Ero sivun ”Kuolleenmeren kääröt” versioiden välillä

2 717 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
Olen korjannut virheitä (Jesaja-käärön mitta, suomenkieliset käännökset), lisännyt ja ajantasaistanut tietoja (esim. digitaaliset verkkosivut) ja lisännyt osion Tutkimusta Suomessa.
(kh)
(Olen korjannut virheitä (Jesaja-käärön mitta, suomenkieliset käännökset), lisännyt ja ajantasaistanut tietoja (esim. digitaaliset verkkosivut) ja lisännyt osion Tutkimusta Suomessa.)
Kuolleenmeren läheltä on löydetty muitakin varhaisia käsikirjoitusfragmentteja (esim. [[Wadi Murabba'at|Wadi Murabba'atista]], [[Nahal Hever|Nahal Heveristä]]), joten Kuolleenmeren kääröt -nimitys kattaa tarkkaan ottaen laajemman joukon kirjoituksia, mutta useimmiten sillä tarkoitetaan nimenomaan Qumranin tekstejä.
 
Suurin osa löydöistä on säilynyt vain katkelmina, käsikirjoituspalasina. Vain kymmenkunta käsikirjoitusta on säilynyt kokonaisena tai lähes kokonaisena. Suurin osa on kirjoitettu nahalle, mutta joukossa on myös joitakin papyrusfragmentteja. [[Kuparikäärö]]n nimellä tunnettu kirjoitus on kaiverettu kuparilevyille, jotka on sen jälkeen juotettu yhteen.<ref name="Baigent">Baigent & Leigh 2006.</ref> Tekstit on kirjoitettu hepreaksi (suurin osa), arameaksi ja kreikaksi.
 
Tekstien joukossa on [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]]/Heprealaisen Raamatun ([[Tanak|Tanakin)]] kirjojen käsikirjoituksia, [[apokryfiset kirjat|apokryfisiä]] ja [[pseudepigrafit|pseudepigrafisia]] tekstejä sekä entuudestaan tuntemattomia uskonnollisia tekstejä.
Kääröjen kirjoittajista ei ole tietoa. Perinteisesti kirjoittajat on yhdistetty lähistöllä olevan [[Khirbet Qumran|Khirbet Qumranin]] asukkaisiin. Näitä on pidetty myös muista lähteistä tunnettuina [[essealaiset|essealaisina]]<ref name="bbc" />. Esselaisteorian ja varhaisen Qumran-tutkimuksen mukaan asukkaat olivat irroittautuneet omaksi lahkokseen noin 100-luvun eaa. puolivälissä. Syynä tähän olisi ollut kiista [[ylipappi|ylipapista]] [[Jerusalemin toinen temppeli|Jerusalemin temppelissä]]. Yhteisö olisi elänyt tiukkojen sääntöjen mukaan aina vuoden [[68|68 jaa.]] [[Ensimmäinen juutalaissota|juutalaissotaan]] saakka ja kätkenyt kääröt yhteisön asuinpaikan lähellä sijaitseviin luoliin.<ref name="johdatusraamattuun2">Kuula, Nissinen & Riekkinen, s. 24–32</ref>
 
Uudemman tutkimuksen mukaan asutus Qumranilla on alkanut vasta noin [[50 eaa.|100–50 eaa.]]<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jodi Magness|Nimeke=The Archaeology of Qumran and the Dead Sea Scrolls|Vuosi=2002|Sivu=|Julkaisupaikka=Grand Rapids, MI|Julkaisija=Eerdmans}}</ref> eikä asukkaita voi kiistatta yhdistää varmasti tai pelkästään tekstien kirjoittajiin.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Jutta Jokiranta|Otsikko=Qumranin liike ilman Qumrania: Qumranin tekstien uskonnolliset yhteisöt|Julkaisu=Teologinen Aikakauskirja|Ajankohta=2013|Numero=3|Sivut=210-23|Julkaisija=}}</ref> Qumranin tekstien perusteella puhutaan usein laajemmasta Qumranin liikkeestä tai Kuolleenmeren kääröjen yhteisöistä, jotka olivat vastuussa tekstien laatimisesta, kopioimisesta ja säilyttämisestä ja jotka todennäköisesti asuivat useammassa kuin yhdessä paikassa.
 
