Wikipedia

Ero sivun ”Saamelaisten historia” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Bloodhands Fi) ja palautettiin versio 16935955, jonka on tehnyt Joe K.
Ihan hyvin näyttää olevan lähteistetty
Rivi 1:
'''Saamelaisten historia''' alkoi vasta tällä vuosituhannella. Esihistoriallisia ihmisiä ei voi erotella [[saamelaiset|saamelaisiin]] ja suomalaisiin.<ref name=sk/>
'''Saamelaisten historia''' on aihe, joka valottaa [[Saamelaiset|saamelaisten]] kansojen vaiheita. Kyseessä on yhdistelmä tutkimus- ja perimätietoa sekä erilaisia käsityksiä, teorioita ja mielipiteitä. Historia tarkoittaa määritelmällisesti kirjoitettua aikaa ihmiskunnan kehityksessä. Saamelaiskansat ovat ilmeisesti yhdestä jakautunut alkuperäiskansa, jolla ei kirjakielen puuttuessa ole helposti koottavissa olevaa tietoa etenkään aiemmista ajoista. Keskeistä on kuitenkin, että [[saamelaiskielet]] ovat [[itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaisten kielten]] sukulaiskieliä, joskin niistä eronneet jo varhemmin. [[Jääkausi|Jääkauden]] jälkeisistä kulkijoista sekä ensimmäisistä asukkaista Pohjois-Euroopassa on vain vähän tietoja. On olemassa [[kielitiede|lingvistisiä]] viitteitä, että saamelaiset eivät olisi ensimmäiset jääkauden jälkeiset asukkaat [[Fennoskandia]]ssa, kuitenkin sangen varhainen.<ref name="von Bell">{{Kirjaviite | Tekijä = Aarno von Bell | Nimeke = Kuluntalahti, Nuasjärven rantakylä| Vuosi = 2013| Luku = Kuluntalahden rantojen varhaisvaiheet| Sivu = 13–21| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kuluntalahden kyläyhdistys| Tunniste = ISBN 978-952-93-1645-8| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 16.11.2013 | Kieli = }}</ref>▼
 
Vaikka saamelainen identiteetti on alle sata vuotta vanha, jo 1300-luvulla alkoi kehittyä eräitä saamelaisia piirteitä. Tuoreimmalla vuosituhannella saamelaiset ja saamen kieli eriytyivät vähitellen suomalaisista. [[Poronhoito|Poronhoidon]] sekä saamelaiset että suomenkieliset aloittivat 1600-luvulla. [[Neljäntuulenlakki|Neljäntuulenlakin]] saamelaiset [[kulttuurinen omiminen|omaksuivat]] venäläisiltä merimiehiltä 1800-luvulla. "[[Saamenmaa]]" keksittiin 1980-luvulla.<ref name=sk>{{verkkoviite|osoite=https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sortoa-sanovat-saamelaiset-jo-usein-siita-tullut-vahan-pakkomielle/|nimeke=ME SORTAJAT|selite=sivut 31-34 (26-35), 8/2017. Artikkelin haastatellut tutkijat ovat Itä-Suomen yliopiston arktisten alueiden ja Suomen historian professori Maria Lähteenmäki, Helsingin yliopiston arkeologian professori Mika Lavento ja Oulun yliopiston arktisten alueiden historiaan erikoistunut dosentti Matti Enbuske.|ajankohta=24.2.2017|julkaisu=Suomen Kuvalehti}}</ref>
Keskeisiä vaiheita saamelaisten historiassa ovat siirtyminen keräilystä poronhoitoon, [[Ruotsi]]n ja [[Norja]]n sekä suomalaisten ja venäläisperäisten [[pomortsit|pomorien]] ja [[karjalaiset|karjalaisten]] tulo asuttamaan ja [[maanviljely|viljelemään maata]], heidän tuomansa kulkutaudit ja [[kristinusko]]. Myöhemmin on saamelaisuutta pyritty jopa hävittämään. Nykyään vähemmistökansojen kulttuuria ja kieliä on ryhdytty elvyttämään.▼
 
