[[Kuva:Suomineito.jpg|thumb|right|300px|[[Eetu Isto]]n teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi.]]
'''Sortovuodet''' eli '''sortokaudet''' olivat ajanjaksot [[1899]]–[[1905]]1899–1905 ([[ensimmäinen sortokausi]]) ja [[1908]]–[[1917]]1908–1917 ([[toinen sortokausi]]), jolloin [[Venäjän keisarikunta]] yritti [[Venäläistäminen|venäläistää]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=| Vuosi=1989 | Nimeke= Suomen historian pikkujättiläinen |Sivu=549–552 | Julkaisija=WSOY | Tunniste=ISBN 951-0-14253-0}}</ref> [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomea]]. Nimi ”sortovuodet” on otettu käyttöön jälkeenpäin, ensimmäisestä sortokaudesta käytettiin nimeä '''routavuodet'''<ref>http://runeberg.org/pieni/4/0207.html "Uuden vaiheen puolueen elämään toivat n. s. routavuodet 1899-1905"{{deadlink}}</ref>. Ensimmäisellä sortokaudella muun muassa kerättiin [[Suuri adressi]] ja perustettiin vastarintajärjestö [[Kagaali]]<ref>Klinge, Matti, Keisarin Suomi, s. 374, 396</ref>, joka järjesti kutsuntalakkoja. Toisella sortokaudella annettiin [[yhdenvertaisuuslaki]],<ref>Suomi – Maa kansa valtakunta II, s. 55–56</ref><ref>Klinge, Matti, Keisarin Suomi, s. 378</ref> joka antoi maassa asuville venäläisille oikeuden hakea virkoja ilman Suomen kansalaisuutta, sekä käynnistettiin [[jääkäriliike]]. Sortokausi päättyi [[Helmikuun_vallankumous|Venäjän vallankumoukseen]].<ref>http://www.otavanoppimateriaalit.net/aineisto/sortokaudet/index.html {{deadlink}}</ref><!-- koko kappale-->
