelä]]. Samana vuonna Linnus käsikirjoitti myös poliittisen lyhytelokuvan ''Raudan kansaa'' (1943), jonka hän ohjasi yhdessä [[Erkki Uotila]]n kanssa. Seuraavan käsikirjoituksensa Linnus laati lähes 20 vuotta myöhemmin [[Aarne Tarkas|Aarne Tarkaksen]] elokuvaan ''[[Tyttö ja hattu]]'' ([[1961]]), joka perustui ruotsinmaalaisen Hildegard Erlundin romaaniin. Elokuva oli näyttelijä [[Esko Salminen|Esko Salmisen]] yksi ensimmäisistä elokuvapääosista. ▼▲Romaanikirjailijana Linnus tunnetaan muun muassa salapoliisiromaaneista ''Synkän talon vieras'' ( [[1943 ]]) ja ''Eilen katosi Lontoossa'' ( [[1950 ]]). Hän on myös suomentanut [[Olavi Virta|Olavi Virran]] levyttämät kappaleet ''Mambo Italiano'' ja ''Naisten toivemaa''. Hänen tunnetuin sanoituksensa on [[Olavi Karu]]n säveltämään tangoon ''Monika, Monika, Monika''.
▲Kirjailijan ja sanoittajantyönsä ohella Linnus toimi myös elokuvakäsikirjoittajana kahdessa Suomen [[Suomen Filmiteollisuus|Suomen Filmiteollisuuden]] tuottamassa elokuvassa. Yhdessä [[T. J. Särkkä|T. J. Särkän]] kanssa hän kirjoitti käsikirjoituksen [[Sam Sihvo]]n näytelmään pohjautuvan elokuvan ''Hevoshuijari'' ( [[1943 ]]). Elokuvan ohjasi [[Ossi Elstelä]]. Samana vuonna Linnus käsikirjoitti myös poliittisen lyhytelokuvan ''Raudan kansaa'' (1943), jonka hän ohjasi yhdessä [[Erkki Uotila]]n kanssa. Seuraavan käsikirjoituksensa Linnus laati lähes 20 vuotta myöhemmin [[Aarne Tarkas|Aarne Tarkaksen]] elokuvaan ''[[Tyttö ja hattu]]'' ( [[1961 ]]), joka perustui ruotsinmaalaisen Hildegard Erlundin romaaniin. Elokuva oli näyttelijä [[Esko Salminen|Esko Salmisen]] yksi ensimmäisistä elokuvapääosista.
Linnuksen tunnetuin kirjallinen suomennostyö lienee vuonna [[1990]] ilmestynyt, englanninkielestä tehty käännös [[Šota Rustaveli]]n kirjoittamasta [[Georgia]]n [[Kansalliseepos|kansalliseepoksesta]] [[Pantterintaljainen]].<ref>{{Kirjaviite|Nimeke=Pantterintaljainen|Tekijä=Šota Rustaveli, suom. Olavi Linnus|Julkaisija=[[Suomen Itämainen seura]]|Vuosi=1990|Tunniste=ISBN 951-9380-13-2}}</ref> ▼
▲Linnuksen tunnetuin kirjallinen suomennostyö lienee vuonna [[1990 ]] ilmestynyt, englanninkielestäenglannin kielestä tehty käännös [[Šota Rustaveli]]n kirjoittamasta [[Georgia]]n [[Kansalliseepos|kansalliseepoksesta]] ''[[Pantterintaljainen]] ''.<ref>{{Kirjaviite|Nimeke=Pantterintaljainen|Tekijä= Šota Rustaveli, suom.Šota | Selite=Suomentanut Olavi Linnus|Julkaisija= [[Suomen Itämainen seura ]] | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN Isbn=951-9380-13-2}}</ref>
▲Linnus valmistui filosofian kandidaatiksi [[Helsingin yliopisto]]sta vuonna [[1936]], työskenteli [[Suomalaisen työn liitto|Suomen Työn liiton]] toimitussihteerinä [[1938]]–[[1943]], vapaana kirjailijana ja [[Suomen Filmiteollisuus|Suomen Filmiteollisuuden]] mainos- ja ulkomaanosaston päällikkönä [[1954]]–[[1963]]. Vuodesta [[1935]] hän teki [[Yleisradio|radiolle]] kuunnelmia ja pakinoita sekä jännityskuunnelmia, joiden sankarina on osastopäällikkö Vahtonen. Hänen 1960-luvun tv-ohjelmistaan tunnetuimpia ovat sarjat ''Suomalaisen elokuvan varhaisvuosilta'' ja ''Suosikkeja kotimaisella valkokankaalla''. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Virkkunen, Urpo (toim.) | Nimeke = Kuka on kuka TV:ssä| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava }}</ref>
== Teoksia ==
===Omalla nimellä===
* ''"Suomenruotsalaisen" sivistyneistön ruotsalaisuus''. Suomalaisuuden liitto, Porvoo 1935.
