Ero sivun ”Carl-Gustaf Herlitz” versioiden välillä

302 merkkiä poistettu ,  3 vuotta sitten
p
viitteen sisältöä ei tarvitse toistaa
p (viitteen sisältöä ei tarvitse toistaa)
Herlitz kuului [[Suomen Työnantajain Keskusliitto|Suomen Työnantajain Keskusliiton]] (STK) hallitukseen vuosina 1921–1929 ja 1937–1947. Hän oli poliittisilta mielipiteiltään tiukan oikeistolainen ja kannatti kovaa linjaa suhteessa ammattiyhdistysliikkeeseen.<ref name="KB" /> Arabian tehtaalle voitiin valita ensimmäinen [[luottamusmies]] vasta Suomen poliittisten olojen muututtua [[Jatkosota|jatkosodan]] jälkeen, ja silloinkin Herlitz yritti ensitöikseen erottaa uuden luottamusmiehen, mutta joutui lakon jälkeen taipumaan työntekijöiden järjestäytymisen hyväksymiseen.<ref>Veli-Pekka Leppänen: ''Ohranasta oppositioon – Kommunistit Helsingissä 1944–1951'', s. 62–65. Kansan Sivistystyön Liitto, Helsinki 1994.</ref> Hän oli toisaalta STK:n johdon mukana hyväksymässä talvisodan aikana vuonna 1940 niin sanottua [[tammikuun kihlaus]]ta, jossa ammattiyhdistysliike tunnustettiin neuvotteluosapuoleksi.<ref name="KB" />
 
Herlitz kuului [[Ruotsalainen kansanpuolue|Ruotsalaisen kansanpuolueen]] (RKP) oikeistosiipeen ja oli RKP:n edustajana [[Helsingin kaupunginvaltuusto]]ssa vuosina 1931–1934. Jatkosodan aikana Herlitz vaikutti saksalaismielisissä piireissä. Hän oli yksi kesällä 1944 perustetun ruotsinkielisen oikeistolehti ''[[Aftonposten (1944)|Aftonpostenin]]'' rahoittajista ja taustavoimista. Herlitz julkaisi useita yhteiskunnallisia teoksia, joissa toi esiin mielipiteensä erilaisista aiheista.<ref name="KB" /> Hän kannatti [[antisemitismi]]ä<ref name="yle">{{Verkkoviite|Osoite=https://areena.yle.fi/1-4342168|Nimeke="Kääntäkää aseenne ihmiskunnan suurinta vihollista, kommunismia vastaan!"|Tekijä=|Julkaisu=Yle Areena|Julkaisupaikka=|Ajankohta=|Julkaisija=Yleisradio|Tiedostomuoto=|Selite=Äärioikeiston pikkupommit ja isänmaallinen paatos|Viitattu=1.3.2018|Kieli=}}</ref>. ja tuki 1930-luvulla [[Teo Snellman]]in [[Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö|Suomen Kansallissosialistista Työjärjestöä]]. Herlitz kirjoitti vielä vuosina 1956 ja 1957 kaksi juutalaisvastaista pamflettia, joita hän levitti Suomessa ja Ruotsissa.<ref>Tommi Kotonen: ''Sissisotaa kansallisen yhtenäisyyden puolesta: äärioikeisto Suomessa 1960- ja 1970-luvuilla'', Politiikka 3/2014, s. 179.</ref> Hän myös julkaisi 1950-luvulla ruotsalaisissa lehdissä salaliittokirjoituksiasalaliittoteoriakirjoituksia, joissa väitti juutalaisten hallitsevan maailmaa ja [[Holokaustin kiistäminen|holokaustin olevan valhetta]].<ref>[https://tobiashubinette.wordpress.com/2015/03/28/herlitz/ Familjen Herlitz och extremhögern] {{sv}} Tobias Hübinetten blogi 28.3.2015. Viitattu 10.7.2015.</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite name=https://areena."yle.fi/1-4342168|Nimeke="Kääntäkää aseenne ihmiskunnan suurinta vihollista, kommunismia vastaan!"|Tekijä=|Julkaisu=Yle Areena|Julkaisupaikka=|Ajankohta=|Julkaisija=Yleisradio|Tiedostomuoto=|Selite=Äärioikeiston pikkupommit ja isänmaallinen paatos|Viitattu=1.3.2018|Kieli=}}</ref>
 
Herlitz oli [[Suomen Taideteollisuusyhdistys|Suomen Taideteollisuusyhdistyksen]] varapuheenjohtaja ja vuosina 1922–1927 [[Muntra Musikanter]] -lauluseuran puheenjohtaja. Hän sai vuorineuvoksen arvonimen 1932.<ref name="KB" />
 
{{AAKKOSTUS:Herlitz, Carl-Gustaf}}
[[Luokka:99.3 Yhteiskuntaelämän edustajat]]
[[Luokka:Suomalaiset yritysjohtajat]]
[[Luokka:Vuorineuvokset]]
[[Luokka:Helsingin kaupunginvaltuutetut]]
[[Luokka:Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen poliitikot]]
[[Luokka:Vuonna 1882 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1961 kuolleet]]
[[Luokka:Antisemitismi]]
[[Luokka:Holokaustin kieltäminen]]
[[Luokka:Salaliittoteoreetikot]]
[[Luokka:Vuonna 1882 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1961 kuolleet]]
[[Luokka:99.3 Yhteiskuntaelämän edustajat]]