Ero sivun ”Hanka-antilooppi” versioiden välillä

53 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(→‎top: Linkkikorjaus per pyyntö using AWB)
| levinneisyys_teksti = Hanka-antiloopin levinneisyys
}}
'''Hanka-antilooppi''' (''Antilocapra americana'') on [[Hanka-antiloopit|hanka-antilooppien]] (''Antilocapridae'') heimon viimeinen elossa oleva laji.<ref name="mue">{{Kirjaviite | Tekijä= Elo, Ulla & Koivisto, Ilkka ym. (toim.) | Nimike = Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 4: Nisäkkäät, matelijat| Sivu =115–121 | Vuosi = 1992 | Julkaisija = Weilin+Göös | Tunniste = ISBN 951-35-4689-6}}</ref> Muinoin eli[[Amerikan manner|Amerikassa]] eli useita lajeja, kuitenkinmutta jo [[tertiäärikausi|tertiäärikaudella]] ja sitä seuraavalla [[kvartäärikausi|kvartäärikaudella]] alkoivat hanka-antilooppilajit alkoivat kuolla sukupuuttoon[[sukupuutto]]on. Ne eivät ilmeisesti onnistuneet sopeutumaan [[ilmastonmuutos|ilmastonmuutoksiin]] tai ne eivät kestäneet kilpailua kehityskykyisten [[onttosarviset|onttosarvisten]] kanssa.
 
Hanka-antiloopit eivät nimestään huolimatta ole läheistä sukua onttosarvisten (''Bovidae'') heimoon kuuluville [[antilooppi|antiloopeille]], vaan niiden lähimpiä sukulaisia ovat [[kirahvit]] ja [[hirvieläimet]].<ref name="mue"/> Hanka-antiloopit luokiteltiin aiemmin onttosarvisten heimon alaheimoksi ''Antilocaprinae'', mutta nykyisin ne yleensä erotetaan omaksi heimokseen.<ref name="IUCN" /><ref name="mue"/>
 
Hanka-antilooppi on [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] nopein maaeläin. Se pystyy juoksemaan jopa yli 80 km/h, joten se pääse helposti pakoon esim.esimerkiksi [[susi]]a. Hanka-antiloopit ovat myös hyviä uimareita.
 
==Uhanalaisuus==
 
Nykyään hanka-antilooppia pidetään [[elävä fossiili|elävänä fossiilina]]. Menneinä aikoina, eli ennen valkoihoisten saapumista [[Amerikka]]anAmerikkaan, nämä eläimet elivät laajalla alueella Pohjois-Amerikan länsiosista ja Etelä-[[Kanada]]sta Keski-[[Meksiko]]on. Pohjois-Amerikan länsiosan asuttamisen yhteydessä lajin kanta on pudonnut huomattavasti ja sen elinalue on kaventunut. Suojelutoimien ansiosta hanka-antiloopin tilanne on hieman parantunut. Nykyään hanka-antiloopin elinalue käsittää [[Saskatchewan]]in eteläosan ja [[Alberta]]n Kanadassa sekä Yhdysvaltain länsiosissa Preeriatasankojen alueen ([[Great Plains]]) ja etelään Meksikon [[Hidalgo]]on, [[Kalifornian niemimaa]]lle ja Länsi-[[Sonora]]an.
 
[[Tiedosto:Gabelbock fws 1b.jpg|thumb|left|220px|Hanka-antilooppiuros]]
Hanka-antiloopin uhanalaisia alalajeja ovat kalifornianhanka-antilooppi (''A. americana peninsularis'') Kalifornian eteläosissa ja Kalifornian niemimaalla sekä sonoranhanka-antilooppi (''A. americana sonoriensis'') Arizonan eteläosissa ja Sonoran keski- ja länsiosissa.<ref name="mue" /> Molemmat alalajit ovat [[Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto|IUCN:n]] [[Punainen kirja|Punaisessa Kirjassakirjassa]].<ref name="MSW3" />
 
Vuonna 1959 hanka-antilooppeja [[siirtoistutus|siirtoistutettiin]] [[Lanai]]n saarelle [[Havaiji]]lle. 1960-luvun puoliväliin mennessä tämän saaren hanka-antilooppikanta oli kasvanut noin 250 yksilöön. 1980-luvun alussa yksilöitä oli kuitenkin jäljellä enää kymmenkunta, ja nykyisin lajin otaksutaan hävinneen saarelta kokonaan.<ref name="IUCN" />
 
== Anatomia ==
Hanka-antilooppi muistuttaa jossakin määrin [[antilooppi]]a, joskin sillä on aivan erilaiset aivot. Hanka-antilooppi painaa noin 40–70 kilogrammaa. Pää ja ruumis ovat yhteensä 100–150 senttimetrin pituiset. Häntä on 8–15 senttimetriä pitkä ja [[säkäkorkeus]] on 80–100 senttimetriä. Pukit ovat hieman kookkaampia kuin naaraat.
Hanka-antilooppi painaa noin 40–70 kilogrammaa. Pää ja ruumis ovat yhteensä 100–150 senttimetrin pituiset. Häntä on 8–15 senttimetriä pitkä ja säkäkorkeus on 80–100 senttimetriä. Pukit ovat hieman kookkaampia kuin naaraat.
 
Sekä naaras-naaraalla että uroshanka-antiloopeillauroksella on sarvet. Uroksilla ne kasvavat korvien yli ja ovat noin 40 cm:n pituiset. Sarvissa on litteä ydinosa ja vuosittain kiima-ajan jälkeen vaihtuva sarveistuppi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma 2 (H)| Kappale = | Sivu = 48| Selite = | Julkaisija = Weilin+Göös | Vuosi = 1990| Tunniste = ISBN 951-35-5128-8 | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Sarveistupen kasvu kestää suunnilleen 4neljä kuukautta.
 
Eläimet viestivät nostamalla peräpään valkoiset karvat pystyyn, jolloin syntyy kauaksi näkyvä merkki.
70 370

muokkausta