Wikipedia

Ero sivun ”Leijona” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 185.166.184.76 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Stryn tekemään versioon.
Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 118:
Leijonien saalistustapa perustuu väijymiseen, yllätykseen ja ryhmätyöhön. Käydessään hyökkäykseen naarasleijona voi saavuttaa 60 kilometrin tuntinopeuden.<ref name="siilista" /> Leijona on usein saaliseläintään hitaampi, sillä useat sorkkaeläimet pystyvät aukealla tasangolla saavuttamaan 80 kilometrin tuntinopeuden. Leijona joutuu turvautumaan yllätyshyökkäykseen, jossa sen on päästävä saaliin huomaamatta mahdollisimman lähelle. Leijona hiipii lähes äänettömästi, sillä se on sopeutunut muiden kissaeläinten tapaan liikkumaan varpaillaan. Myös varpaiden alapinnan polkuanturat pitävät hiipimisestä syntyvän äänen vähäisenä. Aivan loppumatkan leijona suorastaan matelee ruohikossa jähmettyen saaliseläimen pienestäkin reagoinnista liikkumattomaksi. Onnistunut saalistus yleensä edellyttää, että leijonan onnistuu päästä huomaamattomasti noin 30 metrin päähän saaliistaan. Leijonien kehittyneestä saalistusmenetelmästä huolimatta vain osa hyökkäyksistä tuottaa tulosta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Gunter Steinbach |Nimeke= Koko perheen eläinkirja |Vuosi= 1976 |Julkaisija= Arvi A. Karisto Kustannusosakeyhtiö Hämeenlinna |Tunniste= ISBN 951-23-1185-2}}</ref> Serengetissä on laskettu, että 17 % yksittäisen leijonan ja 30 % leijonalauman hyökkäyksistä johtaa saaliin saamiseen.<ref name="ADW"/>
 
Saalistava leijona voi hypätä todistettavasti 4,5 metrin korkeudelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200803307452465_ul.shtml | Nimeke = Leijona hyökkäsi 4-vuotiaan kimppuun RanskassRanskassa | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =30.3.2008 | Julkaisija = Iltalehti | Viitattu =25.5.2009 | Kieli = }}</ref> Uroksilla ja naarailla on sisäänvedettävät kynnet, jotka pysyvät terävinä ja pitkinä ollessaan vedettyinä sisään. Saalistuksen aikana leijona työntää kyntensä ulos ja iskee ne saaliiseensa. Leijonilla on myös suuret ja tehokkaat hampaat, jotka muodostuvat lyhyistä etuhampaista, raateluhampaista sekä kulmahampaista. Leijonan vahvat leukalihakset antavat pedolle suuren purentavoiman. Saadessaan tiukan otteen saaliistaan leijona puree sitä kurkkuun ja näin tappaa saaliinsa. Leijonan tehokas hampaisto sopii saaliin tappamisen lisäksi myös lihan repimiseen, mutta ne eivät voi pureskella ruokaansa vaan nieleskelevät sen suurina kappaleina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.torontozoo.com/explorethezoo/AnimalDetails.asp?pg=379 | Nimeke = African lion | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Explore the Zoo | Julkaisija = Toronto Zoo | Viitattu = 29.9.2015 }}</ref> Leijonan puruvoima on 560 kilogrammaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3431 | Nimeke = Valkohain purenta simuloitiin | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =6.8.2008 | Julkaisija = Tiede | Viitattu =25.5.2009 | Kieli = }}</ref>
 
=== Lisääntyminen ===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Leijona”