Ero sivun ”Agnes Sjöberg” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo |
muotoiluja |
||
Rivi 24:
| alaviitteet =
}}
'''Agnes Hildegard Sjöberg''' ([[15. marraskuuta]] [[1888]] [[Kauhajoki]] – [[21. elokuuta]] [[1964]] [[Seinäjoki]]) oli suomalainen [[eläinlääkäri]]. Hän valmistui eläinlääkäriksi ensimmäisenä naisena [[Eurooppa|Euroopassa]] ja todennäköisesti
==Elämäkerta==
=== Lapsuus ja koulunkäynti ===
Agnes Sjöbergin vanhemmat olivat Johan B. Sjöberg ja Karin Norrgård.<ref name="NIMIKIRJA">''Suomen eläinlääkärien nimikirja vuosilta
=== Eläinlääkäriopinnot ===
Jo lapsena Sjöberg oli haaveillut eläinlääkärin ammatista. Hän oli seurannut kotitilansa karjanhoitokoulun opetusta ja tutustunut muun muassa karjan anatomiaan. Tätinsä avulla hän pääsi [[Huittinen|Huittisten]] piirieläinlääkärin [[John Engdahl]]in avustajaksi seuraamaan eläinlääkärin työtä. Harjoittelujakson päätteeksi tohtori Engdahl tunnusti olleensa ennakkoluuloinen
Sjöberg sai kuitenkin Zürichin yliopistosta suosituskirjeen, jonka avulla hän pääsi aloittamaan eläinlääketieteen opinnot Saksassa [[Dresdenin yliopisto]]ssa syksyllä 1911. Naisopiskelija otettiin opiskelemaan koemielessä 300 miesopiskelijan joukkoon. Dresdenissä oli samaan aikaan kolmisenkymmentä muuta suomalaista eläinlääkäriopiskelijaa, jotka suhtautuivat vihamielisesti Sjöbergiin. Painostuksen takia ja päästäkseen eroon muista suomalaisopiskelijoista Sjöberg siirtyi seuraavana vuonna opiskelemaan [[Berliinin yliopisto]]on, jossa suomalaisopiskelijoita oli vain muutama. Vuonna 1913 Sjöberg anoi yliopistolta lupaa suorittaa eläinlääketieteen kandidaatin tutkinnon. Sjöbergin sukupuoli aiheutti jälleen ongelmia, sillä yliopiston sääntöjen mukaan vain miespuolinen ylioppilas saattoi suorittaa tutkinnon. Asia meni ministeriötasolle saakka, ja kesällä 1913 annettiin virallinen pätös siitä, että myös naisylioppilas saattoi Saksassa valmistua eläinlääkäriksi.<ref name="TIEDENAISIA"/><ref name="OKSANEN68">Oksanen 2008, s. 68.</ref>
Ensimmäisen maailmansodan syttyminen vuonna 1914 viivästytti Agnesin valmistumista kevääseen 1916. Sodan aikana hän kuitenkin saattoi työskennellä yliopiston eläinklinikalla miesten ollessa rintamalla. Valmistuttuaan hän ryhtyi tekemään [[väitöskirja]]a ja väitteli [[Leipzig]]issa vuonna 1918. Väitöskirjan
=== Työura Suomessa ===
Samana vuonna kun Sjöberg väitteli tohtoriksi, hän palasi Suomeen. Hän oli kunnaneläinlääkärinä ensin [[Somero]]lla 1918–1920 ja sitten [[Närpiö]]ssä 1920–1923.<ref name="NIMIKIRJA"/> Vuonna 1923 hän lähti jälleen ulkomaille lisäoppia saamaan, ensin Lontooseen, sitten Yhdysvaltoihin ja lopulta Saksaan sekä Itävaltaan. Matkansa aikana hän tutustui alan kouluihin ja klinikoihin, teki töitä sekä harjoitti tutkimusta. Matkan tuloksena oli uusi tutkielma märehtijöiden loisista.<ref name="OKSANEN68"/> Suomeen Sjöberg palasi jälleen 1926. Hänellä oli ensin yksityiseläinlääkärivastaanotto Kauhajoella 1926–1932 ja sen jälkeen [[Kurikka|Kurikassa]] 1932–1935. Toimittuaan [[Ilmajoki|Ilmajoella]] lihantarkastajana vuosina 1935–1938 hän lopulta asettui Seinäjoelle, jossa hänellä oli oma eläinklinikka vuosina 1938–1955.<ref name="TIEDENAISIA"/><ref name="NIMIKIRJA"/>
Asiakkaiden keskuudessa Sjöberg oli pidetty, mutta monien eläinlääkärikollegojen kanssa välit olivat huonot. Hän riitaantui jo uransa alkuaikana [[Suomen Eläinlääkäriliitto|Eläinlääkäriliiton]] pitkäaikaisen puheenjohtajan ja maatalousministeriön eläinlääkintäosaston eläinlääkintäneuvoksen [[Rainer Stenius (eläinlääkäri)|Rainer Steniuksen]] kanssa. Eläinlääkäriyhdistyksen kunnianeuvoston syytettyä Sjöbergiä epäkollegiaalisesta mainonnasta hän erosi katkerana yhdistyksestä.<ref name="OKSANEN69">Oksanen 2008, s. 69.</ref>
Sjöbergin pioneerityö naiseläinlääkärinä tunnustettiin vasta paljon hänen kuolemansa jälkeen. Helsingin [[Viikki|Viikissä]] [[Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta|eläinlääketieteellisen tiedekunnan]] alueella on ollut Agnes Sjöbergin katu vuodesta 2001, ja Kauhajoella on hänen mukaansa nimetty Sööpärintie.<ref name="OKSANEN69"/>
=== Yksityiselämä ===
Agnes Sjöberg meni naimisiin vuonna 1928 Veikko Klaavun kanssa.<ref name="NIMIKIRJA"/> Lyhyeksi jääneestä avioliitosta hänellä oli kaksospojat, jotka hän kasvatti yksin.<ref name="TIEDENAISIA"/>
==
* ''Klinische und chemisch-mikroskopische Untersuchungen des Augensekretes der Pferde''. Väitöskirja. 1918.
* Sjöberg, Agnes
== Lähteet ==
===Kirjallisuus===
* Oksanen, Aili: ''Oppi Euroopasta, työ Suomessa
* ''Suomen eläinlääkärien nimikirja vuosilta 1843–1942''. Suomen eläinlääkäriyhdistys, Helsinki 1942.
Rivi 58 ⟶ 59:
{{Viitteet}}
==Kirjallisuutta==
* {{Lehtiviite | Tekijä=Manninen, Antti | Otsikko=Agnes Sjöberg taisteli Euroopan ensimmäiseksi naiseläinlääkäriksi | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=11.6.2007 | Sivu=A 11 | www=http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004489740.html | www-teksti=Artikkelin maksullinen verkkoversio }}
* [http://www.museo.helsinki.fi/nayttelyt/naiset_yliopistossa/sjoberg/sjoberg2.htm Muistelmiin perustuva laaja elämäkerta,] Naiset yliopistossa Helsingin yliopisto▼
* {{Kansallisbiografia|id =8051 |nimi =Sjöberg, Agnes (1888–1964) |tekijä =Mäkelä-Alitalo, Anneli |vapaa = |ajankohta =24.9.2001 | osa=9 | sivu=82–84}}
▲* [http://www.museo.helsinki.fi/nayttelyt/naiset_yliopistossa/sjoberg/sjoberg2.htm Muistelmiin perustuva laaja elämäkerta
{{auktoriteettitunnisteet}}
|