Ero sivun ”V. A. Koskenniemi” versioiden välillä

Koskenniemi oli kotoisin Oulusta, kirjoitti ylioppilaaksi [[Oulun lyseo]]sta 1903 ja opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa, josta valmistui [[maisteri]]ksi 1907. Opiskelujen aikana hän toimi toimittajana uudistusmielistä sosialismia edustavassa [[Raataja (lehti)| Raataja]]-lehdessä. Vuoteen 1921 Koskenniemi toimi [[kriitikko]]na ja vapaana kirjoittajana. Vuonna 1921 hän sai professuurin [[Turun yliopisto]]sta, jonka [[rehtori]]na hän toimi 1924–1932. Koskenniemen [[nationalismi|kansallismielisyys]] heijastui monista hänen runoistaan ja sanoituksistaan, kuten ''[[Lippulaulu]]<nowiki/>sta'' ja [[Finlandia (sävelruno)|''Finlandiasta'']]. Koskenniemi oli aikansa suosituin suomenkielinen runoilija [[Eino Leino]]n jälkeen ja merkittävä kulttuuriauktoriteetti.

V. A. Koskenniemi matkusti vuonna [[1936]] [[Natsi-Saksa]]an luennoimaan Itä-Euroopan tutkimusseuran kutsumana. Matkaltaan Koskenniemi kirjoitti matkakuvauksen [[Havaintoja ja vaikutelmia Kolmannesta valtakunnasta]], jossa kuvaa Saksan poliittista tilannetta ja muita kohtaamiaan ilmiöitä. Kirjoituksista välittyy myös Koskenniemen [[kansallissosialismi|kansallissosialismia]] ja [[fasismi|fasismia]] kohtaan tuntema sympatia, sillä ne aatteina kohtasivat hänen [[nationalismi|nationalistisen]] ja [[konservatismi|konservatiivisen]] maailmankatsomuksena. [[Oswald Spengler]]<nowiki/>in ''[[Länsimaiden perikato]]'' vaikutti vahvasti Koskenniemen ajatteluun, ja hän uskoi länsimaisen kulttuurin olevan vaarassa romahtaa muun muassa liiallisen vapauden ja demokratian seurauksena.