Ero sivun ”Vepsäläiset” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix homoglyphs: convert Latin characters in Ш[e]лтозерский to Cyrillic |
→Esihistoria: kh ja Noid |
||
Rivi 36:
==Historia==
===Esihistoria===
[[Kalevi Wiik]]in mukaan noin vuosina 500 eaa.–199 jaa. alkoi muodostua itäisen itämerensuomen kieli, josta vepsän kieli on kehittynyt. Wiikin mukaan Äänisen itäpuolen varhainen [[Kargopolin kulttuuri]] olisi edustanut esivepsäläisiä. Ensimmäisen vuosituhannen puolivälin jälkeen Kargopolin kulttuurin alue levisi Äänisen länsipuolelle. Nämä niin sanotut esivepsäläiset elivät erätaloudessa, mutta olivat siirtymässä vähitellen karjanhoitoon. Itäslaavien vaikutuksesta he omaksuivat myös kaski- ja peltoviljelyn.<ref>Saressalo 2005, s. 11.</ref> [[Gootit|Goottilainen]] historioitsija [[Jordanes]] mainitsi 500-luvulla jaa. ''vasina broncas'' -nimisen kansan, jonka on arveltu voineen tarkoittaa vepsäläisiä<ref>Vuorela 1960, s. 103.</ref>. [[Viikinkiaika|Viikinkiajalla]] eli noin
Arkeologisten tutkimusten ja paikannimistön perusteella on päätelty, että viikinkiajalla "muinaisvepsäläisillä" oli kolme pääasiallista asutusaluetta: Šeksnajoen laakso Valkeajärvestä etelään, Sudajoen laakso Valkeajärvestä lounaaseen sekä Laatokkaan kaakosta laskevien jokien laaksot (Ojatti, Säsjoki ja Paksujoki). Muinaisvepsäläisiin on yhdistetty myös Aunuksen Karjalan ja Äänisjärven pohjoisrannikon rautakautiset asutukset. Yksi [[viikinkien idäntie]]n reiteistä kulki muinaisvepsäläisen alueen halki. Muinaisvepsäläisten kumpukalmistojen arkeologisen tutkimuksen aloitti suomalainen [[D. E. D. Europaeus]] 1870-luvulla. Hautalöydöissä kuvastuvat yhteydet [[Staraja Ladoga]]n viikinkisiirtokuntaan, läntiselle itämerensuomalaiselle alueelle, [[merjalaiset|merjalaisten]] ja muiden volgalais-suomalaisten kansojen alueelle sekä myöhemmässä vaiheessa [[Novgorod]]iin ja Ylä-Volgan muinaisvenäläisiin ruhtinaskuntiin. Staraja Ladoga oli ilmeisesti ensimmäinen seudun tukikohdista, joiden tarkoituksena oli valvoa ja verottaa kauppaliikennettä Itämeren ja Mustanmeren alueiden välillä. Kauppakeskus syntyi 750-luvulla, mahdollisesti vuonna 753. Sen väestö koostui sekä slaaveista että itämerensuomalaisista. ''[[Nestorin kronikka|Nestorin kronikan]]'' mukaan [[sloveenit (heimo)|sloveenit]], [[tšuudit]], [[krivitšit]] ja vepsäläiset (''ves'') kutsuivat kolme viikinkiveljestä hallitsemaan itseään vuoden 860 tienoilla. Todennäköisempää tosin on, että kyseessä oli skandinaavien valloitusretki kuin heidän vapaaehtoinen kutsumisensa alueelle. Joka tapauksessa skandinaavivaikutus oli voimakasta Laatokan eteläpuolella ja se jatkui aina 1100-luvulle saakka.
Rivi 72:
Ainoa vepsäläiselle kulttuurille omistettu museo on [[Soutjärven vepsäläinen etnografinen Rjurik Lonin -museo]] ({{k-ru|Шелтозерский вепсский этнографический музей имени Р. Лонина}}, Šoltozerskiĭ vepsskiĭ ètnografičeskiĭ muzeĭ imeni R. Lonina; {{k-vep|Šoutar’ven vepslahnje etnografine Rjurik Lonin –muzei}}), joka sijaitsee [[Soutjärvi|Soutjärvellä]] [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] [[Äänisenrannan piiri]]ssä. Se on vuodesta 2010 kantanut perustajansa [[Rjurik Lonin]]in nimeä.
===Kodima ja musiikkikulttuuri===
''[[Kodima]]'' on [[Petroskoi]]ssa ilmestyvä vepsän- ja venäjänkielinen sanomalehti. Tämän lisäksi vepsäläiskulttuuria pitää yllä vepsäläisyhtye Noid ('noita'). Noid on esiintynyt esimerkiksi vähemmistökielten kansainvälisellä Liet International -festivaalilla Italian Udinessa. Yhtyeen perustajana on Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisten kielten ja kulttuurin tiedekunnan entinen opiskelija Vladimir Solovjov (Владимир Соловьёв). Hänen vepsäläiset juurensa ovat Karjalan tasavallan Soksussa ja Rosmäessä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.suomalaisuudenliitto.fi/blogi/2016/10/14/113/|nimeke=Sukukansapäivän haastattelu: Vepsäläisen Noid-yhtyeen Vladimir Solovjov – Suomalaisuuden Liitto – blogi|julkaisu=www.suomalaisuudenliitto.fi|viitattu=2018-03-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
==Vepsäläiset fyysisen antropologian näkökulmasta==
| |||