Ero sivun ”Kommunismi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 13:
Noin 100-luvulla eaa. [[Lähi-itä|Lähi-idässä]] vaikutti [[Juutalaisuus|juutalaisuudesta]] eristäytynyt [[essealaiset|essealaisten]] uskonlahko, jonka toiminta perustui vapaaehtoiseen köyhyyteen, [[Askeesi|askeettisuuteen]] ja tasa-arvoisuuteen. He kielsivät [[Kaupankäynti|kaupanteon]], koska katsoivat sen edustavan ahneutta ja toisten [[Huijaus|petkuttamista]]. Essealaiset eivät omistaneet mitään yksityistä, vaan kaikki heidän keskuudessaan oli yhteistä.<ref name="Communism7" /> [[Kristinusko|Varhaiskristillinen kirkko]] omaksui nopeasti [[Kommunalismi|kommunalistisia]] piirteitä, kuten yhteinen maanomistus. Varhaiskristityt halusivat luoda uuden kansakunnan, jonka toiminta perustuisi epäitsekkyyteen ja varakkuuden jakamiseen köyhyyden ja kurjuuden poistamiseksi. He näkivät itsensä vain maallisen omaisuuden hoitajina, minkä todellinen omistaja oli [[Jumala (kristinusko)|Jumala]]. Tämä kehitys johti erilaisten yhteisöjen perustamiseen ja siitä edelleen [[luostari]]järjestelmän kehittymiseen [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnassa]]. Luostarit olivat monesti hyvinkin suljettuja yhteisöjä, joiden jäsenillä ei ollut omaa omaisuutta.<ref>Communism, s. 8.</ref>
Kristillinen yhteisöajattelu eli elinvoimaisena koko [[Keskiaika|keskiajan]]. Keskiajalla muovautui agraarikommunismin muoto, kun maanviljelijät nousivat laajamittaisesti [[Talonpoikaiskapina|kapinaan]] eri puolilla [[Eurooppa]]a 1300-luvulta lähtien. Taustalla oli ilmastonlämpeneminen, [[rutto]] ja tyytymättömyys [[Feodalismi|feodaaliseen]] maanomistuspolitiikkaan. Kapinat alkoivat [[Italia]]sta (1304–07) ja jatkuivat [[Flanderi]]ssa (1323–28), [[Ranska]]ssa (1356), [[Englanti|Englannissa]] (1381), [[Espanja|Pohjois-Espanjassa]] (1437), [[Böömi]]ssä (1419–34), [[Unkari]]ssa (1514) ja [[Saksa]]ssa (1525). Yhteiskunnallisen muutoksen ja kristinuskon [[Uskonpuhdistus|reformaation]] puolesta kamppailevia liikkeitä syntyi runsaasti. Saksassa [[Talonpoikaissota|talonpoikaiskapinan]] keskeisin johtohahmo oli reformaattori [[Thomas Müntzer]]. Hän uskoi vankasti yhteisomistuksen hyötyihin ja tasa-arvoisen yhteiskunnan olevan mahdollista perustaa kristittyjen kesken. Hän oli vakuuttunut siitä, että [[Pappi|papit]] ja [[aateli]]set olivat pääsyyllisiä tavallisen kansan huonoihin elinoloihin, kansan riistoon ja omien etujen ajamiseen. Müntzeriä on usein pidetty radikaalisosialistien ja marxilaisten edelläkävijänä.<ref>Sandle 2006, s. 11.</ref>
===Renessanssi ja uuden ajan alku===
| |||