* ''Aikakranaatti : joulunaJouluna 1937''. ; toim.Toimittaneet Olavi Linnus ja [[Kai Alijoki]]. IT. PTRI./RT 1, Helsinki 1937.
* ''Vahtonen ajaa takaa kuolemaa'' : salapoliisiromaani. WSOY 1940
* ''ViimeinenVahtonen kirje''ajaa takaa kuolemaa: salapoliisiromaaniSalapoliisiromaani.'' WSOY 1940.
* ''Viimeinen kirje: Salapoliisiromaani.'' WSOY 1940.
* ''Ilmojen miekka : TK-mies lentäjien ja it:n parissa''. Otava 1942.
* ''Synkän talon vieras'' : salapoliisiromaani. Lehtiyhtymä, Helsinki 1943
* ''MurhaSynkän Pepitan huoneessa''talon vieras: salapoliisiromaaniSalapoliisiromaani.'' TekijäLehtiyhtymä, Helsinki 19441943.
* ''...sinunMurha vuorosiPepitan tulee..huoneessa: Salapoliisiromaani.'' : salapoliisiromaani. LehtiyhtymäTekijä, Helsinki 1944.
* ''Yötuuli...sinun puhaltaa''vuorosi tulee...: avioliittoromaaniSalapoliisiromaani.'' LehtipainoLehtiyhtymä, Helsinki 19451944.
* ''Yötuuli puhaltaa: Avioliittoromaani.'' Lehtipaino, Helsinki 1945.
* ''Opintokerhotyötä elokuvan merkeissä : opintosuunnitelmaOpintosuunnitelma''. [[Työväen sivistysliitto]], Helsinki 1946.
* ''Halosen perhe'' : romaani. Tammi 1948
* ''Halosen perhe: Romaani.'' Tammi 1948.
* ''Seikkailu atomimaailmassa''. Tammen nuorten sarja, 3. Tammi 1948.
* ''Eilen katosi Lontoossa'' : salapoliisiromaaniSalapoliisiromaani.'' Mantere, Helsinki 1950.
* ''Tervetuloa meille : Olauksen mukana filmitähtien vieraana''. Manter, Helsinki 1951.
* ''Nordiska film- och tv-unionen 10 år''. Helsingfors 1973.
* ''Vana Toomas on paikallaan ja muita tarinoita Eestistä'' ; kuv. Kuvittanut A. Kütt. Eesti raamat, Tallinn 1973.
* ''Land of miracle''. O. Linnus, Helsinki 1982.
* ''Kaksi sarkaa historiamme pelloilla : Heikura- ja Lilius-suvut''. O. Linnus, Helsinki 1984.
* ''Me, sirpale kaikkeudessa : ajatuksiaAjatuksia olevaisesta, elämästä ja tietoisuudesta''. ; toimittanutToimittanut Jouko Seppänen. O. Linnus, Helsinki 1992.
===Nimimerkillä ''Rex Davis'':===
* ''Kid Rover ja intiaanit''. Kansankirja, Helsinki 1948 ▼* ''Kid Rover lännenja tielläintiaanit''. Kansankirja, Helsinki 1948.
▲* ''Kid Rover jalännen intiaanittiellä''. Kansankirja, Helsinki 1948 .