Suurin osa käsikirjoituksista sijoittuu vuosien [[200 eaa.]] ja [[100|100 jaa.]] välille. Kääröillä on ollut satoja eri kirjoittajia. Qumranin kääröt kertovat [[kristinusko]]a vanhemmasta [[juudea]]laisesta ryhmästä ja juutalaisista uskomuksista ja käytännöistä.
[[Radiohiiliajoitus|Radiohiiliajoituksen]], tekstianalyysien ja käsiala-analyysien perusteella kirjoitukset on tehty eri aikoina 100-luvun eaa. ja ensimmäisen vuosisadan välisenä aikana.
 
Luolasta löytynyt Suuri [[Jesajan kirja|Jesajan käärö]] (käärö 1Qls1Qlsa-a) on radiohiiliajoituksella päivätty vuosien 335 eaa.&ndash;107 eaa. välille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.allaboutarchaeology.org/dead-sea-scrolls-2.htm | Nimeke=Dead Sea Scrolls - Book Of Isaiah | Julkaisu=All About Archeology | Viitattu=20.10.2010}}</ref> ja paleografisin perustein noin vuoteen 125 eaa. Se on toiseksi suurin Qumranista löydetyistä kääröistä, pituudeltaan 67,734 metriä. Se on myös yksi tärkeimmistä kääröistä, sillä sen kopioita on löydetty luolista ainakin 18<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://dss. Vain Egyptistä löytynyttä [[Nash-papyrus]]ta pidetään vastaavana hepreankielisenä muinaisjäänteenäcollections. Samankaltaista kirjoitettua materiaalia on löytynyt myös muualta lähistöltä, muun muassa [[Masada]]n linnoituksestaimj. Osa kääröistä on kirjoitettu papyrukselle, mutta monet niistä on tehty [[gevil]]inä tunnetulle ruskehtavalle eläimennahalleorg.il/isaiah|nimeke=The KäärötDigital onDead kirjoitettuSea linnunsulilla käyttäen mustetta, joka on tehty [[hiilimusta]]sta ja valkoisesta pigmentistäScrolls|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=8.3.2018}}</ref> [[Kuparikäärö]]n nimellä tunnettuTätäkin kirjoituspitempi on kaiverettuTemppelikäärö, kuparilevyille8,146 jotka on sen jälkeen juotettu yhteenmetriä.<ref name>{{Verkkoviite|osoite="Baigent">Baigenthttp://dss.collections.imj.org.il/temple|nimeke=The &Digital LeighDead 2006.Sea Scrolls|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
 
Antiikin aikaisten käsikirjoitusten jäänteitä on löytynyt myös muualta lähistöltä, muun muassa [[Masada]]n linnoituksesta.
 
Suurin osa kääröistä on kirjoitettu yhdellä kolmesta heprean murteesta: raamatullisella heprealla (eli klassisella heprealla), "Kuolleenmeren kääröjen heprealla" kuten Kuparikäärö ja MMT ([[4QMMT]], ''Miqsat Ma'aseh ha-Torah'') tai "proto-tannaitisella" heprealla. Osa kääröistä on [[aramean kieli|arameaksi]] tai [[koinee]]ksi.
Käärölöydöt voidaan jakaa kolmeen ryhmään: raamatulliset käsikirjoitukset (noin 25 % kaikista löydöistä, näitä on löytynyt kaikista muista nykyisen Vanhan testamentin kirjoista paitsi Esteristä ja Nehemiasta), apokryfit, pseudepigrafit ja muut juutalaiset uskonnolliset kirjoitukset, joita ei löydy kanonisoidusta heprealaisesta Raamatusta (muun muassa [[Henokin kirja]], [[Riemuvuosien kirja]] ja [[Kahdentoista patriarkan testamentti]]) sekä yhteisön omat tekstit.<ref name="Weissenberg & Saukkonen">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tieteessatapahtuu.fi/004/qumran.htm| Nimeke = Qumranin kirjasto - Fragmenttien palapelistä valoa juutalaisuuden historiaan |Tekijä = Hanne von Weissenberg & Juhana Saukkonen}}</ref> Noin 15 % kääröistä on tunnistamattomia.
 
