Ero sivun ”Kuolleenmeren kääröt” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh |
Olen korjannut virheitä (Jesaja-käärön mitta, suomenkieliset käännökset), lisännyt ja ajantasaistanut tietoja (esim. digitaaliset verkkosivut) ja lisännyt osion Tutkimusta Suomessa. Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
||
Rivi 4:
Kuolleenmeren läheltä on löydetty muitakin varhaisia käsikirjoitusfragmentteja (esim. [[Wadi Murabba'at|Wadi Murabba'atista]], [[Nahal Hever|Nahal Heveristä]]), joten Kuolleenmeren kääröt -nimitys kattaa tarkkaan ottaen laajemman joukon kirjoituksia, mutta useimmiten sillä tarkoitetaan nimenomaan Qumranin tekstejä.
Suurin osa löydöistä on säilynyt vain katkelmina, käsikirjoituspalasina. Vain kymmenkunta käsikirjoitusta on säilynyt kokonaisena tai lähes kokonaisena. Suurin osa on kirjoitettu nahalle, mutta joukossa on myös joitakin papyrusfragmentteja. [[Kuparikäärö]]n nimellä tunnettu kirjoitus on kaiverettu kuparilevyille, jotka on sen jälkeen juotettu yhteen.<ref name="Baigent">Baigent & Leigh 2006.</ref> Tekstit on kirjoitettu hepreaksi (suurin osa), arameaksi ja kreikaksi.
Tekstien joukossa on [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]]/Heprealaisen Raamatun ([[Tanak|Tanakin)]] kirjojen käsikirjoituksia, [[apokryfiset kirjat|apokryfisiä]] ja [[pseudepigrafit|pseudepigrafisia]] tekstejä sekä entuudestaan tuntemattomia uskonnollisia tekstejä.
Rivi 10:
Kääröjen kirjoittajista ei ole tietoa. Perinteisesti kirjoittajat on yhdistetty lähistöllä olevan [[Khirbet Qumran|Khirbet Qumranin]] asukkaisiin. Näitä on pidetty myös muista lähteistä tunnettuina [[essealaiset|essealaisina]]<ref name="bbc" />. Esselaisteorian ja varhaisen Qumran-tutkimuksen mukaan asukkaat olivat irroittautuneet omaksi lahkokseen noin 100-luvun eaa. puolivälissä. Syynä tähän olisi ollut kiista [[ylipappi|ylipapista]] [[Jerusalemin toinen temppeli|Jerusalemin temppelissä]]. Yhteisö olisi elänyt tiukkojen sääntöjen mukaan aina vuoden [[68|68 jaa.]] [[Ensimmäinen juutalaissota|juutalaissotaan]] saakka ja kätkenyt kääröt yhteisön asuinpaikan lähellä sijaitseviin luoliin.<ref name="johdatusraamattuun2">Kuula, Nissinen & Riekkinen, s. 24–32</ref>
Uudemman tutkimuksen mukaan asutus Qumranilla on alkanut vasta noin [[50 eaa.|100–50 eaa.]]<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jodi Magness|Nimeke=The Archaeology of Qumran and the Dead Sea Scrolls|Vuosi=2002|Sivu=|Julkaisupaikka=Grand Rapids, MI|Julkaisija=Eerdmans}}</ref> eikä asukkaita voi kiistatta yhdistää varmasti tai pelkästään tekstien kirjoittajiin.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Jutta Jokiranta|Otsikko=Qumranin liike ilman Qumrania: Qumranin tekstien uskonnolliset yhteisöt|Julkaisu=Teologinen Aikakauskirja|Ajankohta=2013|Numero=3|Sivut=210-23|Julkaisija=}}</ref> Qumranin tekstien perusteella puhutaan usein laajemmasta Qumranin liikkeestä tai Kuolleenmeren kääröjen yhteisöistä, jotka olivat vastuussa tekstien laatimisesta, kopioimisesta ja säilyttämisestä ja jotka todennäköisesti asuivat useammassa kuin yhdessä paikassa.
