Ero sivun ”Goguryeo” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjasin kirjoitusvirheitä.
Rivi 49:
|alaviite =
}}
'''Goguryeo''' ({{k-ko|고구려}}, [[hanja]] 高句麗) oli kuningaskunta nykyisen [[Mantšuria]]n ja [[Korea]]n alueilla. Goguryeon alkuvaiheista tiedetään vain vähän, mutta usein sanotaan että se perustettiin vuonna 37 eaa. Valtio hallitsi suuria osia Korean niemimaasta aina vuoteen 668 saakka, jolloin se jaettiin [[Kiina]]n [[Tang-dynastia]]n ja sittemmin [[yhdistynyt Silla]] -nimen saaneen [[Silla]]n valtion kesken.
 
==Historia==
[[Tiedosto:Kevsunblush2.JPG|thumb|vasen|”Kenraalin hautakumpu” Kiinan [[Jilin]]issä.]]
Goguryeo muodostui Korean niin sanotulla protohistoriallisella kaudella, josta kertovat historialliset lähteet ovat puutteelisiapuutteellisia ja vääristyneitä. Tapahtumien kulusta tältä kaudelta tiedetään todellisuudessa vain vähän. [[Han-dynastia]]n valtakaudella Koreaa hallittiin Kiinasta käsin [[Lelang]]in läänityksenä ja Han-dynastian hajotessa sitä hallitsivat ajoittain [[Wei-dynastia]]n ja [[Läntinen Jin-dynastia|läntisen Jin-dynastian]] edustajat, sekä paikalliset sotaherrat. Lelang oli kiinalaisen kielen ja kulttuurin saareke Koreassa, jota uhkaamaan alkoi muodostua uusia voimatekijöitä. Han-dynastian aikaisissa lähteissä Korean niemimaalla mainitaan olleen kolme nimeltä tunnettua alkuperäisväestön suurryhmää, jotka olivat [[Wuju]] Korean koillisosassa, [[Weimo]] itärannikolla ja [[Han (Korea)|Han]] etelässä. Neljäs huomattava ryhmä oli [[Fuyu]], jonka vaikutusalue ulottui Keski-[[Mantšuria]]sta Korean pohjoisrajoille. Tällaisista heimoliitoista seuraava luonnollinen askel oli poliittinen valtio, joista Koreassa ensimmäisen oli Goguryeo. Goguryeon perustajina pidetään vaihtelevasti etelään tunkeutuneita Fuyu-heimoja, tai Wuju-heimoja. Valtion varhaisvaiheita ei tunneta, mutta sittemmässä korealaisessa historiankirjoituksessa Goguryeon perustamisvuotena on pidetty vuotta 37 [[eaa.]]<ref name="korea">{{Kirjaviite | Tekijä = Ilmari Vesterinen, Juha Janhunen ja Tauno-Olavi Huotari | Nimeke = Korea - Kolme ovea tiikerin valtakuntaan | Vuosi = 2000 | Sivu = 85-94 | Julkaisija = Gaudeamus Helsinki University Press | Isbn = 978-951-662-797-0 }}</ref>
Goguryeon vaikutusvalta rajoittui aluksi Korean pohjoisrajan metsä- ja vuoristoseuduille. Valtio oli alunperin muodoltaan Kiinaan vasallisuhteessa ollut ruhtinaskunta, mutta se alkoi pian uhmata Kiinan valtaa Lelangissa ja [[Xuantu]]ssa ja sen hallitsijat ottivat kuninkaan arvon.<ref name="korea" /> VallanperimykseenHallintojärjestelmä pohjautuvapohjautui hallintojärjestelmävallanperimykseen kuningas [[Taejo]]n valtakauteen (53–146) mennessä.<ref name="EB" /> Ensimmäiset maininnat Kiinan ja Goguryeon välisistä selkkauksista ovat vuodelta 12 eaa. Xuantu oli ajoittain jopa Goguryeon joukkojen miehittämä, mutta [[Wei-dynastia]]n rankaisuretkikunta vuonna 244 [[jaa.]] alisti Goguryeon Kiinan ylivaltaan, joskaan se ei tuhoutunut täysin. Kiinalaisvalta Koreassa alkoi luhistua 300-luvulla [[Murong]]-heimoliiton perustettua [[Yan-dynastia (285–370)|Yan-dynastian]]. Yan-dynastia valtasi [[Liaodongin niemimaa|Liaodongin niemimaan]]n ja katkaisi näin Kiinan maayhteyden Koreaan, mikä johti kiinalaisvallan romahtamiseen alueella. Goguryeo alkoi elpyä ja samoihin aikoihin syntyivät myös [[Baekje]]n ja [[Silla]]n valtiot, sekä [[Gayan konfederaatio|Gayan]] heimojen konfederaatio. Historiallinen Korea alkoi muodostua näiden neljän poliittisen yksikön ympärille. Ne ottivat yhteen toistensa kanssa, mutta pitivät yllä poliittista tasapainoa vuosisatojen ajan. Valtiollisen kehityksen ohella huomattava muutos oli [[buddhalaisuus|buddhalaisuuden]] saapuminen Goguryeoon ja Baekjeen 300-luvun lopulla.<ref name="korea" /> Goguryeo laajeni huomatavastihuomattavasti kuningas [[Gwanggaeto]]n (391–412) ja tämän seuraajaseuraajan [[Jangsu]]n (413–491) valtakausilla.<ref name="EB" />
 
