Ero sivun ”Toxoplasma gondii” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Loisen tartuntamekanismi. |
||
Rivi 17:
}}
'''''Toxoplasma gondii''''' on ''[[Chromalveolata]]''-eliökuntaan kuuluva yksisoluinen [[loinen|loiseliö]]. Se kuuluu samaan alajaksoon kuin [[malaria]]a aiheuttavat ''Plasmodium''-[[itiöeläimet]]. Sen pääisäntiä ovat [[kissaeläimet]], mutta sitä voi esiintyä myös muilla [[Tasalämpöisyys|tasalämpöisillä]] eläinlajeilla, [[ihminen]] mukaan luettuna. ''T. gondii'' kykenee [[Lisääntyminen|suvulliseen lisääntymiseen]] ainoastaan [[Kissa|kissoissa]]; muissa tasalämpöisissä eläimissä se lisääntyy [[Lisääntyminen|suvuttomasti]].
== Tartunta ==
''Toxoplasman'' invaasiomekanismi eli mekanismi, jota loinen käyttää tunkeutuakseen isäntäsoluun, eroaa useiden bakteerien ja virusten passiivisesta invaasiosta. Useimmat bakteerit ja virukset käyttävät soluun tunkeutumiseen [[fagosytoosi]]<nowiki/>a tai [[endosytoosi]]<nowiki/>a kun taas ''Toxoplasman'' invaasiomekanismi on aktiivinen. Ensin loinen kiinnittyy isäntäsolun pintaan. Tämän jälkeen se tunkeutuu tekemänsä erityisen portaalin, moving junction, läpi ja päätyy isäntäsolun sisään. Invaasio kestää noin minuutin.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Pulling together: an integrated model of Toxoplasma cell invasion|Julkaisu=Current Opinion in Microbiology|Ajankohta=2007-02-01|Numero=1|Sivut=83–89|Doi=10.1016/j.mib.2006.06.017|Issn=1369-5274|www=https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1369527406001007|Kieli=en}}</ref>
[[Aktiini]]<nowiki/>lla on tärkeä rooli invaasiossa. Loisen aktiini-myosiinimoottori mahdollistaa loisen liikkumisen. Tämä liikkumistapa on oleellinen invaasiossa, sillä se mahdollistaa loisen liikkumisen isäntäsolun pinnalla. Se myös mahdollistaa itse invaasion sekä loisen poistumisen ulos solusta. ''Toxoplasmalla'' on yksi aktiini[[geeni]], ''act1''. Aktiinin rooli invaasiossa ymmärrettiin kun huomattiin että aktiinin polymerisaation estäjä [[Sytokalasiinit|sytokalasiini]] D (CytD) estää invaasiota. Loiskannoissa, joissa aktiinigeenin toiminta on estetty, loisten liikkumiskyky ja taudinaiheuttamiskyky heikkenee. Aktiinin rooli on oleellinen Toxoplasman invaasion viimeisissä vaiheissa. Aktiinin puuttuminen myös hidastaa invaasiota huomattavasti.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Lisa L. Drewry, L. David Sibley|Otsikko=Toxoplasma Actin Is Required for Efficient Host Cell Invasion|Julkaisu=mBio|Ajankohta=2015-06-16|Numero=3|Pmid=26081631|Doi=10.1128/mBio.00557-15|Issn=2150-7511|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4471557/}}</ref>
== Seuraukset ==
''T. gondii'' aiheuttaa [[toksoplasmoosi]]na tunnetun oireyhtymän, joka ei yleensä ole vaarallinen. Ihmisellä tavallisin oire on useiden viikkojen kuluttua tartunnasta ilmaantuva lievän flunssan kaltainen sairaus, joka sairastetaan lähes huomaamatta.<ref name="Hygieniaopas"/> Poikkeuksen muodostavat ihmiset, joiden vastustuskyky on muusta syystä alentunut, sekä odottavat naiset, jotka eivät ole aiemmin saaneet tartuntaa. Mikäli äiti saa toksoplasmoositartunnan raskauden aikana, voi siitä olla sikiölle vakavia seurauksia, jopa kuolema. Tartunnan ihminen voi saada erittävän kissan ulosteista esimerkiksi puhdistaessaan hiekkalaatikkoa tai syömällä huonosti kypsennettyä lihaa. Oo[[kysta]]<nowiki/>t voivat päätyä elimistöön kissan ulosteista ja kudoskystat huonosti kypsennetystä lihasta. Kystat ovat paksukuorisia loisen kestomuotoja. Ookystat ja kudoskystat kulkeutuvat vatsan läpi ja ohutsuolessa niistä vapautuu sporotsoiitteja. Ne tunkeutuvat suoliston epiteelin läpi ja erilaistuvat takytsoiiteiksi, jotka leviävät muualle kehoon.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Pulling together: an integrated model of Toxoplasma cell invasion|Julkaisu=Current Opinion in Microbiology|Ajankohta=2007-02-01|Numero=1|Sivut=83–89|Doi=10.1016/j.mib.2006.06.017|Issn=1369-5274|www=https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1369527406001007|Kieli=en}}</ref>
Joissakin tapauksissa tartunta muuttaa tartunnan saaneen eläimen käyttäytymistä. Hiirten ja rottien tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että tartunnan saanut yksilö muuttuu aktiivisemmaksi eikä pelkää saalistajia (esimerkiksi kissoja) kuten terve yksilö. Kissan virtsan hajun on huomattu laskevan tartunnan saaneiden rottien aivojen [[Pelkokeskus (aivot)|pelkokeskusten]] aktiivisuutta ja aktivoivan niiden [[Mielihyväkeskus (aivot)|mielihyväkeskuksia]], mikä saattaa johtaa [[Itsetuhoisuus|itsetuhoiseen]] käytökseen ja auttaa ''T. gondiin'' pääsyssä takaisin kissaan.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.nature.com/news/parasite-makes-mice-lose-fear-of-cats-permanently-1.13777 |Nimeke=Parasite makes mice lose fear of cats permanently| Julkaisija=Nature| Ajankohta=18 September 2013| Viitattu=8.7.2014}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1690701/ |Nimeke=Fatal attraction in rats infected with Toxoplasma gondii.|Julkaisija=PubMed| Viitattu=8.7.2014}}</ref>
| |||