Suurin osa käsikirjoituksista sijoittuu vuosien [[200 eaa.]] ja [[100|100 jaa.]] välille. Kääröillä on ollut satoja eri kirjoittajia. Qumranin kääröt kertovat [[kristinusko]]a vanhemmasta [[juudea]]laisesta ryhmästä ja juutalaisista uskomuksista ja käytännöistä.
Rivi 19:
[[Radiohiiliajoitus|Radiohiiliajoituksen]], tekstianalyysien ja käsiala-analyysien perusteella kirjoitukset on tehty eri aikoina 100-luvun eaa. ja ensimmäisen vuosisadan välisenä aikana.
Luolasta löytynyt Suuri [[Jesajan kirja|Jesajan käärö]] (käärö
Antiikin aikaisten käsikirjoitusten jäänteitä on löytynyt myös muualta lähistöltä, muun muassa [[Masada]]n linnoituksesta.
Suurin osa kääröistä on kirjoitettu yhdellä kolmesta heprean murteesta: raamatullisella heprealla (eli klassisella heprealla), "Kuolleenmeren kääröjen heprealla" kuten Kuparikäärö ja MMT ([[4QMMT]], ''Miqsat Ma'aseh ha-Torah'') tai "proto-tannaitisella" heprealla. Osa kääröistä on [[aramean kieli|arameaksi]] tai [[koinee]]ksi.
Rivi 25 ⟶ 27:
Käärölöydöt voidaan jakaa kolmeen ryhmään: raamatulliset käsikirjoitukset (noin 25 % kaikista löydöistä, näitä on löytynyt kaikista muista nykyisen Vanhan testamentin kirjoista paitsi Esteristä ja Nehemiasta), apokryfit, pseudepigrafit ja muut juutalaiset uskonnolliset kirjoitukset, joita ei löydy kanonisoidusta heprealaisesta Raamatusta (muun muassa [[Henokin kirja]], [[Riemuvuosien kirja]] ja [[Kahdentoista patriarkan testamentti]]) sekä yhteisön omat tekstit.<ref name="Weissenberg & Saukkonen">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tieteessatapahtuu.fi/004/qumran.htm| Nimeke = Qumranin kirjasto - Fragmenttien palapelistä valoa juutalaisuuden historiaan |Tekijä = Hanne von Weissenberg & Juhana Saukkonen}}</ref> Noin 15 % kääröistä on tunnistamattomia.
Yhteisön omat tekstit
== Löydön historia ja julkaiseminen ==
{{lähteetön}}
[[Tiedosto:Qumran.jpeg|pienoiskuva|oikea|300px|Qumranin luola 4, josta 90 prosenttia kääröistä löydettiin.]]
[[Hebrew Union College]]n professori [[Ben Zion Wacholder]] Yhdysvalloista kyllästyi odottamaan käsikirjoitusten julkaisua. Ammattitoverinsa Martin Abeggin avulla hän syötti
Marraskuussa 1991 ilmestyi [[Robert Eisenman]]in ja [[James Robinson]]in toimittama ja [[Biblical Archaelogy Society]]n kustantama kaksiosainen kuvateos, joka sisälsi 1 787 ennen julkaisematonta käsikirjoitusvalokuvaa. Lahjoittaja, joka ei halunnut nimeään julkisuuteen, oli ”eettisistä syistä” luovuttanut ne kaikkien käytettäviksi.
[[:en:Emanuel_Tov|Emanuel Tov]] tuli 1990-luvulla uuden tutkijaryhmän johtajaksi. Kaikki Qumranin tekstikatkelmat on 2000-luvulla julkaistu ja tutkijoiden saatavilla alkukielisinä. Käännöksiä muillekin kielille on ilmestynyt.
