Wikipedia

Ero sivun ”Helsinginkatu” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 31:
[[Tiedosto:Helsinginkadun_alku.jpg|thumb|Helsinginkatu Kurvista länteen huhtikuussa 2008.]]
 
Nykyisen Helsinginkadun kohdalle kaavailtiin puistokatua ensimmäisen kerran vuonna [[1887]]. Silloin kadun paikalla oli kostea painanne, jota käytettiin viljelysmaana. Vuonna [[1902]] vahvistettiin asemakaava, jonka mukaan Helsinginkatua ryhdyttiin hiljalleen rakentamaan. Tontit kadun varrella mitoitettiin suurille vuokrataloille, suurin osa bulevardi-osuuden tonteista myytiin [[1920-luku|1920-luvulla]] ja rakennettiin nopeaan tahtiin. Mallia otettiin esimerkiksi [[tanska]]laisesta paljaspintaisesta punatiiliarkkitehtuurista. Vuokra-asunnoista tuli pieniä ja maantasokerroksiin rakennettiin näyteikkunallisia liiketiloja. Puuistutukset saivat odottaa [[1970-luku|1970-luvun]] lopulle asti. Helsinginkadun kerrostaloja on saneerattu laajalti [[2000-vuosikymmen|2000-luvulla]].<ref>http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/2001/2_lehtinen.htm</ref>
 
Vuoteen 1969 saakka Helsinginkatu ulottui tämän nimisenä vain [[Hämeentie (Helsinki)|Hämeentieltä]] rautatien alikulkukäytävään. Sen nykyinen loppuosa oli osa Eläintarhantietä, joka ulottui [[Hakaniemen tori]]n luoteiskulmasta Mannerheimintielle saakka ja ylitti rautatien siltaa myöten noin puoli kilometriä Helsingin­kadun ali­kulku­käytävästä etelään. Töölönlahden koillisrannan ja rautatien välissä Eläintarhantie kuitenkin teki noin 90 asteen mutkan niin, että sen loppuosa oli Helsinginkadun suoranaisena jatkeena. Kun tuolloin rautatielle rakennettiin lisäraiteita, purettiin radan ylittänyt Eläin­tarhan­tien silta, ja tämä nimi jätettiin vain radan itäpuolella Kalliossa olevalle osalle tietä. Entisen Eläintarhantien keskiosa puretulta sillalta Helsinginkadun päähän sai ympärillä olevan [[Linnunlaulu (Helsinki)|huvila-alueen]] mukaan nimen Linnunlauluntie, ja loppuosa muutettiin nimeltäänkin Helsinginkadun jatkeeksi.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, | Sivu = 94, 99, hakusanat Eläintarhantie ja Helsinginkatu | Julkaisija = Helsingin kaupungin nimistötoimikunta | Vuosi = 1970}}</ref><ref>{{verkkoviite | Osoite = http://ptp.hel.fi/kaavat/6230.pdf | Nimeke = Asemakaavan muutos nro 6230 vuodelta 1969, kadunnimen muutos | Julkaisija = Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto (kaavakartassa entisen nimen päällä risti osoittamassa, että se poistettin käytöstä tältä osuudelta) | Viitattu = 31.7.2011}}</ref>
Rivi 39:
===Puistokatua Kurvista Kaarlenkadun risteykseen===
 
[[KuvaTiedosto:Helsinginkatu_portaat_Torkkelinmaelle.jpg|thumb|Adolfinrinteen portaikot Helsinginkadulta [[Torkkelinmäki|Torkkelinmäelle]]. Taustalla entinen yliopistorakennus [[Franzénia]].]]
[[KuvaTiedosto:Helsinginkatu_2008.jpg|thumb|Raitiovaunu ohittaa Helsinginkadun ja Kustaankadun risteyksen.]]
 
