Ero sivun ”Ristiretket Suomeen” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 2:
'''Ristiretket Suomeen''' olivat [[Suomen keskiaika|keskiaikaisia]] sotaretkiä joiden tarkoituksena oli käännyttään Suomen pakanallista väestöä [[Katolinen kirkko|katoliseen uskoon]]. Suomeen kohdistuneille ristiretkille lähdettiin ainakin [[Ruotsi|Ruotsin]] eri alueilta ja [[Tanska|Tanskasta]] sekä mahdollisesti myös [[Norja|Norjasta]].<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Toimittanut Martti Linna|Nimeke=Suomen varhaiskeskiajan lähteitä|Vuosi=1989|Sivu=69|Julkaisija=Historian aitta}}</ref><ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015|Sivu=380|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Myös [[saksalaiset]] ovat mahdollisesti tehneet väkivaltaista käännytystyötä Suomessa.<ref name=":2">{{Kirjaviite|Tekijä=Kari Tarkiainen|Nimeke=Ruotsin itämaa|Vuosi=2010|Sivu=88|Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland}}</ref>
 
[[Ruotsalaiset]] tekivät Suomeen keskiajalla sotaretkiä, joita myöhempi historiankirjoitus on pääasiassa 1800-luvulta alkaen romantisoivasti ja osin harhaanjohtavasti kutsunut [[ristiretki]]ksi. Niin sanottu [[Ensimmäinen ristiretki Suomeen|ensimmäinen ristiretki]] tehtiin Lounais-Suomeen ehkävuonna 11501155-luvulla, sikäli kuin kyseessä ei ole kuvitteellinen tapahtuma. [[Toinen ristiretki Suomeen|Toinen ristiretki]] käynnistyi mahdollisesti vuonna [[1238]] tai [[1249]] ja se suuntautui retkestä kertovan [[Eerikinkronikka|Eerikinkronikan]] mukaan [[Hämäläiset|hämäläisiä]] vastaan. [[Kolmas ristiretki Suomeen|Kolmas ristiretki]] ja mahdollisesti ainoa todellinen ruotsalaisten tekemä ristiretki tehtiin [[Karjala|Karjalaisia]] vastaan vuonna [[1293]].<ref name=":1" />
 
[[Tanskalaiset]] tekivät Suomeen ristiretket ainakin vuosina [[1191]] ja [[1202]].<ref name=":1" /> Norjan kuninkaalle [[Gregorius IX|Paavi Gregorius IX]] antoi puolestaan kirjeessään 6. heinäkuuta 1241 luvan vaihtaa [[Pyhä maa|Pyhään maahan]] tehtävä ristiretki "maasi naapuruudessa asuvia pakanoita vastaan".<ref name=":0" /> Norjan kuninkaana toimi tuolloin [[Haakon IV Haakoninpoika|Haakon IV]]. [[Jouko Vahtola]] on puolestaan pitäny mahdollisena saksalaisten hämeeseen tekemää ristiretkeä joskus 1200-luvulla perustuen Neitsyt Marian kirkoiksi vihittyjen kirkkojen nimiin sekä alueen [[Kirkkoherra|kirkkoherrojen]] ja [[Vouti|voutien]] saksalaisuuteen.<ref name=":2" />