=== Julkaisu internetissä ===▼
Kääröistä on julkaistu viisi keskeistä katkelmaa internetissä 2011, julkaisijoina Israelin kansallismuseo ja hakukone [[Google (hakukone)|Google]]. Niitä on tarkoitus julkaista myöhemmin lisää yhteensä 30 000 tekstikatkelmaa. Nykyaikaisella tekniikalla arvioitiin saatavan esille sellaisiakin tekstejä, jotka eivät näy ihmissilmin. Tekstit on käännetty myös englanniksi. Myös Israelin museovirastolla on kokoelma, joka on suunniteltu julkaista yhdessä Googlen kanssa, mutta se on tarkoitettu lähinnä tutkijoiden käyttöön.<ref name="yle">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2010/10/kuolleenmeren_kaarot_tulevat_internetiin_2072572.html | Nimeke =Kuolleenmeren kääröt tulevat internetiin| Julkaisija =Yle.fi, Uutiset| Viitattu = 20.10.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2011/09/kuolleenmeren_kaarot_tulivat_internetiin_2911250.html| Nimeke =Kuolleenmeren kääröt tulivat internetiin| Julkaisu = Yle.fi| Ajankohta = 29.9.2011| Julkaisija =Yle | Viitattu = 29.9.2011}}</ref>Suomenkieliset käännökset kääröistä löytyvät osoitteesta http://www.apokryfikirjat.com/.▼
▲
=== Käännöksiä ===
Qumranin tekstit on käännetty englanniksi ja lukuisille muille kielille. Suomessa käännösprojektin suomeksi käynnisti 1990-luvulla professori [[Raija Sollamo]]. Käännöskokoelmia on ilmestynyt vuonna 1991,<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Sollamo, Raija, toim.|Nimeke=Kuolleenmeren kirjakääröt: Qumranin tekstit suomeksi|Vuosi=1991|Sivu=|Julkaisija=Yliopistopaino}}</ref> 1997,<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Sollamo, Raija, toim.|Nimeke=Qumranin kirjasto. Valikoima teoksia|Vuosi=1997|Sivu=|Julkaisija=Yliopistopaino}}</ref> ja yleistajuinen teos vuonna 2015<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Pajunen, Mika S. ja Raija Sollamo, toim.|Nimeke=Kuolleenmeren kadonnut kansa. Qumranin kirjoituksia|Vuosi=2015|Sivu=|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> ja akateemiselle yleisölle tarkoitettu editio vuonna 2017.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Raija Sollamo, and Mika S. Pajunen|Nimeke=Kuolleenmeren kirjakääröt. Kriittinen suomennosvalikoima.|Vuosi=2017|Sivu=|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref>
=== Arkeologia ===
Beduiinin vuonna 1947 Kuolleenmeren luolissa tekemien tekstilöytöjen jälkeen katolilaisisä, arkeologi [[:en:Roland_de_Vaux|Roland de Vaux]] oli johtanut 1940- ja 1950-luvulla luolien sekä viereisten Qumranin raunioiden kaivauksia. Hän julkaisi luolatutkimuksia sarjassa ''Discoveries in the Judean Desert'' lyhyitä raportteja aikauskirjasarjassa ''Revue Biblique'' ja kirjoitti suurelle yleisölle teoksen ''Archaeology and the Dead Sea Scrolls'', joka julkaistiin 1973.
