Wikipedia

Ero sivun ”Aura Korppi-Tommola” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 8:
Aura Korppi-Tommolan tieteellinen ura alkoi vuonna 1975 Helsingin yliopiston Historian laitoksen tp. amanuenssina ja vs. assistenttina. Tässä tehtävässä hän kirjoitti yhdessä Kristiina Ritarin kanssa kokoomateokseen ''Yleisen historian lähteet'' artikkelin ”Asiakirjat uusimman ajan lähteinä”.
 
Amerikkalaisen professori William (Bill) Chafen inspiroimana naistutkimuksesta tuli yksi Korppi-Tommolan erikoistumisalueista. Hän piti aiheesta kursseja, laati opetusmateriaaleja ja piti esitelmiä sekä käynnisti (1981) yhteistyössä professori [[Päivi SetälänSetälä]]n ja tukijoiden Merja Manninen, Hannele Kurki ja Anneli Mäkelä-Alitalo kanssa tutkimusprojektin ''Naisten aseman kehitys Suomessa autonomian aikana''.
 
Bill Chafe innosti myös suullisen historian pariin. Korppi-Tommola oli professori [[Marjatta Hietala]]n kanssa käynnistämässä ja myöhemmin hankkeen johtoryhmässä vuonna 1987 aloitetussa Kansanedustajien muistitieto -projektissa, jossa on haastateltu lähes 400 veteraanikansanedustajaa. Korppi-Tommola on myös yksi tohtori Maritta Pohlsin Suomalaiselle Naisliitolle idoiman Naisten Ääni -hankkeen ahkera kirjoittaja.<ref>www.naisteaani.fi luettu 2.3.2018.</ref>
Rivi 16:
Korppi-Tommola on kirjoittanut yli 90 elämänkertaa Suomen Kansallisbiografiaan.<ref>www.kansallisbiografia.fi luettu 2.3.2018.</ref> Henkilöhistoria ja lastensuojelutyö yhdistyivät teoksessa ''Elämäntyönä lapsi - Niilo Hallman'', jonka Korppi-Tommola julkaisi 1991 yhdessä kohdehenkilön kanssa.
 
Vuonna 2001 ilmestyi teos ''Tahdolla ja tunteella tasa-arvoa Naisjärjestöjen Keskusliitto 1911–2001''. Aura Korppi-Tommola kirjoitti kolme laajaa artikkelia kirjailija [[Kaari UtrionUtrio]]n kirjasarjaan ''Suomen naisen vuosisadat'' (2005) ja Suomen eduskunnan 100-vuotishistoriaan ''Naiset eduskunnassa'' (2006) artikkelin naisparlamentaarikoista. Lukuisista eduskuntauudistusta ja naisten äänioikeutta käsittelevistä artikkeleista laajalevikkisin on opetushallituksen tilauksesta kirjoitettu ''Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus Suomessa 90 vuotta'' (1997). Vuonna 2016 ilmestyi tietokirja ''[[Miina Sillanpää]]. Edelläkävijä'' ja 2017 ''Lottaperinne elää. Suomen Lottaperinneliitto 1993–2017''.
 
Korppi-Tommola oli mukana akateemikko [[Päiviö Tommila]]n kanssa neliosaisen tieteenhistoria –projektissa<ref>Suomen tieteen vaiheet 1-4, WSOY 2002</ref> ja toimi ''Suomen Tieteen vaiheet'' (2003) teoksen toisena toimittajana. Hän johti neljä tieteellistä tutkimusta tuottanutta Lottien Suomi-historiaprojektin projektia 1998–2009 ja oli mukana Tammenlehvän perinneliiton veteraaniaikakauden historiahankkeessa 2006–2014.<ref>Uino, Ari, Sotiemme veteraanit. Rintamalta rakentamaan 2011,</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Aura_Korppi-Tommola”