Ero sivun ”Teo Snellman” versioiden välillä

 

Teo Snellmanin isä oli [[Tie- ja vesirakennushallitus|tie- ja vesirakennusten ylihallituksen]] ylijohtaja [[Karl Snellman]].<ref>{{Kansallisbiografia|nimi=Snellman (1600-)|id=6741}}</ref> 1920- ja 1930-luvuilla Teo Snellman loi uraa diplomaattitehtävissä [[Argentiina]]ssa, [[Viro]]ssa ja [[Ruotsi]]ssa. Vuosina 1933–1934 tapahtuneen niin sanotun Tukholman-selkkauksen jälkeen Snellman joutui eroamaan tehtävistään. Hän kieltäytyi lähtemästä Tukholmasta ministeriön määräämässä ajassa. Suurlähettiläs [[Rafael Erich]] syytti alaistaan osallistumisesta Margit Millénin toimittamaan ja suurlähettilästä herjaavaan kirjoitukseen kahdessa eteläruotsalaisessa pikkulehdessä. Selkkaus herätti huomiota molemmissa maissa ja asiaa puitiin myös eduskunnassa.<ref>Jari Sedergren: [http://www.ennenjanyt.net/1-02/maydell.htm Maydell-juttu] (Ennen ja nyt 1/2002)</ref> Snellman piti itseään syyttömänä, [[Antisemitismi|syytti kohtalostaan juutalaisia]]<ref name="yleäärioikeisto"/> ja alkoi kirjoitella Suomen [[äärioikeisto]]n lehtiin. Hän tutustui kansallissosialismiin ja teki yhteistyötä muun muassa [[Suomalaissosialistinen Työväenpuolue|Suomalaissosialistisen Työväenpuolueen]] kanssa.<ref>Ekberg 1991, sivut 168–170 </ref> Jatkosodan päätyttyä hän joutui natsiyhteyksien vuoksi eräiden muiden kanssa sisäministeri [[Kaarlo Hillilä]]n määräyksestä maan sisäiseen karkotukseen.<ref>[http://www.hs.fi/tulosta/920122047l Lauri Haataja: Kotinatsit luokkakuvassa Henrik Ekberg tutki suomalaiset johtajan varjot, Hs.fi 22.1.1992]</ref>