Versio 10. maaliskuuta 2018 kello 13.03 muokkaa KLS (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 123 490 muokkausta Koron laskeminen: vaikka asiasta on nyt erillinen "pääartikkeli", jossa kerrotaan yksityiskohtaisemmin mm. miten otetaan huomioon kuukausien eri pituudet, on asiasta mielestäni tässäkin syytä kertoa edes perusasiat ja peruskaavat. ← Vanhempi muutos		Versio 10. maaliskuuta 2018 kello 14.33 muokkaa kumoa KLS (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 123 490 muokkausta →‎Koron laskeminen: Olisikohan tämä edes hieman yleistajuisempi muotoilu? Uudempi muutos →
Rivi 31: === Yksinkertainen korko === Yksinkertaista korkoa käytettäessä korkoa kertyy vain jäljellä olevalle lainapääomalle. Tällöin kertyvä korko on suoraan verrannollinen laina-ajan pituuteen. Jos korkokanta on ilmoitettu ''per annum'' mutta laina-aika kestää useita vuosia, korkokannan mukaan laskettu yhden vuoden korko kerrotaan laina-ajan pituudella vuosina. Toisin sanoen koron suuruus on pääoman, korkoprosentin ja ajan pituuden tulo jaettuna sadalla, eli kaavana: ~~Yksinkertaista korkoa laskettaessa korko R {\displaystyle R} R lasketaan kaavasta~~ <math>R = \frac{k \cdot p \cdot t}{100}</math> missä ''k'' on ~~jäljellä oleva~~lainan pääoma, ''p'' vuotuinen korkokanta prosentteina ja ''t'' aika vuosina. Jos aikaväli on vuotta lyhyempi, käytetään eri yhteyksissä hieman toisistaan poikkeavia laskutapoja, joilla päivien lukumäärä muunnetaan vuoden murto-osiksi. === Korkoa korolle === Korkoa korolle -laskelmissa ensimmäisen vuoden jälkeen lasketaan korkoa, paitsi alkuperäiselle pääomalle, myös sen edellisinä vuosina kertyneille koroille. Tällöin korko on joka vuosi hieman edellistä suurempi, ja aikaa myöten pääoma kasvaa eksponentiaalisesti hyvinkin suureksi. ~~Sijoitettaessa~~Esimerkiksi 100 euron pääoma kkasvaa ~~vuosikorolla~~10 %:n korkokannalla yhdessä vuodessa 110 euroksi, ja kun tälle summalle lasketaan seuraavan vuoden korko, se on 11 euron suuruinen, joten kahdessa vuodessa pääoma kasvaa 121 euroon, kun taas yksinkertaisella korolla se kasvaisi vain 120 euroon. Tässä esimerkkitapauksessa pääoma kasvaa joka vuosi 1,1 -kertaiseksi entisestään, ja ''t'' vuodessa näin ollen 1,1<sup>t</sup> -kertaiseksi. Yleisemmin jos korkokantaa merkitään ''p'':llä, pääoma kasvaa joka vuosi (~~prosenttia~~1 + ''p''/100) -kertaiseksi siitä, ~~sijoitus~~mikä ~~korkoineen~~se onoli edellisen vuoden lopussa, ja ''t'' vuoden kuluttua: se on :<math>K = k \cdot (1 + \frac{p}{100})^t</math> Esimerkiksi 100 euron pääoma kasvaa kahdessa vuodessa 10 %:n yksinkertaisella korolla 120 euroksi, mutta jos se kasvaa korkoa korolle, se kasvaa samassa ajassa 100 ⋅ ( 1 + 0,1 )<sup>2</sup> = 121 euroksi. Kymmenessä vuodessa se kasvaa saman [[korkokanta\|korkokannan]] mukaisella yksinkertaisella korolla kaksinkertaiseksi eli 200 euroksi, mutta korkoa korolle maksettaessa jo 100 ⋅ (1 + 0,1)<sup>10</sup> = 259,37 euroksi. Täten jos pääomaa ei lyhennetä, kasvaa se korkoineen ja koronkorkoineen ajan funktiona [[eksponentiaalinen kasvu\|eksponentiaalisesti]]. == Erilaisia korkoja ==

Ero sivun ”Korko” versioiden välillä