Ero sivun ”Meteori” versioiden välillä

Meteoroidista tulee [[meteoriitti]], jos se selviää [[Maa]]n pinnalle asti. [[Tulipallo]] on kirkas (kirkkaampi kuin –4 [[Magnitudi (tähtitiede)|magnitudia]]) meteori. Kirkasta räjähtävää tai roihahtavaa [[meteori]]ameteoria kutsutaan [[Tulipallo (meteori)|bolidi]]ksi. Tulipallon synnyttää noin yli kahden senttimetrin läpimittainen kappale. Joidenkin [[ilmakehä]]ssä hajoavien tai räjähtävien suurten kappaleiden läpimitta on metrejä, jopa kymmeniä metrejä. Suurin osa kirkkaimmista havaituista [[tulipallo]]istatulipalloista ei kuulu [[meteoriparvi]]in. Havaituista tulipalloista käytännössä kaikki jäävät meteoreiksi, [[avaruusromu]]n maahan putoamisia todennetaan hyvin harvoin.

Meteorit saavat alkunsa [[Komeetta|komeetoista]] ja asteroideista [[periheli]]ohituksessa tai emokomeetan hajoamisessa irronneesta [[materia]]sta, josta hitaasti muodostuu emokappaleen kiertoradalle meteorideista koostuva [[Aurinko]]a kiertävä partikkelivyö. Jos [[Maa]] kiertoradallaan leikkaa tämän partikkeleiden kiertoradan, ne havaitaan maanpinnalla meteoreina. Jos ne näyttävät tulevan yhdestä pisteestä taivaalta aina samaan aikaan, ilmiötä kutsutaan [[Meteoriparvi|tähdenlento- eli meteoriparveksi]].

Meteorit jaetaan kahteen kastiin sen mukaan, kuuluvatko ne [[meteoriparvi]]inmeteoriparviin vai eivät. Meteoriparviin kuulumattomia meteoreja sanotaan ''sporadisiksi meteoreiksi''. Sporadisen ja parvimeteorin ero on häilyvä (samoin kuin se mitä meteoriparvia parviluetteloon listataan), sillä periaatteessa merkityksettömän heikkoja [[meteoriparvi]]ameteoriparvia on lähes kirjaamaton lukumäärä, jolloin jokainen meteori kuuluisi johonkin parveen. [[Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni|IAU]]:n]] [[meteoriparvilista]]lla on 276 parvea, joista vakiintuneemmiksi luetaan 56 kplkappaletta. Tunnetuimpia meteoriparvia ovat tammikuun alun [[kvadrantidit]], [[elokuu]]nelokuun [[perseidit]], [[marraskuu]]ssamarraskuussa ajoittain runsainakin esiintyvät [[leonidit]] ja joulukuun [[geminidit]].

Suurin osa [[Aurinko]]aAurinkoa kiertävästä meteoridipartikkelimäärästä on radalla, jonka kaltevuustaso (inklinaatio) on alle 30 [[aste]]tta planeettojen [[ratataso]]on nähden. Tämän vuoksi joidenkin meteoriparvien ja varsinkin sporadisten meteorien säteilypisteiden aktiivisimmat alueet sijaitsevat [[ratataso]]n tuntumassa. [[Maa]]nMaan oma kiertoliike Auringon ympäri aiheuttaa sporadisten meteorien radiantti-alueiden keskittymisen Maan aamupuolen suuntaan. Meteoroidien kiertoratojen elliptisyys aiheuttaa aktiivisuusalueen Auringon suunnalle ja sen vastakkaiselle suunnalle. Näistä kahdesta suunnasta saapuvia meteoreja kutsutaan helionisiksi ja antihelionisiksi, jotka näin erotetaan muista sporadisista meteoreista. Helionisia meteoreita ei kuitenkaan juuri voi havaita ilman [[tutka]]laitteita, sillä ne näkyvät valoisalla [[Taivas|taivaalla]] päiväsaikaan, kun taas antihelionisia havaitaan yötaivaalla.

[[Maa]]nMaan ilmakehään osuu vuorokaudessa noin 10–100 [[tonni]]a [[meteoriitti]]aineistameteoriittiaineista. 75&nbsp;% siitä on läpimitaltaan alle 1 mm.<ref>Schuman: Kivet ja mineraalit</ref> 1 [[mikrometri]]n läpimittainen [[Kappale (fysiikka)|kappale]] osuu joka 30 mikrosekunnin välein, 1 mm:n läpimittainen joka 30 sekunnin välein ja 1 metrin läpimittainen joka vuosi.<ref>http://earthsci.org/education/teacher/basicgeol/meteorn_add/met_extinct.html</ref>

* [http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/meteorit/ Ursan meteorijaosto].