Professori [[Maria Lähteenmäki|Maria Lähteenmäen]] mukaan teoria saamelaisten väkivaltaisesta ajamisesta pois eteläisestä Suomesta ei ole totta ja sulautuminen suomalaisiin on ollut pikemminkin vapaaehtoista. Kollegiumtutkija [[Janne Saarikivi|Janne Saarikiven]] mukaan puhe [[kolonialismi]]sta on virheellinen, tuotu [[Anglo-Amerikka|Anglo-Amerikan]] [[intiaanit|intiaaneilta]].<ref name=sk/>
 
▲'''SaamelaistenKuluntalahden historia'''kyläyhdistyksen onjulkaisu aihe,esittää joka valottaa [[Saamelaiset|saamelaisten]] kansojen vaiheita.seuraavia: Kyseessä on yhdistelmä tutkimus- ja perimätietoa sekä erilaisia käsityksiä, teorioita ja mielipiteitä. Historia tarkoittaa määritelmällisesti kirjoitettua aikaa ihmiskunnan kehityksessä. Saamelaiskansat ovat ilmeisesti yhdestä jakautunut alkuperäiskansa, jolla ei kirjakielen puuttuessa ole helposti koottavissa olevaa tietoa etenkään aiemmista ajoista. Keskeistä on kuitenkin, että [[saamelaiskielet]] ovat [[itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaisten kielten]] sukulaiskieliä, joskin niistä eronneet jo varhemmin. [[Jääkausi|Jääkauden]] jälkeisistä kulkijoista sekä ensimmäisistä asukkaista Pohjois-Euroopassa on vain vähän tietoja. On olemassa [[kielitiede|lingvistisiä]] viitteitä, että saamelaiset eivät olisi ensimmäiset jääkauden jälkeiset asukkaat [[Fennoskandia]]ssa, kuitenkin sangen varhainen.<ref name="von Bell">{{Kirjaviite | Tekijä = Aarno von Bell | Nimeke = Kuluntalahti, Nuasjärven rantakylä| Vuosi = 2013| Luku = Kuluntalahden rantojen varhaisvaiheet| Sivu = 13–21| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kuluntalahden kyläyhdistys| Tunniste = ISBN 978-952-93-1645-8| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 16.11.2013 | Kieli = }}</ref>{{Parempi lähde}}
 
▲Keskeisiä vaiheita saamelaisten historiassa ovat siirtyminen keräilystä poronhoitoon, [[Ruotsi]]n ja [[Norja]]n sekä suomalaisten ja venäläisperäisten [[pomortsit|pomorien]] ja [[karjalaiset|karjalaisten]] tulo asuttamaan ja [[maanviljely|viljelemään maata]], heidän tuomansa kulkutaudit ja [[kristinusko]]. Myöhemmin on saamelaisuutta pyritty jopa hävittämään. Nykyään vähemmistökansojen kulttuuria ja kieliä on ryhdytty elvyttämään.{{lähde}}
 
== Alkuperä ==
Saamelaiset eivät ole alkuperäisempiä kuin suomalaiset, vaikka heitä kutsutaan [[alkuperäiskansa]]ksi. Saamelaisten ja suomalaisten eriytyminen on vain joitain vuosisatoja vanhaa, samoin kulttuuristen saamelaispiirteiden kehittyminen. Esihistoriallisia asukkaita ei voi jakaa saamelaisiin ja suomalaisiin. Saamelaisidentiteetti on alle sata vuotta vanha.<ref name=sk/>
 
Vanhemmassa tutkimuksessa [[Saamelaiset|saamelaisten]] on nähty tulleen [[Siperia]]sta ja olevan sukua esimerkiksi [[Samojedit|samojedeille]]. Tähän kuului myös oletus saamelaisten valtaosin [[mongolidi]]sesta perimästä. Nykyinen [[geeni]]tutkimus kuitenkin osoittaa, että saamelaiset eivät ole ainakaan lähisukulaisia samojedeille tai muillekaan itäisille kansoille. Myös sukulaisuus [[Itämerensuomalaiset|itämerensuomalaisia]] ja [[Indoeurooppalaiset|indoeurooppalaisia]] kieliä puhuviin muihin [[Eurooppa|Euroopan]] kansoihin on etäinen, mutta kuitenkin läheisempi kuin itäisiin kansoihin.{{lähde}}
 
Rivi 28 ⟶ 36:
[[Kuva:Saami Family 1900.jpg|thumb|200px|Saamelaisperhe Norjassa vuoden 1900 tienoilla.]]
 
