Ero sivun ”Medeia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo mytologian hahmosta. Suomalaisesta yhtyeestä kertoo [[Medeia (yhtye)]].}}
[[Kuva:De Morgan Medea.jpg|pienoiskuva|220px|[[Evelyn De Morgan]]in teos, ''Medeia'', (1889).]]
'''Medeia''' ({{k-grc|Μήδεια|Mēdeia}}, {{k-la|Medea}}) oli [[Kreikkalainen mytologia|kreikkalaisessa mytologiassa]] noita, [[Kolkhis|Kolkhiksen]] (nykyisin Georgian ja Turkin rajamailla, [[Mustameri|Mustanmeren]] rannalla) kuninkaan [[Aietes|Aieteen]] tytär ja velho [[Kirke]]n veljentytär.
 
== Argonauttien matkassa ==
 
[[Iason]]in ja muiden noin viidenkymmenen [[argonautit|argonautin]] tultua ryöstämään [[kultainen talja|kultaista taljaa]], kuningas lupasi luovuttaa taljan mikäli Iason suorittaisi muutaman tehtävän. Hänen tuli ensin valjastaa auran eteen [[Hefaistos|Hefaistoksen]] antamat tulta syöksevät härät, kyntää niillä pelto ja vielä kylvää siihen [[lohikäärme]]en [[hampaat]]. Hampaista materialisoitui soturijoukko, mutta Medeia oli varoittanut Iasonia, joka tiesi heittää hyökkääjien joukkoa kivellä. Soturit eivät kyenneet päättelemään, mistä kivi oli tullut, ja he hyökkäsivät toisiaan vastaan surmaten lopulta toisensa. Lopuksi Aietes käski, että Iasonin tuli tappaa taljaa vartioiva lohikäärme, joka ei koskaan nukkunut. Medeia kuitenkin nukutti pedon yrteillään, jonka jälkeen Iason otti taljan. Kuningas ei pitänyt kuitenkaan sanaansa vaan yritti polttaa argonauttien laivan [[Argo|Argon]]. Nämä kuitenkin pääsivät pakoon, mukanaan Medeia, joka oli rakastunut Iasoniin.
 
Rivi 10 ⟶ 11:
[[Faiaakit|Faiaakien]] saarelle saavuttuaan takaa-ajajat vaativat Medeian luovuttamista, johon faiaakien kuningas Alkinoos suostuikin mikäli Medeia olisi vielä neitsyt. Kuningatar kertoi ehdosta Medeialle, jonka jälkeen nuoripari nopeasti huolehti siitä, ettei kuninkaan ehto täyttyisi. Tämän jälkeen matka jatkui Libyan rannikolle ja sieltä edelleen [[Kreeta|Kreetalle]], jonka vartijana oli [[Talos]], pronssinen jättiläinen. Taloksella oli vain yksi suoni, joka ulottui hänen niskastaan aina nilkkaan saakka. Tämän suonen piti kiinni yksi ainokainen pronssinen naula. Siitä, miten Talos lyötiin, on kaksi versiota. Joko Medeia hypnotisoi hänet ja huijasi hänet vetämään naulan pois, jotta voisi tehdä tästä kuolemattoman, tai vaihtoehtoisesti [[Herakles|Herakleen]] ystävä Poias surmasi hänet nuolellaan.
 
== Paluu Thessaliaan ==
 
Argonauttien ollessa matkoillaan [[Hera (mytologia)|Hera]], joka oli vihoissaan [[Pelias|Peliakselle]], teki suunnitelmia saadakseen hänet rakastumaan Medeiaan, jonka Hera toivoi tappavan Peliaksen. Kun Iason ja Medeia palasivat neljä kuukautta kestäneeltä matkaltaan [[Iolkos|Iolkokseen]], [[Thessalia|Thessaliaan]], Pelias kieltäytyi luovuttamasta valtaistuintaan. Medeia astui kuvaan juonineen ja selitti, kuinka vanhan pukin voi muuntaa nuoreksi leikkaamalla sen kahtia ja keittämällä puoliskon. Medeian näyttäessä miten tämä tapahtuu padasta hyppäsi elävä, nuori pukki. Peliaksen tyttäret, innoissaan mahdollisuudesta nuorentaa isäänsä, leikkasivat tämän kappaleiksi ja heittivät pataan. Se oli kuitenkin Peliaksen loppu. Iason ja Medeia joutuivat pakenemaan [[Korintti|Korinttiin]], jonka kuningas [[Kreon]] yritti saada Iasonia jättämään Medeian, jotta tämä voisi naida hänen oman tyttärensä [[Glauke|Glauken]] (toinen nimi Kreusa). Tätä seuranneista tapahtumista on myös hieman eriävät versiot. Ensimmäisen mukaan Medeia myrkytti kuninkaan ja pakeni [[Ateena|Ateenaan]] jättäen lapsensa Iasonin huostaan, minkä jälkeen kostoksi Kreonin sukulaiset tappoivat lapset. Toisen mukaan Iason meni kuin menikin naimisiin Glauken kanssa, mutta Medeia antoi hänelle lahjaksi viitan, joka sytytti kantajansa tuleen. Glauken mukaan nimettiin [[Glauken lähde]], johon hän tämän jälkeen syöksyi. Sen jälkeen kun Medeia oli tappanut kuninkaan tyttären, tämä palasi talolleen ja löi miekallaan omat lapsensa kuoliaiksi.
 
