Avaa päävalikko

Muutokset

5 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
p
→‎Historia: paranneltu useita lauseita ja lisätty tieto Krimin sodasta
 
== Historia ==
HangostaHangossa tunnetaanon thety satunnaisia [[Viikinkiaika|viikinki]]- ja [[Ristiretkiaika|ristiretkiajan]] irtolöytöjä, mutta eimuttei kalmistoja.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015|Sivu=324|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Hanko mainitaan ensimmäisen kerran 1200-luvun puolivälissä Tallinnassa kirjoitetussa [[Tanskalainen itineraario|tanskalaisessa itineraariossa]] satamapaikkana nimeltään Hangethe. Vanha suomenkielinen nimi Hankoniemelle oli ''Kumionpää'', josta on säilynyt myös tanskankielinen versio Cuminpe.<ref>http://www.wsoy.fi/oppi/dl/historianakatemia/index.jsp?c=ark23</ref> Niemenkärki oli ollut jo sitä ennenkin jo kauan tärkeä pysähdyspaikka purjelaivoille, jotka joutuivat odottelemaan suotuisampia tuulia joskus viikkojakin.
 
Ruotsalaiset tekivät [[Hämäläiset|hämäläisiä]] vastaan niin sanotun [[Toinen ristiretki Suomeen|toisen ristiretken]] 1200-luvun puolivälissä. Sotaretken jälkeen tapahtunut ruotsalaisten [[Ruotsalaisten tulo Suomeen|Uudenmaan kolonisaatio]] toi siirtolaisia myös Hankoon. Näin sai alkunsa myös alueen ruotsinkielinen nimistö sai alkunsa. 1400-luvulla Hangossa alettiin käyttää satamana [[Tulliniemi|Tulliniemen]] kärkeä, jonka edustalla sijaitsee Gambla Tullen- ja Kobben -luotojen välissä Hauensuoli, kapea, mutkitteleva salmi. Sinne merenkulkijat piirsivät kalliopiirustuksiatekivät aikansa kuluksi kalliopiirustuksia. Hauensuolessa on 650 tunnettua vanhaa kalliokaiverrusta, joista vanhimmat joovat 1500-luvulta. Monet ovat merenkulkijoiden jättämiä nimikirjoituksia ja muita merkintöjä, kuten kuvia ja vaakunoita, ja joukossa on myös paikalla käyneiden kuuluisuuksien jättämiä merkintöjä. Tulliniemessä sijaitsee Hangon ulkosatama ja [[Suomen Vapaasatama]].
 
Kun Ruotsin armeija oli tuhottu [[Suuri Pohjan sota|suuressa Pohjan sodassa]] Pultavassa vuonna 1709, Suomen valloituksen esti ainoastaan Hankoniemen edustalle koottu laivasto. Venäjä löi Ruotsin laivaston 1714 [[Riilahden taistelu]]ssa Pietari Suuren johdolla, mikä oli Venäjän laivaston ensimmäinen voitto. Taistelun voiton kunniaksi useat Venäjän taistelulaivat saivat myöhemmin nimekseen "[[Gangut]]"{{Lähde|29. toukokuuta 2013}}. Tapahtumat toistuivat 1743.
Kun Venäjän laivasto saapui James Trevenenin johdolla kolmannen kerran puolustamattoman Hankoniemen edustalla elokuussa 1780, Ruotsin kuninkaan veli, Kaarle-herttua antoi viimein rakennuskäskyn. Majuri G. Hans von Kierting, myöhemmin aateloituna Wärnhjelm, sai suunnitelmansa valmiiksi tammikuussa 1789.<ref name="LINNA"/>
 
Hankoniemen edustalla oleville kallioille rakennettiin vuosina [[1789]]&ndash;[[1808]] linnoitus, joka siirtyi Suomen sodan aikana 1808 venäläisten haltuun. Linnoitus puolusti ansiokkaasti Hangon satamaa Krimin sodan aikana kesällä 1854, mutta elokuussa 1854 linnoituksen varusväki räjäytti sen peläten Ahvenanmaan [[Bomarsund]]in kohtaloa.
 
Hankoniemen sijainti ja muoto, pitkänä [[Itämeri|Itämereen]] työntyvänä sormena, mahdollistimahdollistivat talvimerenkulun vielä kun maan muut satamat olivat jäidenjäätilanteen vuoksitakia suljettuinasuljettuna. Tämän vuoksi niemelle rakennettiin vuosina [[1871]]&ndash;[[1873]] satama sekä [[Hanko-Hyvinkää-rata|rautatie Hyvinkäälle]] tarkoituksena turvata kuljetukset talviaikaan [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]in.
 
Sataman ja rautatien myötä perustettiin Hangon kaupunki vuonna [[1874]], koska ulkomaan kauppaaulkomaankauppaa sai harjoittaa vain tapulikaupungeista.
 