[[Poronhoito|Poronhoidon]] sekä saamelaiset että suomenkieliset aloittivat 1600-luvulla.<ref name=sk/>
Joidenkin saamelaisten taloudellinen asema parani heidän siirryttyään [[poro]]nhoitoon kesyttämällä [[tunturipeura]] [[poro]]ksi. Poronhoidon alkuajankohdasta on erimielisyyksiä. Poroja oli kesytetty kuljetusavuksi ja maidon- ja nahantuotantoon jo varhain, mutta [[Suomi|Suomen]] saamelaiset elivät pitkälti metsästyksellä ja kalastuksella vielä [[Ruotsin vallan aika Suomessa|Ruotsin vallan aikana]]. Lihantuotantoon keskittyvään suurporonhoitoon siirryttiin vasta 1800-luvulla, ja sen ”kulta-aika” päättyi Ruotsin, Suomen ja Norjan välisten rajasulkujen myötä 1900-luvun alkupuolella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.craftmuseum.fi/poro/poro/historia.html | Nimeke =Poronhoidon historiaa | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Suomen käsityön museo | Viitattu =12.11.2013 }}</ref>▼
 
▲Joidenkin saamelaisten taloudellinen asema parani heidän siirryttyään [[poro]]nhoitoonporonhoitoon kesyttämällä [[tunturipeura]] [[poro]]ksi. Poronhoidon alkuajankohdasta on erimielisyyksiä. Poroja oli kesytetty kuljetusavuksi ja maidon- ja nahantuotantoon jo varhain, mutta [[Suomi|Suomen]] saamelaiset elivät pitkälti metsästyksellä ja kalastuksella vielä [[Ruotsin vallan aika Suomessa|Ruotsin vallan aikana]]. Lihantuotantoon keskittyvään suurporonhoitoon siirryttiin vasta 1800-luvulla, ja sen ”kulta-aika” päättyi Ruotsin, Suomen ja Norjan välisten rajasulkujen myötä 1900-luvun alkupuolella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.craftmuseum.fi/poro/poro/historia.html | Nimeke =Poronhoidon historiaa | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Suomen käsityön museo | Viitattu =12.11.2013 }}</ref>
 
Nykytutkimuksen mukaan suurporonhoito sai alkunsa [[Skandinavia]]n saamelaisten keskuudessa 1400–1600-luvuilla. [[Kuolan niemimaa]]lle vaelsi 1800-luvulla [[komit|komeja]] ja [[Nenetsit|nenetsejä]], jotka vaikuttivat huomattavasti [[Koltat|kolttien]] ja [[Kuolan saamelaiset|Kuolan saamelaisten]] poronhoitoon.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Sverloff, Matti | Nimeke=Suenjelin saamelaisten perintö | Julkaisupaikka=Sevettijärvi | Julkaisija=Matti Sverloff | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-91-6227-8}}</ref>{{Parempi lähde|kuin saamelaispoliitikon kirja}}
 
Poronhoito ei ole missään vaiheessa ollut yleissaamelainen elinkeino, nykyisin suomen saameleisista viidennes omistaa poroja ja vielä harvemmille se on päätoimi.<ref name="GALDU"/> Suurten poronomistajien elot veivät elintilaa peuroilta, joiden pyynnillä esimerkiksi [[inarinsaamelaiset]] elättivät itsensä kalastuksen, keräilyn ja kaupan lisäksi, täten huonontaen joidenkin toisten saamelaisten elantoa ja asemaa. Nykyään poronhoitoa harjoittavat Suomessa myös muut kuin saamelaiset. Norjassa ja Ruotsissa poronhoito on lailla säädetty saamelaisten yksinoikeudeksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rktl.fi/talous_yhteiskunta/luonnonvarat_ex/porotalous/ | Nimeke =Porotalous osana yhteiskuntaa | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Riistan- ja kalantutkimuslaitos | Viitattu =12.11.2013 }}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Saamelaisten_historia”