Katunumeroinnin mukaisesti Helsinginkatu alkaa [[Hämeentie (Helsinki)|Hämeentieltä]] [[KurviSörnäisten kurvi|Kurvista]]sta, [[Sörnäisten metroasema]]n luota, ja kulkee länsilounaaseen [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintielle]]. Parittomat katunumerot ovat Helsinginkadun pohjoisreunalla. Itäinen puolen kilometrin osuus kadusta on leveää puistokatua eli bulevardia. Helsinginkadun alkupäässä sijaitsee kolmionmuotoinen pohjoiseen avautuva [[Vaasanpuistikko (Helsinki)|Vaasanpuistikko]], kansan suussa Piritori. Hieman Vaasanpuistikosta länteen kadun eteläpuolella on puoliympyränmuotoinen [[Harjutori]]n puistoaukio. Aukiosta länteen niin ikään kadun eteläreunalla on Aadolfinrinteen puistikko kaksine kaarevine portaikkoineen, jotka nousevat Aadolfin­kadulle [[Torkkelinmäki|Torkkelin­mäen]] pienalueeseen [[Yhteiskunnallinen korkeakoulu|Yhteis­kunnallisen korkea­koulun]] entisen pää­rakennuksen, [[Franzénia]]n eteen, jossa toimii nykyään päiväkoti. [[Fleminginkatu|Fleminginkadun]] ja Helsinginkadun neliristeys on valo-ohjattu, ja sen koilliskulma avautuu pieneksi [[Betonipäällyste|betonikivetyksi]] aukioksi. Fleminginkadun ja Kaarlenkadun välisellä osuudella kulkee numero 9:n raitiovaunu. Puistokatuosuus päättyy Kaarlenkadun risteykseen. Risteyksessä on pieni asfalttipäällysteinen aukio, jonka reunalla on muun muassa anniskelupaikkoja, niistä kuuluisimpana ravintola Roskapankki.
 
===Kaarlenkadun ja Sturenkadun risteyksen välinen osuus===
 
[[KuvaTiedosto:Lantinenbrahenk_rist_110508.jpg|thumb|Näkymä Läntisen Brahenkadun risteyksestä itään toukokuussa 2008.]]
 
Kaarlenkadun ja Läntisen Brahenkadun välisellä lyhyellä osuudella raitiovaunuliikenne on vilkasta; siinä kulkevat normaalisti linjat 1 ja 3. Tällä kohtaa kadun pohjoispuolella avautuu [[Brahenkenttä]]. [[Helsingin työväenopisto|Helsingin kaupungin työväenopiston]] nelikerroksinen vaaleanpunainen talo sijaitsee kenttää vastapäätä. Läntisen Brahenkadun T-risteyksen ja Kirstinkadun neliristeyksen välissä on [[Helsingin urheilutalo]], josta länteen päin Helsinginkadun pohjoisreunalla ei ole lainkaan rakennuksia. Välittömästi Kirstinkadun risteyksen länsipuolella Helsinginkadun eri puolilla sijaitsevat [[Josafatin kalliot]] ja [[Tauno Palon puisto]] toisiaan vastapäätä. Niiden länsipuolitse Helsingin­kadun yli johtaa [[Wallininkatu|Wallinin­kadun]] silta. Sen länsipuolella koillisesta viistosti tuleva Sturenkatu yhtyy Helsinginkatuun. Samasta risteyksestä kaakkoon johtaa myös [[Kolmas linja]]. Sturenkadulta tuleva autoliikenne voi jatkaa Helsinginkatua pitkin ainoastaan länteen. Raitiovaunulinja numero 8 kulkee normaalisti välillä Läntinen Brahenkatu-Mannerheimintie.
 
===Sturenkadun risteyksen ja Mannerheimintien risteyksen välinen osuus===
 
[[KuvaTiedosto:Helsingink_lansipaa_030508.jpg|thumb|Helsinginkatua itään Oopperan kohdalla kevätiltana.]]
 