Yhteisön omat tekstit elivoidaan kommentaarit jaetaanjakaa kuuteen ryhmään: säännöt (muun muassa [[Yhdyskuntasääntö]] (1QS/4QSa-j) ja [[Damaskon kirja]] (CD)), eksegeettiset eli Vanhan testamentin kirjoja tulkitsevat tekstit, eskatologiset kirjoitukset (mm. [[Seurakuntasääntö]] (1QSa) ja [[Sotakäärö]] eli Valon lapsien sota Pimeyden lapsia vastaan (1QM)), runolliset ja liturgiset tekstit (mm. [[Hymnien kirja]] eli Hodajot (1QH) ja [[Sapattiuhrin laulut]] (4QShirShab)), [[Halaka]]a eli lain tulkintaa käsittelevät tekstit ja puhtautta käsittelevät säädökset (mm. [[Tooran määräyksiä]] (4QMMT)) sekä Vanhan testamentin parafraasit (mm. Genesis-apokryfi (1QapGen)).<ref name="Weissenberg & Saukkonen" />
 
== Löydön historia ja julkaiseminen ==
{{lähteetön}}
[[Tiedosto:Qumran.jpeg|pienoiskuva|oikea|300px|Qumranin luola 4, josta 90 prosenttia kääröistä löydettiin.]]
KeväälläTunnetun tarinan mukaan, jota on kuitenkin vaikea todentaa, keväällä 1947 kolme paimenta oli paimentamassa vuohia Qumranissa lähellä Kuollutta mertaKuolluttamerta, kun eräs heistä havaitsi aukon jyrkänteessä ja heitti sinne kiven. Kuului särkyvän astian helähdys. Hän kiipesi ylös ja ryömi luolaan, josta hän löysi joukon saviruukkuja. Ruukuissa oli kirjakääröjä,. jotkaLöydöt sisälsivätkiersivät [[Raamattu|Raamatun]]aluksi tekstejäomistajalta toiselle. Myöhemmin todettiin,löytöjä ettätehtiin nevielä olilisää: kirjoitettuyhteensä noinyhdestätoista tuhatluolasta vuottalöydettiin aikaisemminyli kuinyhdeksänsataa vanhimmatkäsikirjoituskatkelmaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.deadseascrolls.org.il/learn-about-the-scrolls/discovery-and-publication|nimeke=The siihenLeon mennessäLevi tunnetutDead RaamatunSea Scrolls Digital Library|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=John käsikirjoituslöydötC. LöydötTrever|Nimeke=The kiersivätDead aluksiSea omistajaltaScrolls toisellein Perspective|Vuosi=2004|Sivu=|Julkaisija=Bibal Press}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=James C. MyöhemminVanderKam, löytöjäand tehtiinPeter vieläFlint|Nimeke=The lisääMeaning of the Dead Sea Scrolls: yhteensäTheir yhdestätoistaSignificance luolastafor löydettiinUnderstanding ylithe kahdeksansataaBible, Judaism, Jesus, and Christianity|Vuosi=2002|Sivu=|Julkaisupaikka=San Francisco, CA|Julkaisija=HarperSanFrancisco}}</ref> käsikirjoituskatkelmaa.
 