Ammattiarkeologit ovat astuneet kuvaan vasta 1980- ja 1990-lukujen taitteesta lähtien. Arkeologit ovat halunneet selvittää, keitä tai millainen yhteisö kirjoitusten takaa voitaisiin jäljittää. Perinteisesti oli katsottu, että tekstit olivat luostarimaisessa yhteisössä eläneen essealaisiin kuuluneen juutalaislahkon tuottamia. Arkeologien johdolla Kuolleenmeren luolien ja kääröjen rinnalle keskeiseksi tutkimuskohteeksi tulivat nyt Qumranin yhdyskuntarauniot ja hautausmaa löytöineen. Belgialaiset arkeologit [[Pauline Donceel-Voute]] ja [[Robert Donceel]] poikkesivat jo 1990-luvun alussa muun muassa Roland de de Vauxin edustamasta luostariteoriasta ja esittivät, ettei Qumranin luolilla ja raunioilla ollut erityistä yhteyttä. Rauniot olivat jäännöksiä roomalaisesta maalaishuvilasta.<ref>Ks. Donceel, R. & Donceel-Voute, P. (1994): ”The Archaeology of Khirbet Qumran” teoksessa ''Methods of Investigation of the Dead Sea Scrolls and the Khirbet Qumran Site, Presents Realities and Future Prospects'', ANYAS, Vol 722, toim. Wise, M.O. et al.</ref>
Israelilainen arkeologi [[Yizhar Hirschfeld]] puolestaan julkaisi vuonna 2004 teoksen ''Qumran in Context: Reassessing the Archaeological Evidence''. Hirschfeld, joka myös on tutkinut Qumranin raunioita, katsoo Donceelien tapaan, ettei raunioilla ja luolilla ole mitään yhteyksiä, vaan että rauniot edustavat tyypillistä roomalaista linnoitettua maatilaa. Kääröt ovat Hirschfeldin mukaan peräisin Jerusalemin temppelistä, ja ne piilotettiin luoliin juutalaissotin aikana 66–73/74 jaa. Edesmenneen Hirschfeldin teorian kaltaista linjaa noudatetaan nyky-Israelissa, jossa viimeisimmissä kaivauksissa [[Yizhak Magen]] ja [[Yuval Peleg]] ovat katsoneet alueen rauniot pakolaisten asuttamaksi ja ehdottaneet raunioiden toimineen myös keramiikanvalmistuskeskuksena.<ref>Ks. Magen, Y. & Peleg, Y. (2006) ”Back to Qumran: Ten Years of Excavations and Reserach, 1993-2004”, teoksessa ''The Site of the Dead Sea Scrolls: Archaeological Interpretations and Debates'', toim. Galor, K., Humbert, J.-B. & Zangenberg, J., Leiden: Brill.</ref>
Rivi 55 ⟶ 62:
=== Salaliittoteoriat ===
Jotkut otaksuivat, että löydön tutkimuksen yhteydessä esiintynyt salailu johtui [[Vatikaani]]n vaikutuksesta: Vatikaani olisi mahdollisesti pelännyt löytöjen sisältävän [[kristinusko]]lle epäedullista aineistoa. [[Paavi]]n ja roomalaiskatolisen kirkon vaikutusvalta voisi näin tulla uhatuksi.<ref name="allegro">{{Kirjaviite | Tekijä=Allegro, John M. | Nimeke=The Dead Sea Scrolls and the Christian Myth | Selite=Second revised edition | Julkaisupaikka=Buffalo, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 0-87975-757-4 | Kieli={{en}} }}</ref><ref name="Baigent" /> Salaliittoteorioita ruokki se, että viisi alkuperäisen tutkijaryhmän kahdeksasta jäsenestä oli [[katolinen kirkko|katolilaisia]] ja näistä kolme [[pappi|pappeja]]. Yhtään [[juutalaisuus|juutalaista]] ei valittu tähän juutalaisia tekstejä tutkivaan työryhmään.<ref name="allegro" /> Antti Marjasen ja Ismo Dunderbergin mukaan salaliittoteoriat ja perättömät huhut johtuivat siitä, ettei pieni tutkijaryhmä pystynyt julkaisemaan tutkimustuloksia tarpeeksi nopeasti.<ref>Marjanen, Dunderberg, 2006, s. 56.</ref>
== Tutkimusta Suomessa ==
Suomessa on kansainvälisesti tunnettu tutkimusperinne ainakin 1990- ja 2000-luvuilta lähtien, jolloin on valmistunut useita väitöskirjoja.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Metso, Sarianna.|Nimeke="Qumran Research in Nordic Countries"|Vuosi=2012|Sivu=611-619|Selite=Devorah Dimant and Ingo Kottsieper (ed.), The Dead Sea Scrolls in Scholarly Perspective: A History of Research. Studies on the Texts of the Desert of Judah 99.|Julkaisija=Brill}}</ref>
== Katso myös ==
|