Sturenkadun risteyksestä länteen Helsinginkadun eteläpuolella sijaitsee [[Helsingin Diakonissalaitos|Diakonissalaitoksen]] rakennuskompleksi. Kadun pohjoispuolella on [[Alppipuisto]]on kuuluvia kalliota, joiden laella on myös [[Linnanmäki|Linnanmäen]] huvipuisto. Katu levenee 3+2-kaistaiseksi, ajokaistojen välissä raitiokiskot kulkevat omalla korokkeellaan. Helsinginkatu alittaa [[päärata|rautatien]] Diakonissalaitoksen länsipuolella ja jatkuu [[Töölönlahti|Töölönlahden]] pohjois- ja luoteisrantaa pitkin. Kadun pohjoispuolella on [[Eläintarha (Helsinki)|Eläintarhan]] puistoalue, jossa sijaitseva Helsingin [[Talvipuutarha (Helsinki)|Talvipuutarha]] myös näkyy Helsinginkadulle. Töölönlahden länsipuolella katu tekee mutkan ja päättyy Mannerheimintielle. Sen eteläpuolella sijaitsevat ravintola Töölönranta ja oopperatalo, jota vastapäätä on aukio, joka ulottuu [[Helsingin Olympiastadionolympiastadion]]ille saakka. Aukion ja Mannerheimintien välissä on [[Töölön kisahalli]]. Helsinginkatu päättyy Mannerheimintiehen, jonka länsipuolella sama katulinja jatkuu [[Runeberginkatu (Helsinki)|Runeberginkatuna]].
 
Helsinginkadulla ovat valo-ohjaukset näissä risteyksissä: Hämeentie, Fleminginkatu, Kaarlenkatu, Sturenkatu, Vauhtitie, Mäntymäentie, Oopperankuja ja Mannerheimintie. Niiden lisäksi ovat yhdet jalankulkuvalot Sörnäisten metroaseman kohdalla.
Rivi 60:
==Kevyt liikenne==
 
[[KuvaTiedosto:Helsingink_Wallink_sillalta.jpg|thumb|Helsinginkatua Wallininkadun sillalta. Sturenkatu kuvan oikeassa laidassa.]]
 
Helsinginkadun bulevardi-osuudella on asfalttipäällysteiset jalkakäytävät. Helsinginkadun ja Kaarlenkadun risteyksestä länteen kadun molemmin puolin on jalkakäytävästa erotettu ulompi kaista pyörätieksi, joka on päällystetty Kirstinkadun neliristeykseen asti punaisella asfaltilla. Jalankulkuväylä on erotettu pyörätiestä kiveyksellä tai valkoisella viivalla. Rautatiesillan kyljessä Helsinginkadun ylittää kaupungin keskustasta kohti [[Pasila]]a vievä kevyen liikenteen väylä, joka on yhdistetty kahdella rampilla ja kahdella portaikolla Helsinginkadun jalkakäytäviin. Rautatiesillan länsipuolella Helsinginkadun pohjoinen jalkakäytävä erkanee omaksi kevyen liikenteen väyläkseen, joka yhtyy katuun jälleen Talvipuutarhan länsipuolella. Helsinginkadun eteläpuolinen jalankulkuväylä puolestaan yhtyy välittömästi radan länsipuolella Töölönlahden ympäri kulkevaan puistotiehen. Pyörätie on Töölönlahden kohdalla päällystetty punaisella asfaltilla. Mäntymäen kohdalla Töölönlahden kevyen liikenteen väylä ja Helsinginkadun eteläinen jalkakäytävä risteytyvät.
Rivi 66:
==Julkinen liikenne==
 
[[KuvaTiedosto:Helsingink_8linja_Arabiaan.jpg|thumb|left|Raitiolinja 8 matkalla Salmisaaresta Arabianrantaan Oopperan kohdalla. Taustalla häämöttää Mannerheimintie.]]
 