KahdestoistaMyöhemmin todettiin, että löytöjen joukossa oli myöhemmin tunnetun Raamatun käsikirjoituksia, jotka oli kirjoitettu noin tuhat vuotta aikaisemmin kuin vanhimmat siihen mennessä tunnetut Raamatun käsikirjoituslöydöt. Mahdollinen kahdestoista luola löydettiin tammikuussa 2017 ja löytö julkistettiin helmikuussa. Toistaiseksi luolasta on löydetty rikottuja ruukkuja, kääröjen sitomiseen käytettyjä nauhoja ja nahanpalasia. Tutkijoiden mukaan luola on ryöstetty 1950-luvulla. Tutkimuksia jatketaan, sillä alueella on mahdollisesti lisää luolia, joista voi tehdä löytöjä.<ref name="bbc">[http://www.bbc.com/news/world-middle-east-38916687 New Dead Sea Scrolls cave discovered, bbc.com] viitattu 10.2.2017</ref>
Aiemmin löydetyt tekstit haltuunsa saanutPieni tutkijaryhmä käänsityöskenteli jaalussa julkaisikääröjen osan niistäjulkaisemiseksi. MuttaRyhmä 1960-luvunsai jälkeenarvostelua julkaisujensiitä, ilmestymisvauhtiettä hidastui. Ryhmäse ei myöskään luovuttanut tekstejä muiden tutkijain käyttöön. Kaksi tutkijaryhmän jäsenistä julkisti kaikki heille selvitettäviksi luovutetut käsikirjoitukset.
[[Hebrew Union College]]n professori [[Ben Zion Wacholder]] Yhdysvalloista kyllästyi odottamaan käsikirjoitusten julkaisua. Ammattitoverinsa Martin Abeggin avulla hän syötti katkelmatsanstosta ja niiden esiintymisestä tehdyt tiedot tietokoneeseen, joka oli ohjelmoitu rakentamaan ne takaisin alkuperäisiksi lauseiksi. Syyskuussa 1991 saatiin näin julkisuuteen seitsemäntoista käsikirjoitustekstiä. Pari viikkoa myöhemmin [[kalifornia]]laisen [[Huntington Library]]n kirjastonjohtaja William A. Moffet päätti antaa kirjaston saamat julkaisemattomien Qumranin tekstien [[mikrofilmi]]t kaikkien tutkijoiden käytettäviksi. Ne oli toimitettu Israelista Kaliforniaan säilöön siltä varalta, että alkuperäiset tekstit tuhoutuisivat sodassa. Toimijoiden mielestä ei tutkijaryhmällä enää neljänkymmenen vuoden kuluttua voinut olla yksinoikeutta kirjakäärölöytöihin.
 
Marraskuussa 1991 ilmestyi [[Robert Eisenman]]in ja [[James Robinson]]in toimittama ja [[Biblical Archaelogy Society]]n kustantama kaksiosainen kuvateos, joka sisälsi 1&nbsp;787 ennen julkaisematonta käsikirjoitusvalokuvaa. Lahjoittaja, joka ei halunnut nimeään julkisuuteen, oli ”eettisistä syistä” luovuttanut ne kaikkien käytettäviksi. Kaikki Qumranin tekstikatkelmat olivat nyt tutkijoiden saatavilla alkukielisinä. Käännöksiä muillekin kielille on ilmestynyt.
 
[[:en:Emanuel_Tov|Emanuel Tov]] tuli 1990-luvulla uuden tutkijaryhmän johtajaksi. Kaikki Qumranin tekstikatkelmat on 2000-luvulla julkaistu ja tutkijoiden saatavilla alkukielisinä. Käännöksiä muillekin kielille on ilmestynyt.
=== Julkaisu internetissä ===
 
