Ero sivun ”Aura Korppi-Tommola” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
== Perhe ja opinnot ==
Aura Korppi-Tommola o.s. Heiskanen syntyi upseeriperheeseen
== Ura ==
Rivi 10:
Amerikkalaisen professori William (Bill) Chafen inspiroimana naistutkimuksesta tuli yksi Korppi-Tommolan erikoistumisalueista. Hän piti aiheesta kursseja, laati opetusmateriaaleja ja piti esitelmiä sekä käynnisti (1981) yhteistyössä professori [[Päivi Setälä]]n ja tukijoiden Merja Manninen, Hannele Kurki ja Anneli Mäkelä-Alitalo kanssa tutkimusprojektin ''Naisten aseman kehitys Suomessa autonomian aikana''.
Bill Chafe innosti myös suullisen historian pariin. Korppi-Tommola oli professori [[Marjatta Hietala]]n kanssa käynnistämässä ja myöhemmin hankkeen johtoryhmässä vuonna 1987 aloitetussa Kansanedustajien muistitieto -projektissa, jossa on haastateltu lähes 400 veteraanikansanedustajaa. Korppi-Tommola on myös yksi tohtori [[Maritta
Vuonna 1990 Korppi-Tommola julkaisi teoksen ''Terve lapsi – kansan huomen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto yhteiskunnan rakentajana''. [[Tampereen
Korppi-Tommola on kirjoittanut yli 90 elämänkertaa [[Suomen
Vuonna 2001 ilmestyi teos ''Tahdolla ja tunteella tasa-arvoa Naisjärjestöjen Keskusliitto 1911–2001''. Aura Korppi-Tommola kirjoitti kolme laajaa artikkelia kirjailija [[Kaari Utrio]]n kirjasarjaan ''Suomen naisen vuosisadat'' (2005) ja Suomen eduskunnan 100-vuotishistoriaan ''Naiset eduskunnassa'' (2006) artikkelin naisparlamentaarikoista. Lukuisista eduskuntauudistusta ja naisten äänioikeutta käsittelevistä artikkeleista laajalevikkisin on opetushallituksen tilauksesta kirjoitettu ''Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus Suomessa 90 vuotta'' (1997). Vuonna 2016 ilmestyi tietokirja ''[[Miina Sillanpää]]. Edelläkävijä'' ja 2017 ''Lottaperinne elää. Suomen Lottaperinneliitto 1993–2017''.
Rivi 21:
=== Tieteellisen tutkimuksen rakenteiden uudistaja ===
Aura Korppi Tommola on antanut opetusta ja toiminut opinnäytetöiden ja väitöskirjojen tarkastajana ja vastaväittäjänä terveydenhoitoon, järjestötoimintaan sekä naisten ja lasten historiaan liittyvistä aiheista Helsingin, Joensuun, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Prahan [[Kaarlen
Hän toimi Mannerheimin lastensuojeluliiton järjestöpäällikkönä (1991–1995) ja tutkimuspäällikkönä (1996–2000). Tässä tehtävässä hän toimitti Euroopan unioniin liityttäessä opaskirjasen ''Lapsiperhe ja Eurooppa'' (Opintotoiminnan keskusliitto 1995) unionin alueella liikkuvia perheitä varten ja edusti Suomen lastensuojelujärjestöjä Euroopan neuvoston sosiaalipolitiikan konferenssissa.
|