Helsinginkatua pitkin kulkevat kadun päästä päähän [[Helsingin raitioliikenne|Helsingin raitiolinjat]] 1 ([[Eira]]–[[Käpylä]]) ja 8 ([[Jätkäsaari]]–[[Arabianranta]]). Lyhyitä osuuksia Helsinginkatua pitkin kulkevat lisäksi linjat 3 (Kaarlenkadun ja Läntisen Brahenkadun välillä) ja 9 (Kaarlenkadun ja Fleminginkadun välillä). Sitä paitsi useimmat muutkin Helsingin raitiolinjat kulkevat joko Helsinginkadun länsipään kautta Mannerheimintietä pitkin tai sen itäpään kautta Hämeentietä pitkin.
 
Helsinginkadulla on lännestä itään raitiotiepysäkit Ooppera, Kaupunginpuutarha, Linnanmäki, Urheilutalo ja Helsinginkatu. Kaikki pysäkit ovat korotettuja ja päällystetty betonikivellä. Kadun itäpäästä on molemmin puolin katua kulku Sörnäisten [[Helsingin metro|metroasemalle]]. Helsinginkadulla on bussiliikennettä Kurvin ja Läntisen Brahenkadun risteyksen sekä Sturenkadun risteyksen ja Mannerheimintien risteyksen välisillä osuuksilla. Vastapäätä Harjutoria, Ebeneserin edessä ja Brahen­kentän kohdalla sijaitsevat [[taksi|taksiasemat]].
 
==Rakennuksia idästä länteen==
 
[[KuvaTiedosto:Harjukatu_rist_110508.jpg|thumb|left|Näkymä Harjukadulle. Oikealla [[Ebeneser]]in suojeltu talo.]]
[[KuvaTiedosto:Helsinginkatu_Josafatin_kallioilta_190508.jpg|thumb|left|Työväenopiston vaaleanpunainen talo kevätiltana. Vasemmalla Urheilutalon kulmaa.]]
 
*[[Ebeneser-säätiö]]n talo, valmistunut [[1908]], suojelukohde, Helsinginkatu 3-5.
*[[Helsingin työväenopisto]]n päärakennus ja keskinen alueopisto, uusklassinen rakennus, arkkitehdit [[Gunnar Taucher]] ja [[Väinö Määttä]], valmistunut [[1927]], Helsinginkatu 26.
*[[Helsingin urheilutalo]], valmistunut [[1961]], Helsinginkatu 25, keltatiilisessä talossa sijaitsee myös [[Ryhmäteatteri]].
*[[Helsingin Diakonissalaitos|Helsingin Diakonissalaitoksen]] rakennuksia, keltasävyinen rakennus Helsinginkadulla valmistunut [[1912]], Helsinginkatu 50 (Kolmas linja 40, Alppikatu 2).
*Ravintola Töölönranta, arkkitehdit Eero Hyvämäki, Jukka Karhunen ja Risto Parkkinen, paviljonkimainen rakennus, valmistunut [[1996]], Helsinginkatu 56.
*[[Suomen Kansallisooppera ja -baletti]], arkkitehdit Eero Hyvämäki, Jukka Karhunen ja Risto Parkkinen, rakennettu [[1986]]&ndash;[[1993]]1986–1993 [[Töölön sokeritehdas|Töölön sokeritehtaan]] paikalle, Helsinginkatu 58.
 
==Talvipuutarha ja Linnanmäen huvipuisto==
 
[[Talvipuutarha (Helsinki)|Talvipuutarhan]] osoite on Hammarskjöldintie 1, puutarha avautuu kohti Helsinginkatua ja Töölönlahtea. [[Linnanmäki|Linnanmäen huvipuistoon]] kulkee kävelytie Helsinginkadun ja Sturenkadun risteyksestä; huvipuistoon vievä Helsinginkadun yhteydessä oleva portaikko rakennettiin täysin uusiksi [[2000-vuosikymmen|2000-luvun]] vaihteessa, ja sen edustalle rakennettiin puoliympyränmuotoinen pieni aukio.
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinginkatu”