Ero sivun ”Presidentinlinna” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
p →Historia: -w |
||
Rivi 39:
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana palatsi toimi sotasairaalana, jonne voitiin sijoittaa 200 rintamalla haavoittunutta sotilasta. [[Venäjän vallankumous|Venäjän vallankumouksen]] aikana se toimi venäläisen sotilas- ja työläisneuvoston päämajana. [[Suomen sisällissota|Vuoden 1918 sisällissodan]] aikana talossa oli saksalaisten ja myöhemmin suomalaisten esikunta.<ref name="YLE">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yle.fi/linnanjuhlat/2004/linnanhistoria.html | Nimeke = Linnan historia |Julkaisu = Linnanjuhlat 2004 | Julkaisija = Yle | Viitattu =6.5.2012 }}</ref> Sisällissodan jälkeen rakennusta kaavailtiin [[Suomen kuningaskuntahanke|Suomen kuninkaan]] linnaksi, jolloin rakennuksesta alettiin puhua "linnana". Se ehdittiin jopa osittain sisustaa tähän tehtävään, mutta valtiomuodon vakiinnuttua tasavallaksi jo tilatut tai hankitut huonekalut joutuivat myyntiin Stockmannille. Vuosina 1919–1921 talon kolmannessa kerroksessa oli [[Suomen ulkoasiainministeriö]]. Presidentinlinnaksi rakennus kunnostettiin vuonna 1921. Tällöin esimerkiksi ortodoksinen kirkkosali linnan toisesta kerroksesta purettiin ja paikalle rakennettiin kirjasto. Kirkon esineet otettiin Kansallismuseon kokoelmiin.
Presidentin virka-asunto sijaitsi alun perin presidentinlinnassa. Vuonna 1940 [[Tamminiemi]] lahjoitettiin presidentin virka-asunnoksi; Ryti ja [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|C. G. E. Mannerheim]] asuivat siellä, kun taas Paasikivi vietti koko presidenttikautensa linnassa. [[Urho Kekkonen]] muutti presidenttikautensa alussa 1956
==Linnan huoneet ja sisustus==
| |||