Ero sivun ”Aladár Paasonen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Lopussa yksi lisäys siitä, että Unkariin on pystytetty patsas Paasoselle. Viitteenä on juhlatilaisuuden nauhoitus YouTubeilla. |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 22:
Hänen vanhempansa olivat [[professori]] [[Heikki Paasonen (kielitieteilijä)|Heikki Paasonen]] ja Mariska Paskay de Palásth,<ref>[http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotaupseerit%20-%20Aladar%20Paasonen.htm Robert Brantberg: Sotaupseerit.]</ref> joten hän oli puoliksi [[unkarilaiset|unkarilainen]]. Paasonen osallistui [[Suomen sisällissota]]an valkoisten puolella yleten [[aliluutnantti|aliluutnantiksi]]. [[Maanpuolustuskorkeakoulu|Kadettikoulun]] jälkeen hänet ylennettiin [[luutnantti|luutnantiksi]] joulukuussa [[1920]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Nevalainen, Petri| Nimeke = Marskin tiedustelija: eversti Aladár Paasosen tarina|Vuosi = 2012|Sivut = 26| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Helsinki-kirjat| Tunniste = ISBN 978-952-5989-03-8| Kieli =}}</ref><ref name=Nevalainen2012_217_219 />
Kielitaitoinen Paasonen lähetettiin [[Ranska]]an opiskelemaan [[École spéciale militaire de Saint-Cyr|École Spéciale Militaire]] -oppilaitokseen vuosiksi 1921–22 ja sen jälkeen hän opiskeli vuosina 1922–24 Ranskan sotakorkeakoulussa [[École Supérieure de Guerre]]ssa, jossa samalla kurssilla opiskeli majuri [[Charles de Gaulle]].<ref>Nevalainen 2012, s. 32–33.</ref>
Paasonen ylennettiin [[kapteeni (sotilasarvo)|kapteeniksi]] vuonna [[1923]], majuriksi vuonna [[1926]] ja [[everstiluutnantti|everstiluutnantiksi]] vuonna [[1929]]. Paasonen toimi sotilasasiamiehenä Moskovassa vuosina 1931–33 ja Berliinissä vuonna 1933.<ref name=Nevalainen2012_217_219>Nevalainen 2012, s. 217–219.</ref>
| |||