Kiinan hajaannus päättyi [[Sui-dynastia]]n ja sitä seuranneen [[Tang-dynastia]]n valtakausiin, mikä merkitsi myös jälleen Kiinan vaikutusvallan kasvua, josta muodostui uhka myös Korean niemimaalle. Goguryeo oli voimistuvaan Kiinaan nähden erityisen heikossa asemassa, sillä se hallitsi alueita sen vieressä Liaodongin niemimaalla ja Etelä-Mantšuriassa. Silla oli puolestaan suhteellisen tuvassaturvassa kaukana Kiinasta, mikä antoi sille huomattavan etulyöntiaseman Goguryeoon nähden. Goguryeo alkoi käydä sotaa Kiinaa vastaan vuonna 598 ja maiden väliset yhteenotot jatkuivat vuosikymmenten ajan. Pitkittyneessä sodassa Goguryeon voimavarat alkoivat hiipua, vaikka sen onnistuikin aluksi pitää puolensa. Goguryeo liittoutui Kiinaa vastaan Baekjen kanssa, mutta tämä johti vastavetona Kiinan ja Sillan liittoumaan. Silla ja Tang-dynastia tekivät vuonna 660 hyökkäyksen Baekjeen, jonka alueet liitettiin Sillaan. Seuraavana vuonna liittolaiset hyökkäsivät Goguryeoon, joka kukistui vuonna 668. Goguryeo jattiin Kiinan ja Sillan kesken, jositajoista jälkimmäinen tunnettiin sittemmin nimellä [[yhdistynyt Silla]].<ref name="korea" />
 
==Kulttuuri==
Rivi 63:
Goguryeo-valtion ajalta on säilynyt lukuisia seinämaalauksia, jotka antavat eloisan kuvan maan asukkaiden arkielämästä ja aatemaailmasta. Goguryeolaiset olivat pohjoinen ratsastajakansa, ja seinämaalauksille luonteenomaisia piirteitä ovatkin liike ja tunne sekä voimakkaat ääriviivat.<ref name="EB">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.britannica.com/EBchecked/topic/321038/Koguryo|Nimeke=Koguryŏ|Julkaisija=Encyclopædia Britannica|Luettu=3.5.2012}}</ref><ref name="EB2">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.britannica.com/EBchecked/topic/1516540/Koguryo-tomb-murals|Nimeke=Koguryŏ tomb murals|Julkaisija=Encyclopædia Britannica|Luettu=3.5.2012}}</ref> Goguryeo-kulttuurista säilyneitä kohteita on otettu [[Unesco]]n [[maailmanperintöluettelo]]on Kiinassa nimellä ”[[Goguryeo-kuningaskunnan pääkaupungit ja hautakummut]]” ja [[Pohjois-Korea]]ssa nimellä ”[[Goguryeo-hautakumpujen kompleksi]]”. Kiinan kohteeseen kuuluu kolmen kaupungin ([[Guonei]]n kaupungin, [[Wunü]]n vuoristokaupungin ja [[Wandu]]n vuoristokaupungin) ja 40 hautakummun jäänteet.<ref name="unesco1">{{Verkkoviite|Osoite=http://whc.unesco.org/en/list/1135|Nimeke=Capital Cities and Tombs of the Ancient Koguryo Kingdom|Julkaisija=Unesco|Luettu=3.5.2012}}</ref><ref name="unesco2">{{Verkkoviite|Osoite=http://whc.unesco.org/en/list/1091|Nimeke=Complex of Koguryo Tombs|Julkaisija=Unesco|Luettu=3.5.2012}}</ref>
 
Teoriat Goguryeon alueella puhutuista kielistä ovat osittain arkaluontoisia. Nykyinen [[korean kieli]] pohjautuu Sillan kuningaskunnassa puhuttuun kieleen, jota on kutsuttu [[sillan kieli|sillan kieleksi]]. Sillan kieli levisi kuningaskunnan vallatessa muun Korean, mutta kysymys muiden kuningaskuntien alueella puhuttujen kielien suhteista ei ole selvä. Korealaiset tutkijat ovat käsitelleet myös [[Goguryeon kieli|goguryeon kieltä]] omana kokonaisuutenaan ja se on käsitetty usein korean muinaiseksi murteeksi tai vähintään sillnasillan kielen sukulaiseksi. Historian ja nykyisten kielten maantieteellisen levinneidyydenlevinneisyyden kannalta yksi vaihtoehto Goguryeon kieleksi on saattanut olla esimerkiksi [[džurtšenin kieli|džurtšenin kielen]] varhainen muoto. Džurtšenin kieli on sittemmän [[mantšun kieli|mantšun kielen]] kantamuoto. Vahvoja perusteita kummallekkaankummallekaan näkökannalle ei kuitenkaan ole ja molemmat teoriat Goguryeossa puhutusta kielestä jäävät hypoteesin tasolle.<ref name="korea" />
 
== Lähteet ==