=== JulkaisuDigitalisointi ja julkaisu internetissä ===
Kääröistä on julkaistu viisi keskeistä katkelmaa internetissä 2011, julkaisijoina Israelin kansallismuseo ja hakukone [[Google (hakukone)|Google]]. Niitä on tarkoitus julkaista myöhemmin lisää yhteensä 30&nbsp;000 tekstikatkelmaa. Nykyaikaisella tekniikalla arvioitiin saatavan esille sellaisiakin tekstejä, jotka eivät näy ihmissilmin. Tekstit on käännetty myös englanniksi. Myös Israelin museovirastolla on kokoelma, joka on suunniteltu julkaista yhdessä Googlen kanssa, mutta se on tarkoitettu lähinnä tutkijoiden käyttöön.<ref name="yle">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2010/10/kuolleenmeren_kaarot_tulevat_internetiin_2072572.html | Nimeke =Kuolleenmeren kääröt tulevat internetiin| Julkaisija =Yle.fi, Uutiset| Viitattu = 20.10.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2011/09/kuolleenmeren_kaarot_tulivat_internetiin_2911250.html| Nimeke =Kuolleenmeren kääröt tulivat internetiin| Julkaisu = Yle.fi| Ajankohta = 29.9.2011| Julkaisija =Yle | Viitattu = 29.9.2011}}</ref>Suomenkieliset käännökset kääröistä löytyvät osoitteesta http://www.apokryfikirjat.com/.
 
KääröistäParhaiten on julkaistusäilyneet viisi keskeistäkääröä katkelmaajulkaistiin internetissä 2011,<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://dss.collections.imj.org.il/project|nimeke=The Digital Dead Sea Scrolls|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> julkaisijoina Israelin kansallismuseo ja hakukone [[Google (hakukone)|Google]]. NiitäMeneillään on tarkoitusprojekti julkaista myöhemmin lisää yhteensä 30&nbsp;000 tekstikatkelmaa[https://www. Nykyaikaisella tekniikalla arvioitiin saatavan esille sellaisiakin tekstejä, jotka eivät näy ihmissilmindeadseascrolls.org.il/ TekstitThe onLeon käännettyLevi myösDead englanniksi.Sea MyösScrolls IsraelinDigital museovirastolla on kokoelmaLibrary], jokajossa onkaikki suunniteltusäilyneet julkaistatekstikatkelmien yhdessä Googlen kanssa, mutta sevalokuvat on tarkoitettutarkoitus lähinnä tutkijoiden käyttöönjulkaista.<ref name="yle">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2010/10/kuolleenmeren_kaarot_tulevat_internetiin_2072572.html | Nimeke =Kuolleenmeren kääröt tulevat internetiin| Julkaisija =Yle.fi, Uutiset| Viitattu = 20.10.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2011/09/kuolleenmeren_kaarot_tulivat_internetiin_2911250.html| Nimeke =Kuolleenmeren kääröt tulivat internetiin| Julkaisu = Yle.fi| Ajankohta = 29.9.2011| Julkaisija =Yle | Viitattu = 29.9.2011}}</ref>Suomenkieliset käännöksetNykyaikaisella kääröistätekniikalla löytyvätsaadaan osoitteestaesille http://www.apokryfikirjat.com/sellaistakin kirjoitusta, joka ei näy ihmissilmin esimerkiksi nahan tummumisen takia.
 
=== Käännöksiä ===
Qumranin tekstit on käännetty englanniksi ja lukuisille muille kielille. Suomessa käännösprojektin suomeksi käynnisti 1990-luvulla professori [[Raija Sollamo]]. Käännöskokoelmia on ilmestynyt vuonna 1991,<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Sollamo, Raija, toim.|Nimeke=Kuolleenmeren kirjakääröt: Qumranin tekstit suomeksi|Vuosi=1991|Sivu=|Julkaisija=Yliopistopaino}}</ref> 1997,<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Sollamo, Raija, toim.|Nimeke=Qumranin kirjasto. Valikoima teoksia|Vuosi=1997|Sivu=|Julkaisija=Yliopistopaino}}</ref> ja yleistajuinen teos vuonna 2015<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Pajunen, Mika S. ja Raija Sollamo, toim.|Nimeke=Kuolleenmeren kadonnut kansa. Qumranin kirjoituksia|Vuosi=2015|Sivu=|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> ja akateemiselle yleisölle tarkoitettu editio vuonna 2017.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Raija Sollamo, and Mika S. Pajunen|Nimeke=Kuolleenmeren kirjakääröt. Kriittinen suomennosvalikoima.|Vuosi=2017|Sivu=|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref>
 