Nimimerkillä ''Gil Dennic'': ▼
* ''Buxom Billin nyrkki'' : intiaaniromaani. Mantere, Lahti 1946, Fennia, Helsinki 1960 ▼▲===Nimimerkillä ''Gil Dennic'' :===
* ''Buxom Bill suurella joella'' : intiaaniromaani. Mantere, Lahti 1946
* ''Buxom BillBillin tappaanyrkki: villihäränIntiaaniromaani.'' : intiaaniromaani. Mantere, Lahti 1946. Fennia, Helsinki 1960.
* ''Buxom BillinBill poika''suurella joella: intiaaniromaaniIntiaaniromaani.'' Mantere, Lahti 1946.
* ''Buxom BillinBill suurin voitto''tappaa villihärän: intiaaniromaaniIntiaaniromaani.'' Mantere, Lahti 1946.
* ''Buxom Billin viimeinenpoika: urotyöIntiaaniromaani.'' : intiaaniromaani. Mantere, Lahti 1946.
* ''DonBuxom PhilipinBillin salaisuus''suurin voitto: nuorisoromaani löytöretkien ajoiltaIntiaaniromaani.'' Mantere, HelsinkiLahti 19471946.
▲* ''Buxom Billin nyrkki''viimeinen urotyö: intiaaniromaaniIntiaaniromaani. '' Mantere, Lahti 1946 , Fennia, Helsinki 1960.
* ''Kuvernöörin kolmas kohtalo'' : nuorisoromaani löytöretkien ajoilta. Mantere, Helsinki 1947 ▼* ''MustanDon miehen ystävä''Philipin salaisuus: nuorisoromaaniNuorisoromaani löytöretkien ajoilta.'' Mantere, Helsinki 1947.
* ''TuhannenKuvernöörin kauhun yö''kolmas kohtalo: nuorisoromaaniNuorisoromaani löytöretkien ajoilta.'' Mantere, Helsinki 1947.
* ''Mustan miehen ystävä: Nuorisoromaani löytöretkien ajoilta.'' Mantere, Helsinki 1947.
Nimimerkillä ''Brent Morea'': ▼▲* '' KuvernöörinTuhannen kolmas kohtalo''kauhun yö: nuorisoromaaniNuorisoromaani löytöretkien ajoilta. '' Mantere, Helsinki 1947 .
* ''Viidakkoväylän jäljillä : kertomus viidestä jenkistä, jotka lähetettiin Casiquiarelle ja jotka tapasivat Naisen sekä epälukuisan määrän roistoja ja muita tavallisia ihmisiä''. Paletti, Helsinki 1948 ▼
▲===Nimimerkillä ''Brent Morea'' :===
* ''Naurupillereitä''. Kustantamo Olavi Suominen, Helsinki 1943 ▼▲* ''Viidakkoväylän jäljillä : kertomusKertomus viidestä jenkistä, jotka lähetettiin Casiquiarelle ja jotka tapasivat Naisen sekä epälukuisan määrän roistoja ja muita tavallisia ihmisiä''. Paletti, Helsinki 1948 .
▲===Nimimerkillä ''Olaus'' :===
▲* ''Naurupillereitä''. Kustantamo Olavi Suominen, Helsinki 1943 .
== Palkinnot ==
* II palkinto pohjoismaisessa nuorisoromaanikilpailussa 1948
* 1.I palkinto kansainvälisessä runokilpailuissa 1980
==Lähteet==
===Internet===
* {{Kirjailijatietokanta|6730|nimi=Olavi Linnus}}{{404}}
===Viitteet===
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Linnus, Olavi | Nimeke=Me, sirpale kaikkeudessa: Ajatuksia olevaisesta, elämästä ja tietoisuudesta | Selite=Toimittanut Jouko Seppänen. Esipainos 50 kappaletta. Résumé: We, a splinter in the universe: Reflections on life, mankind and consciousness | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=O. Linnus | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 952-90-4021-0}}
* {{Kirjaviite|Nimeke=Pantterintaljainen|Tekijä=Šota Rustaveli, suom. Olavi Linnus|Julkaisija=[[Suomen Itämainen seura]]|Vuosi=1990|Tunniste=ISBN 951-9380-13-2}}
{{AAKKOSTUS:Linnus, Olavi}}
| 