== Myöhemmät vaiheet ==
 
Ateenassa Medeia meni naimisiin [[Aigeus|Aigeuksen]], [[Theseus|Theseuksen]] isän kanssa. He saivat yhden lapsen, [[Medos|Medoksen]]. Kun Theseus vielä identiteettinsä isältään salaten palasi Ateenaan, Medeia koetti tappaa hänet pyytämällä Theseusta ottamaan kiinni [[Marathon]]ia terrorisoineen hurjan sonnin. Theseus kuitenkin onnistui tehtävässään, minkä jälkeen Medeia antoi hänelle myrkytetyn viinipikarin. Kuitenkin viime hetkellä kun kuningas näki Theseuksen sandaalit, kilven ja miekan, hän ymmärsi että tässä oli hänen oma jälkeläisensä ja löi pikarin maahan. Medeia pakeni jälleen, tällä kertaa poikansa kanssa Vähään-Aasiaan, jossa Medos myöhemmin nousi kuninkaaksi.
 
== Medeian tarun kuvauksia ==
 
=== Kirjallisuus ===
Tragediarunoilija [[Euripides|Euripideen]] näytelmä ''[[Medeia (Euripides)|Medeia]]'' kertoo Korintin tapahtumista edellä kerrottuun tapahtumakulkuun nähden hieman poikkeavasti. Euripideen versiossa mm. Medeia tappaa itse omat lapsensa. Näytelmä esitettiin ensimmäistä kertaa vuonna [[431 eaa.]] Jotkut aikalaiskriitikot syyttivät Euripidestä siitä, että hän olisi antanut rikkaiden korinttilaisten lahjoa itsensä viidellä [[talentti|talentilla]] (vastasi 30 000 [[drakma|drakmaa]], eli oli valtava summa rahaa), jotta korinttilaisia ei kuvattaisi näytelmässä lasten murhaajina.
 
Tragediarunoilija [[Euripides|Euripideen]] näytelmä ''[[Medeia (Euripides)|Medeia]]'' kertoo Korintin tapahtumista edellä kerrottuun tapahtumakulkuun nähden hieman poikkeavasti. Euripideen versiossa mm.muun muassa Medeia tappaa itse omat lapsensa. Näytelmä esitettiin ensimmäistä kertaa vuonna [[431 eaa.]] Jotkut aikalaiskriitikot syyttivät Euripidestä siitä, että hän olisi antanut rikkaiden korinttilaisten lahjoa itsensä viidellä [[talenttiTalentti|talentilla]] (vastasi 30 000 [[drakma|drakmaa]]a, eli oli valtava summa rahaa), jotta korinttilaisia ei kuvattaisi näytelmässä lasten murhaajina.
 
Medeiasta ovat kirjoittaneet myös [[Ovidius]], [[Seneca nuorempi|Seneca]] (''[[Medeia (Seneca)|Medeia]]''), [[Geoffrey Chaucer]], [[ChristaPierre WolfCorneille]] sekä(''Medea'', 1635) ja [[PierreChrista CorneilleWolf]] ''(Medeia'', 1996, suomennettu).
 
=== Musiikki ===
 
Antiikin mytologiset aiheet ovat kautta aikojen olleet oopperasäveltäjien suosiossa, joten ei ole ihme että Medeian tarinaan perustuvia [[ooppera|oopperoita]] on sävelletty. Tunnetuimpien tekijöiden joukossa ovat ranskalainen [[Marc-Antoine Charpentier]] ja italialainen [[Luigi Cherubini]]. Molempien oopperat ovat nimeltään ''Médée'' ja molemmissa [[librettoLibretto|libretot]] ovat [[ranskanRanskan kieli|ranskan kielellä]].
Medeiasta ovat kirjoittaneet myös [[Ovidius]], [[Seneca nuorempi|Seneca]] (''[[Medeia (Seneca)|Medeia]]''), [[Geoffrey Chaucer]], [[Christa Wolf]] sekä [[Pierre Corneille]].
 
===Musiikki Elokuvat ja TV ===
Antiikin mytologiset aiheet ovat kautta aikojen olleet oopperasäveltäjien suosiossa, joten ei ole ihme että Medeian tarinaan perustuvia [[ooppera|oopperoita]] on sävelletty. Tunnetuimpien tekijöiden joukossa ovat ranskalainen [[Marc-Antoine Charpentier]] ja italialainen [[Luigi Cherubini]]. Molempien oopperat ovat nimeltään ''Médée'' ja molemmissa [[libretto|libretot]] ovat [[ranskan kieli|ranskan kielellä]].
 
Elokuvan muotoon tapahtumat ovat (nimellä ''Medea'') kääntyneet mm.muun muassa vuonna [[1969]] (ohjaajana [[Pier Paolo Pasolini]], pääosassa [[Maria Callas]]) ja vuonna [[1988]] (ohjaajana [[Lars von Trier]]). Samannimisen minisarjan TV:lle teki vuonna [[2004]] hollantilainen [[Theo van Gogh]]. Tämä jäi van Goghin viimeiseksi valmistuneeksi työksi ennen hänen traagista kuolemaansa.
===Elokuvat ja TV===
Elokuvan muotoon tapahtumat ovat (nimellä ''Medea'') kääntyneet mm. vuonna [[1969]] (ohjaajana [[Pier Paolo Pasolini]], pääosassa [[Maria Callas]]) ja vuonna [[1988]] (ohjaajana [[Lars von Trier]]). Samannimisen minisarjan TV:lle teki vuonna [[2004]] hollantilainen [[Theo van Gogh]]. Tämä jäi van Goghin viimeiseksi valmistuneeksi työksi ennen hänen traagista kuolemaansa.
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Medea|Medeia}}
* [http://www.giorgioclementi.it/medea.htm The Medea of the modern times]. {{en}}
 
{{Metatieto}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Medeia