=== Arkeologia ===
Beduiinin vuonna 1947 Kuolleenmeren luolissa tekemien tekstilöytöjen jälkeen katolilaisisä, arkeologi [[:en:Roland_de_Vaux|Roland de Vaux]] oli johtanut 1940- ja 1950-luvulla luolien sekä viereisten Qumranin raunioiden kaivauksia. Hän julkaisi luolatutkimuksia sarjassa ''Discoveries in the Judean Desert'' lyhyitä raportteja aikauskirjasarjassa ''Revue Biblique'' ja kirjoitti suurelle yleisölle teoksen ''Archaeology and the Dead Sea Scrolls'', joka julkaistiin 1973.
 
Ammattiarkeologit ovat astuneet kuvaan vasta 1980- ja 1990-lukujen taitteesta lähtien. Arkeologit ovat halunneet selvittää, keitä tai millainen yhteisö kirjoitusten takaa voitaisiin jäljittää. Perinteisesti oli katsottu, että tekstit olivat luostarimaisessa yhteisössä eläneen essealaisiin kuuluneen juutalaislahkon tuottamia. Arkeologien johdolla Kuolleenmeren luolien ja kääröjen rinnalle keskeiseksi tutkimuskohteeksi tulivat nyt Qumranin yhdyskuntarauniot ja hautausmaa löytöineen. Belgialaiset arkeologit [[Pauline Donceel-Voute]] ja [[Robert Donceel]] poikkesivat jo 1990-luvun alussa muun muassa Roland de de Vauxin edustamasta luostariteoriasta ja esittivät, ettei Qumranin luolilla ja raunioilla ollut erityistä yhteyttä. Rauniot olivat jäännöksiä roomalaisesta maalaishuvilasta.<ref>Ks. Donceel, R. & Donceel-Voute, P. (1994): ”The Archaeology of Khirbet Qumran” teoksessa ''Methods of Investigation of the Dead Sea Scrolls and the Khirbet Qumran Site, Presents Realities and Future Prospects'', ANYAS, Vol 722, toim. Wise, M.O. et al.</ref>
 
2000-luvullaQumranin edelleenarkeologia toiseton arkeologitkiistelty kirjoittivataihe, tutkimuksistaanjosta kolmetutkijat yleisteosta,eivät ole yksimielisiä ja jossa jotkapääsy edustavataineistoon kolmeaon erivaikeuttanut koulukuntaatulkintaa. 2000-luvulla on ilmestynyt erilaisia näkemyksiä edustavia tulkintoja. Yhdysvaltalainen [[Jodi Magness]] julkaisi teoksen ''The Archaeology of Qumran and the Dead Sea Scrolls'' samana vuonna 2002. suomalaistenMagness noudattaa perinteistä de Vauxin tulkintalinjaa seuraten pitkälti de Vauxin julkaistuja raportteja, mutta on tehnyt tarkennuksia muun muassa asutuskompleksin ajoitukseen. Suomalaiset [[Minna Lönnqvistin|Minna Lönnqvist]] ja [[Kenneth Lönnqvistin|Kenneth Lönnqvist]] ovat julkaisseet teoksen ''Archaeology of the Hidden Qumran: the New Paradigm'' rinnalla. Magness noudattaa perinteistä de Vauxin tulkintalinjaa seuraten pitkälti de Vauxin julkaistuja raportteja, kunjossa puolestaan suomalaistutkijat ovathe perustaneetperustavat tutkimuksensa paikan päällä tehdyille Qumranin raunioiden uusille mittauksille, luonnontieteellisille menetelmille ja de Vauxin alkuperäisten julkaisemattomien arkeologisten löytöjen tutkimuksille. Lönnqvistien teorian mukaan Qumranin yhteisö todennäköisesti koostui essealaisista mutta oli juutalaisten riittien ohella omaksunut synkretistisiä hellenistisiä [[mysteeriuskonto|mysteerirituaaleja]] sekä [[auringonpalvonta]]a.
 
