Ero sivun ”Henkilöpalvonta (politiikka)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo |
|||
Rivi 78:
Leninin henkilökultti oli paljon Stalinin vastaavaa pitkäikäisempi ja se jatkui yli kuusi vuosikymmentä erilaisista suurista yhteiskunnallisista muutoksista huolimatta. Kultin ylläpitämisessä merkittävässä osassa oli valtion tiukka kontrolli tiedotusvälineistä ja koulutuksesta, joissa edistettiin myyttistä kuvaa Leninistä erityisesti lapsille ja nuorille. Lenin-kultti alkoi murentua vasta 1980-luvun aikana [[Mihail Gorbatšov]]in aloittamien [[perestroika]]- ja [[glasnost]]-uudistusten vaikutuksesta.<ref name="lenin_end">{{Lehtiviite | Tekijä=Smith, Trevor J. | Otsikko=The collapse of the Lenin personality cult in Soviet Russia, 1985-1995. (political leader Vladimir Ilich Lenin) | Julkaisu=The Historian | Vuosi=1998|www=http://www.encyclopedia.com/doc/1G1-20427122.html | Numero= 1.1. | Sivut= }}</ref>
Gorbatšov käytti hyväkseen Leninin asemaa yhteiskunnassa omien uudistustensa läpiajamisessa. Hän perusteli uutta poliitista suuntaa Leninin kirjoituksilla muun muassa vetoamalla siihen, että Lenin käytti usein termejä ”glasnost” ja ”perestroika” ja että perestroikan ajatus nousi tämän ”kuolemattomista ajatuksista”. Gorbatšovin mukaan ”perestroika toi meidät lähemmäksi Leniniä ja Leninin
Uuden avoimuuspolitiikan myötä kuitenkin Lenin-kulttikin joutui uudelleentarkasteltavaksi. Vuonna 1989 julkaistiin joukko tuntemattomia Leninin kirjoituksia puolueen keskusarkistosta. Näissä asiakirjoissa paljastui aikaisemmin tuntemattomia puolia vallankumousjohtajasta: muun muassa tämän julmuudesta papistoa ja [[kulakki|kulakkeja]] kohtaan. Nämä tiedot kyseenalaistivat aikaisemman kuvan lempeästä Leninistä ja saivat monet uskomaan, että Lenin, ei Stalin, oli kommunististen keskitysleirien ja joukkoteloitusten todellinen isä. Toukokuussa 1990 demokratiaa vaatineissa mielenosoituksissa kannettiin jo kylttejä, joissa luki ”Alas Lenin-kultti”. Mielenosoitukset pakottivat myös Gorbatšovin hyväksymään, että oli ”korkea aika lopettaa Leninin absurdi idolisointi”.<ref name="lenin_end"/> Keväällä 1991 Leningradin kaupungin nimi muutettiin kansanäänestyksen jälkeen takaisin Pietariksi osin pormestari [[Anatoli Sobtšak]]in kampanjan seurauksena.<ref name="lenin_end"/>
| |||