Kaupunkiin perustettiin kylpylaitoskylpylä vuonna [[1879]]. Viime vuosisadan1900-luvun alkupuolella Hanko olikin vilkas kylpyläkaupunki. Kaupunkiin rakennettiin ravintolarakennus [[Hangon Casino]] kylpylävieraille,; villoja eli huviloita ja täysihoitoloita rikkaille venäläisille, joita saapui kesänviettoon junilla ja laivoilla.
 
Hangon pohjoisosaan kasvoi huomattava teollisuusalue 1880-luvulta alkaen. Maineikkain sen yrityksistä lienee Suomalais-Englantilainen Biscuittehdas Oy, myöhemmin [[Hangon Keksi|Hangon Keksi – Hangö Kex]], jonka tehdasrakennukset ovat vanhimmilta osin vuodelta 1916. Toinen merkittävä yritys on ollut 1934 perustettu Hangon lasitehdas, jonka tehdasrakennus on samalta ajalta.<ref>http://www.nba.fi/rky1993/kohde834.htm </ref>
 
Hanko oli merkittävä kaupunki ensimmäisen maailmansodan aikana. Elokuussa [[1914]] venäläiset räjäyttivät eräitä satamalaitteita sekä rautatien konepajan saksalaisten tuloa peläten, mutta Hangon tullinhoitaja kapteeni Wikström sai tuhotyöt pysäytettyä. Hanko toimi vuodesta 1914 vuoteen 1918 ainoastaan sotasatamana. [[3. huhtikuuta]] [[1918]] kenraali [[Rüdiger von der Goltz]]in komentama [[Saksan Itämeren divisioona]] nousi Hangossa maihin [[Svinhufvudin I hallitus|Svinhufvudin itsenäisyyssenaatin]] kutsumana ja aloittialkoi etenemisenedetä kohti [[Helsinki]]ä, joka vallattiin [[13. huhtikuuta]] [[1918]]. Loviisaan [[7. huhtikuuta]] maihinnoussut eversti [[Otto von Brandenstein]]in komentama [[Osasto Brandenstein]] eteni [[Uudenkylän asema]]lle [[Nastola]]an ja [[Lahti|Lahteen]] Itä-Uudenmaan kautta.
 
Hankoon ja sen lähisaarille linnoitettiin rannikkotykistöön kuulunut joukko-osasto [[Hangon Rannikkopatteristo]] (HanRPsto). Se toimi vuodesta 1921 alkaen erilaisissa kokoonpanoissa ja lakkautettiin vuonna 2002.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pekka Silvast | Nimeke = HanRPsto Hangon Rannikkopatteristo 1921-98| Vuosi = 1998| Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Gummerus| Tunniste = ISBN 952-90-5240-5| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.2.2014 | Kieli = suomeksi}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hankortperinne.fi/toiminta.html | Nimeke = Yhdistyksen toiminta | Julkaisu = Hangon Rannikkopatteriston Perinneyhdistys ry | Viitattu = 15.6.2016 }}</ref>
 
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana vuonna [[1940]] [[Hangon vuokra-alue|Hankoniemi kaupunkeineen vuokrattiin]] Neuvostoliitolle talvisodan rauhanehtojen mukaisesti sotilastukikohdaksi. Tukikohdasta on nykyisinkin nähtävinä runsaastimonia umpeen kasvaneitaumpeutuneita juoksuhautoja, bunkkereita ja tykkiasemia. [[Jatkosota|Jatkosodan]] alkuvaiheissa Hankoniemellä ja sen saaristossa taisteltiin lukuisia mittakaavaltaan pieniä, mutta verisiä taisteluita. Syksyllä 1941 Hangon tukikohta oli jäänyt kauas rintaman taakse ja Neuvostoliitto päätti evakuoida sen väen Leningradiin (nyk. [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]in). Joukkojen evakuointi alkoi lokakuun lopussa ja viimeinen evakuointialus lähti Hangosta 2. joulukuuta 1941.
 
Vuoden 1977 alussa Hankoon liitettiin [[Bromarv]]in kunnasta [[Santala (kylä)|Santalan]] ja Täktomin kylät sekä [[Lappohja]] [[Tenhola]]sta ja [[Tvärminne]] [[Tammisaaren maalaiskunta|Tammisaaren maalaiskunnasta]].<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Suomen asetuskokoelma 1975 | Luku = Valtioneuvoston päätös (680/1975) Tammisaaren maalaiskunnan Tvärminnen kylän ja eräiden Tenholan ja Bromarvin kunnan kylien ja yksinäistalojen siirtämistä Hangon kaupunkiin ja muiden Bromarvin kunnan alueiden siirtämisestä Tenholan kuntaan |