Israelilainen arkeologi [[Yizhar Hirschfeld]] puolestaan julkaisi vuonna 2004 teoksen ''Qumran in Context: Reassessing the Archaeological Evidence''. Hirschfeld, joka myös on tutkinut Qumranin raunioita, katsoo Donceelien tapaan, ettei raunioilla ja luolilla ole mitään yhteyksiä, vaan että rauniot edustavat tyypillistä roomalaista linnoitettua maatilaa. Kääröt ovat Hirschfeldin mukaan peräisin Jerusalemin temppelistä, ja ne piilotettiin luoliin juutalaissotin aikana 66–73/74 jaa. Edesmenneen Hirschfeldin teorian kaltaista linjaa noudatetaan nyky-Israelissa, jossa viimeisimmissä kaivauksissa [[Yizhak Magen]] ja [[Yuval Peleg]] ovat katsoneet alueen rauniot pakolaisten asuttamaksi ja ehdottaneet raunioiden toimineen myös keramiikanvalmistuskeskuksena.<ref>Ks. Magen, Y. & Peleg, Y. (2006) ”Back to Qumran: Ten Years of Excavations and Reserach, 1993-2004”, teoksessa ''The Site of the Dead Sea Scrolls: Archaeological Interpretations and Debates'', toim. Galor, K., Humbert, J.-B. & Zangenberg, J., Leiden: Brill.</ref>
=== Salaliittoteoriat ===
Jotkut otaksuivat, että löydön tutkimuksen yhteydessä esiintynyt salailu johtui [[Vatikaani]]n vaikutuksesta: Vatikaani olisi mahdollisesti pelännyt löytöjen sisältävän [[kristinusko]]lle epäedullista aineistoa. [[Paavi]]n ja roomalaiskatolisen kirkon vaikutusvalta voisi näin tulla uhatuksi.<ref name="allegro">{{Kirjaviite | Tekijä=Allegro, John M. | Nimeke=The Dead Sea Scrolls and the Christian Myth | Selite=Second revised edition | Julkaisupaikka=Buffalo, New York | Julkaisija=Prometheus Books | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 0-87975-757-4 | Kieli={{en}} }}</ref><ref name="Baigent" /> Salaliittoteorioita ruokki se, että viisi alkuperäisen tutkijaryhmän kahdeksasta jäsenestä oli [[katolinen kirkko|katolilaisia]] ja näistä kolme [[pappi|pappeja]]. Yhtään [[juutalaisuus|juutalaista]] ei valittu tähän juutalaisia tekstejä tutkivaan työryhmään.<ref name="allegro" /> Antti Marjasen ja Ismo Dunderbergin mukaan salaliittoteoriat ja perättömät huhut johtuivat siitä, ettei pieni tutkijaryhmä pystynyt julkaisemaan tutkimustuloksia tarpeeksi nopeasti.<ref>Marjanen, Dunderberg, 2006, s. 56.</ref>
 
== Tutkimusta Suomessa ==
Suomessa on kansainvälisesti tunnettu tutkimusperinne ainakin 1990- ja 2000-luvuilta lähtien, jolloin on valmistunut useita väitöskirjoja.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Metso, Sarianna.|Nimeke="Qumran Research in Nordic Countries"|Vuosi=2012|Sivu=611-619|Selite=Devorah Dimant and Ingo Kottsieper (ed.), The Dead Sea Scrolls in Scholarly Perspective: A History of Research. Studies on the Texts of the Desert of Judah 99.|Julkaisija=Brill}}</ref>
 
== Katso myös ==
3

muokkausta