Avaa päävalikko

Muutokset

Ei muutosta koossa ,  1 vuosi sitten
p
→‎Historia: kirjoitusvirhe
 
== Historia ==
Hangossa on thetytehty satunnaisia [[Viikinkiaika|viikinki]]- ja [[Ristiretkiaika|ristiretkiajan]] irtolöytöjä, muttei kalmistoja.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015|Sivu=324|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Hanko mainitaan ensimmäisen kerran 1200-luvun puolivälissä Tallinnassa kirjoitetussa [[Tanskalainen itineraario|tanskalaisessa itineraariossa]] satamapaikkana nimeltään Hangethe. Vanha suomenkielinen nimi Hankoniemelle oli ''Kumionpää'', josta on säilynyt myös tanskankielinen versio Cuminpe.<ref>http://www.wsoy.fi/oppi/dl/historianakatemia/index.jsp?c=ark23</ref> Niemenkärki oli ollut jo sitä ennenkin tärkeä pysähdyspaikka purjelaivoille, jotka joutuivat odottelemaan suotuisampia tuulia joskus viikkojakin.
 
Ruotsalaiset tekivät [[Hämäläiset|hämäläisiä]] vastaan niin sanotun [[Toinen ristiretki Suomeen|toisen ristiretken]] 1200-luvun puolivälissä. Sotaretken jälkeen tapahtunut ruotsalaisten [[Ruotsalaisten tulo Suomeen|Uudenmaan kolonisaatio]] toi siirtolaisia myös Hankoon. Näin sai alkunsa myös alueen ruotsinkielinen nimistö. 1400-luvulla Hangossa alettiin käyttää satamana [[Tulliniemi|Tulliniemen]] kärkeä, jonka edustalla sijaitsee Gambla Tullen- ja Kobben-luotojen välissä Hauensuoli, kapea, mutkitteleva salmi. Sinne merenkulkijat tekivät aikansa kuluksi kalliopiirustuksia. Hauensuolessa on 650 tunnettua vanhaa kalliokaiverrusta, joista vanhimmat ovat 1500-luvulta. Monet ovat merenkulkijoiden jättämiä nimikirjoituksia ja muita merkintöjä, kuten kuvia ja vaakunoita, ja joukossa on myös paikalla käyneiden kuuluisuuksien jättämiä merkintöjä. Tulliniemessä sijaitsee Hangon ulkosatama ja [[Suomen Vapaasatama]].