Ero sivun ”Eino Kaila” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) fix |
p kh |
||
Rivi 25:
Kaila toimi sielutieteen eli [[psykologia]]n [[dosentti]]na [[Helsingin yliopisto]]ssa vuosina 1919–1929 ja [[Turun yliopisto]]n ensimmäisenä [[filosofia]]n [[professori]]na vuosina 1921–1930. Sittemmin hän toimi [[Helsingin yliopisto]]n [[Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia|teoreettisen filosofian]] professorina vuosina 1930–1948 ja [[Suomen Akatemia]]n ensimmäisenä filosofijäsenenä 1948–1958.<ref name="Spectrum">{{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus. 16-osainen tietosanakirja 4, Hob–Kak | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1977 | Isbn=951-0-07243-5}}</ref>
Kaila toimi useilla aloilla, filosofian ja psykologian lisäksi myös muun muassa [[Fysiikka|fysiikan]] ja [[teatteri]]n parissa. Kaila oli ajattelussaan johdonmukaisen tieteellinen ja pyrki kokonaisvaltaiseen todellisuuskäsitykseen sekä korosti filosofian edistyvää ratkaisukeskeisyyttä.<ref name="UTA"/> Hän pyrki löytämään yhdistäviä periaatteita eri [[Humanistiset tieteet|humanististen]] ja [[Luonnontieteet|luonnontieteellisten]] alojen välillä. Kailan tunnetuin oppilas [[Georg Henrik von Wright]] on kuvannut
== Elämä ==
Rivi 47:
[[Wien]] nousi [[positivismi]]n keskukseksi 1900-luvun alusta lähtien. [[Moritz Schlick]]in ympärille kerääntyneet filosofit muodostivat niin kutsutun [[Wienin piiri]]n vuonna 1929. Kaila oli päätynyt omalla [[Verifikationistinen merkitysteoria|verifikaatioperiaatteellaan]] lähelle Schlickin verifikaatioperiaatetta, ja erotti piirin tavoin tieteen ja [[Metafysiikka|metafysiikan]] tiukasti toisistaan. Kaila kutsui omaa käsitystään ”[[Looginen empirismi|loogiseksi empirismiksi]]” jo vuonna 1926, ja kutsui Wienin piirin ohjelmaa ”loogiseksi uuspositivismiksi”.<ref name="Niiniluoto-1990-25-30">Niiniluoto 1990, s. 25–30.</ref>
Kaila otti yhteyttä Wienin piirin filosofeihin kirjeitse vuonna 1927, ja lähetti heille omia teoksiaan. Schlick kutsui Kailan vierailemaan Wieniin. Matka toteutui vuonna 1929 opetusministeriön myöntämän apurahan avulla. Wienissä Kaila osallistui
Kaila säilytti läheiset yhteydet Wienin piiriin 1930-luvun alkupuolella ja kirjoitti arvosteluja piirin ''[[Erkenntnis]]''
=== Myöhempi ura ===
Rivi 107:
Kailalla oli varsin oikeistokonservatiivinen sukutausta ja hän oli koko elämänsä vahvasti saksalaismielinen.<ref name="logos"/><ref name="Ahokas"/> Sotienvälisen ajan aitosuomalaisuus ja [[Akateeminen Karjala-Seura|AKS]] eivät kuitenkaan miellyttäneet häntä.<ref name="Ahokas"/><ref name="kolmas"/> Kailan poliittisen ajattelun ydinteema oli [[kommunismi]]n vastaisuus. Kaila katsoi, että kommunismi on länsimaisen kulttuurin perusarvoja uhkaava aate, jonka leviäminen on estettävä.<ref name="logos"/>
Kaila näki filosofisilla kannanotoilla olevan käytännön seuraamuksia. Hän katsoi vuonna 1931 [[G. W. F. Hegel]]in muistolle omistetussa Suomalaisen tiedeakatemian esitelmässään, että hegeliläisyyden edustamat idealistit olivat
Suomi näyttäytyi Kailalle eurooppalaisena ja pohjoismaisena kansakuntana.<ref name="kolmas"/> 1920-luvulla Kaila kirjoitti ”läntisen” ja ”itäisen” ajattelun eroista.<ref name="calendar"/><ref name="lop"/> 1930-luvun alussa Kaila kannatti [[Paneurooppa-liike]]ttä, joka ajoi Länsi-Euroopan maiden liittoutumista taloudellista kurjistumista, maailmansotaa ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] uhkaa vastaan.<ref name="logos"/> Filosofisessa yhdistyksessä Kaila esiintyi idealismin sanelemiksi katsomiaan [[Kansallissosialistinen rotuoppi|natsien rotukäsityksiä]] vastaan. [[Tšekkoslovakian miehitys (1939)|Tšekkoslovakian miehitys 1939]] järkytti Kailaa niin, että hän uhkasi lakata kirjoittamasta saksaksi.<ref name="kolmas"/>
| |||