Ero sivun ”Leijona” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 185.166.184.76 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Stryn tekemään versioon. Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla |
|||
Rivi 118:
Leijonien saalistustapa perustuu väijymiseen, yllätykseen ja ryhmätyöhön. Käydessään hyökkäykseen naarasleijona voi saavuttaa 60 kilometrin tuntinopeuden.<ref name="siilista" /> Leijona on usein saaliseläintään hitaampi, sillä useat sorkkaeläimet pystyvät aukealla tasangolla saavuttamaan 80 kilometrin tuntinopeuden. Leijona joutuu turvautumaan yllätyshyökkäykseen, jossa sen on päästävä saaliin huomaamatta mahdollisimman lähelle. Leijona hiipii lähes äänettömästi, sillä se on sopeutunut muiden kissaeläinten tapaan liikkumaan varpaillaan. Myös varpaiden alapinnan polkuanturat pitävät hiipimisestä syntyvän äänen vähäisenä. Aivan loppumatkan leijona suorastaan matelee ruohikossa jähmettyen saaliseläimen pienestäkin reagoinnista liikkumattomaksi. Onnistunut saalistus yleensä edellyttää, että leijonan onnistuu päästä huomaamattomasti noin 30 metrin päähän saaliistaan. Leijonien kehittyneestä saalistusmenetelmästä huolimatta vain osa hyökkäyksistä tuottaa tulosta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Gunter Steinbach |Nimeke= Koko perheen eläinkirja |Vuosi= 1976 |Julkaisija= Arvi A. Karisto Kustannusosakeyhtiö Hämeenlinna |Tunniste= ISBN 951-23-1185-2}}</ref> Serengetissä on laskettu, että 17 % yksittäisen leijonan ja 30 % leijonalauman hyökkäyksistä johtaa saaliin saamiseen.<ref name="ADW"/>
Saalistava leijona voi hypätä todistettavasti 4,5 metrin korkeudelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200803307452465_ul.shtml | Nimeke = Leijona hyökkäsi 4-vuotiaan kimppuun
=== Lisääntyminen ===
|