Ero sivun ”Seleukos I Nikator” versioiden välillä

Egyptiin päästyään Seleukos lähetti ystäviään Kreikkaan kertomaan Kassandrokselle ja Traakian hallitsijalle Lysimakhokselle Antigonoksen toimista. Antigonos oli nyt diadokeista mahtavin, ja muut liittoutuivat pian häntä vastaan. Liittolaiset lähettivät Antigonokselle ehdotuksen, josta hänen oli pakko kieltäytyä. Liittolaiset vaativat muun muassa, että Seleukos saisi palata Babyloniaan. Antigonos kieltäytyi ja siirtyi Syyriaan, josta hän aikoi hyökätä [[Ptolemaios I|Ptolemaios]]ta vastaan keväällä 314 eaa.<ref name="G55">Grainger 1990, s. 53–55</ref> Seleukos sai toimia Ptolemaioksen [[amiraali]]na. Samalla kun Antigonos aloitti [[Tyros|Tyroksen]] [[piiritys|piirityksen]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.livius.org/di-dn/diadochi/war05.html| Nimeke =Alexander's successors: The Third Diadoch War | Tekijä = Jona Lendering| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Livius.org | Viitattu = 16.1.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref><ref>[http://www.livius.org/di-dn/diadochi/war05.html Livius.org 2]</ref> Antigonos solmi liiton Rodoksen kanssa. [[RodosRhodos (kaupunki)|Rhodoksen]] kanssa. Rhodos sijaitsi [[strategia|strategisesti]] tärkeällä paikalla, ja sen laivasto pystyi estämään liittolaisia yhdistämästä voimiaan. Siksi Ptolemaios lähetti Seleukoksen sadan laivan kanssa [[AigeianmeriEgeanmeri|AigeianmerelleEgeanmerelle]]. Laivasto oli liian pieni kukistamaan RodostaRhodosta, mutta tarpeeksi suuri saamaan [[Kaaria]]n satraapin Asandroksen liittymään Ptolemaiokseen. Seleukos valtasi [[Erythrai (Joonia)|Erythrain]]n kaupungin. Syy siihen ei ole selvä. Ehkä kyse oli vain voimannäytöstä. Antigonoksen veljenpoika Ptolemaios saapui kuitenkin paikalle ja hyökkäsi Asandroksen kimppuun. Seleukos palasi sen jälkeen [[Kypros|Kyprokselle]], jonne Ptolemaios lähetti veljensä [[Menelaos|Menelaoksen]], 10&nbsp;000 palkkasotilasta ja sata laivaa. Seleukos ja Menelaos aloittivat [[Kition]]in piirityksen. Antigonos lähetti sen jälkeen suurimman osan laivastostaan [[Aigeianmeri|Aigeianmerelle]]Egeanmerelle ja armeijansa Vähään-Aasiaan. Ptolemaios sai siitä tilaisuuden hyökätä Syyriaan, jossa hän kukisti Antigonoksen pojan [[Demetrios I|Demetrioksen]] [[Gazan taistelu (312 eaa.)|Gazan taistelussa]]. Seleukos oli luultavasti mukana taistelussa. Taistelussa kaatui [[Peithon Agenorin poika]], jonka Antigonos oli nimittänyt Babylonian satraapiksi Seleukoksen jälkeen. Peithonin kuolema avasi Seleukokselle tien takaisin Babyloniaan.<ref name="G56">Grainger 1990, s. 56–72</ref>