Ero sivun ”Korko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) Koron laskeminen: vaikka asiasta on nyt erillinen "pääartikkeli", jossa kerrotaan yksityiskohtaisemmin mm. miten otetaan huomioon kuukausien eri pituudet, on asiasta mielestäni tässäkin syytä kertoa edes perusasiat ja peruskaavat. |
|||
Rivi 23:
Valtion obligaatioiden jälkeen hieman korkeampaa korkoa tuottavat lainat pankeille ja sijoitukset korkoindeksiin. Tätäkin suurempaa korkoa voidaan saada sijoittamalla rahat esimerkiksi yrityksien liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjoihin.
== Koron laskeminen ==
{{pääartikkeli|[[Korkolaskenta]]}}
Eri yhteyksissä on käytössä kaksi tapaa korkojen laskemiseksi, yksinkertainen korko ja koronkorko. Lyhyellä aikavälillä nämä eivät juuri eroa toisistaan, mutta tarpeeksi pitkällä aikavälillä ero kasvaa erittäin suureksi. Käytännön velkasuhteisiin sovelletaan Suomessa yksinkertaisen koron laskentaa. Korko maksetaan yleensä vähintään vuosittain. Kun vuotuista korkoa ei suoriteta, käytetään korkoa korolle -laskelmia esim. pitkäaikaisia investointeja arvioitaessa.
=== Yksinkertainen korko ===
Yksinkertaista korkoa käytettäessä korkoa kertyy vain jäljellä olevalle lainapääomalle. Tällöin kertyvä korko on suoraan verrannollinen laina-ajan pituuteen.
Yksinkertaista korkoa laskettaessa korko R {\displaystyle R} R lasketaan kaavasta
<math>R = \frac{k \cdot p \cdot t}{100}</math>
missä ''k'' on jäljellä oleva pääoma, ''p'' vuotuinen korkokanta prosentteina ja ''t'' aika vuosina. Jos aikaväli on vuotta lyhyempi, käytetään eri yhteyksissä hieman toisistaan poikkeavia laskutapoja, joilla päivien lukumäärä muunnetaan vuoden murto-osiksi.
=== Korkoa korolle ===
Korkoa korolle -laskelmissa ensimmäisen vuoden jälkeen lasketaan korkoa, paitsi alkuperäiselle pääomalle, myös sen edellisinä vuosina kertyneille koroille. Tällöin korko on joka vuosi hieman edellistä suurempi, ja aikaa myöten pääoma kasvaa eksponentiaalisesti hyvinkin suureksi. Sijoitettaessa pääoma k vuosikorolla p (prosenttia), sijoitus korkoineen on ''t'' vuoden kuluttua:
:<math>K = k \cdot (1 + \frac{p}{100})^t</math>
Esimerkiksi 100 euron pääoma kasvaa kahdessa vuodessa 10 %:n yksinkertaisella korolla 120 euroksi, mutta jos se kasvaa korkoa korolle, se kasvaa samassa ajassa 100 ⋅ ( 1 + 0,1 )<sup>2</sup> = 121 euroksi. Kymmenessä vuodessa se kasvaa saman [[korkokanta|korkokannan]] mukaisella yksinkertaisella korolla kaksinkertaiseksi eli 200 euroksi, mutta korkoa korolle maksettaessa jo 100 ⋅ (1 + 0,1)<sup>10</sup> = 259,37 euroksi.
Täten jos pääomaa ei lyhennetä, kasvaa se korkoineen ja koronkorkoineen ajan funktiona [[eksponentiaalinen kasvu|eksponentiaalisesti]].
== Erilaisia korkoja ==
| |||